Kaikki sähköyhtiöt tallentavat tulevaisuudessa asiakas-, sopimus- ja mittaustietonsa yhteiseen tietovarastoon eli datahubiin. Siksi yhtiöistä suurin osa on jo alkanut tarkistaa asiakkaiden tietoja esimerkiksi kirjeitse. Asiakkaiden on annettava myös täydellinen henkilötunnus.
Esimerkiksi Kokkolan Energia tarkistaa joitakin tuhansia asiakastietoja, työ on aloitettu viime vuonna. Kirjeitä lähetetään muutaman sadan erissä. Tarkistaminen on herättänyt kummasteluakin, sanoo liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja Kokkolan Energiasta:
– Henkilötunnus on sen verran herkkä tieto, että sen pyytäminen herättää kysymyksiä. Siitä on soiteltu jonkin verran, mutta kaikki on saatu hyvässä hengessä hoidettua.
Mitä kuluttaja sitten hyötyy yhteisestä tietovarastosta?
Yksi käytännön hyöty näkyy silloin, kun asiakas vaihtaa sähköntoimittajaa. Jatkossa tieto muutoksesta kulkee välittömästi, nyt siinä voi vielä kulua pisimmillään päiviä, koska tieto on hajautetusti eri yhtiöiden järjestelmissä.
Keskitetty järjestelmä lisää Fingridin mukaan kuluttajan mahdollisuuksia osallistua itse aktiivisesti kehittyvien sähkömarkkinoiden toimintaan.
Datahub-projektin erikoisasiantuntija Marjut Puukangas Fingridistä ottaa esimerkin: kuluttajalla on sähkölämmitteinen omakotitalo, jossa varaaja lämmitetään sähköllä ja sähköä kuluu tyypillisesti eniten silloin kun se on kalleinta. Jos kuluttaja valtuuttaa palveluntarjoajan seuraamaan datahubissa kulutusta tuntitasolla asti, se voi ohjata varaajan toimimaan silloin kun sähkö on halpaa.
Tietosuojan kanssa on oltu alusta asti tarkkana
Datahub-projektin erikoisasiantuntija Marjut Puukangas, Fingrid
Puukangas muistuttaa, että energiamarkkinat ovat suuressa murroksessa esimerkiksi älykkään sähköverkon edessä.
Toisaalta Fingridin on jatkossa aiempaa haastavampaa ylläpitää sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoa uusiutuvan tuotannon kuten tuulivoiman ja muun pientuotannon lisäännyttyä.
Liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja Kokkolan Energiasta ottaa myös esiin kysyntäjouston: asiakas voi lisätä tai vähentää kulutusta sopivina aikoina tiettyä hintaa vastaan, kun tieto on standardoidusti yhdessä paikassa.
Kuluttaja voi tulevaisuudessa hyötyä kootusta tiedosta tulevaisuudessa myös niissä tapauksissa, että koti on vaikkapa Kokkolassa ja mökki Muoniossa.
Jos ei henkilötunnusta anna, voi olla vaikea olla sähkömarkkinoilla asiakkaana. Kyllä sillä oman sähkönsaantinsa turvaa
Liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja, Kokkolan Energia
– Voisi kuvitella uusia sovelluksia ja palveluita: että yhdessä mobiilisovelluksessa voisi nähdä molempien paikkojen kulutustiedot yhdestä paikasta, pohtii Haapoja.
"Tietojen antaminen ei ole riski"
Ajantasaiset tiedot kerätään kaikilta asiakkailta, joilla on voimassa oleva sähkösopimus. Yksilöivinä tunnuksina ovat jatkossa yritysasiakkailla y-tunnukset ja yksityisillä henkilötunnukset. Jos sopimusosapuolena on monen osakkaan kuolinpesä, tarvitaan yhden henkilötunnus. Jos molemmat aviopuolisot haluavat säilyä osapuolina, molempien henkilötunnukset kirjataan, muuten riittää toinen.
– Jos ei henkilötunnusta anna, voi olla vaikea olla sähkömarkkinoilla asiakkaana. Kyllä sillä oman sähkönsaantinsa turvaa, summaa Haapoja.
Marjut Puukangas Fingridiltä vakuuttaa, ettei tietojen kerääminen rekisteriin ole kuluttajalle riski.
– Alkumetreiltä saakka on pidetty kirkkaana mielessä, että tiedot ovat asiakkaan tietoja. Niitä voivat hakea vain niihin sopimuksen tai määräaikaisen valtuutuksen perusteella siihen oikeutetut datahubin rekisteröidyt osapuolet. Tietosuojan kanssa on oltu alusta asti tarkkana, sanoo Puukangas.
Aikataulu on venynyt suunnitellusta
Kantaverkkoyhtiö Fingrid sai vuonna 2013 sähkömarkkinalain uudistuessa vastuun alan tiedonvaihdon kehittämisestä (siirryt toiseen palveluun). Yhtiö selvitti erilaisia tapoja hoitaa asia ja päätyi suosittelemaan keskitettyä ratkaisua. Datahubin käynnistelytyötä on siis tehty joitakin vuosia, ja yhä ainakin osa sähköyhtiöistä luulee keskitetyn tiedonvaihtojärjestelmän olevan käytössä jo ensi vuonna.
Tuosta aikataulusta on kuitenkin jouduttu tinkimään, sillä asiaa koskeva lainsäädäntö on vielä kesken ja järjestelmätoimittaja saadaan valittua tänä keväänä tai kesänä. Työ- ja elinkeinoministeriön pitää siis ensin muuttaa sähkömarkkinalakia niin, että Fingrid saa oikeuden pitää henkilörekisteriä ja sähkömarkkinaosapuolet velvoitetaan osallistumaan tietojen ylläpitoon siinä.
Yhtiöille järjestelmän hyötyjä on esimerkiksi tiedon tasainen laatu. Nykyään kaikilla on omat tietojärjestelmänsä, joissa ylläpidetään sellaista tietoa, mitä itse tarvitaan ja sellaisessa muodossa kuin on totuttu.
Kokkolan Energian liiketoimintapäällikkö Jouko Haapoja uskoo, että muutos tuo pitkällä tähtäimellä säästöä sähköyhtiöiden tietojärjestelmäkustannuksiin, kun kaikki tieto keskitetään.