Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Näin suomalaisyritykset pelastavat maailman meriä muovilta: kelmujen gore-tex ja 5 muuta innovaatiota

Yle esittelee keksinnöt, joilla suomalaisyritykset ratkovat merten muoviongelmaa – ja hakevat omaa siivuaan satojen miljardien eurojen pakkausmarkkinoista.

Jaakko Kaminen
Welmu Internationalin toimitusjohtaja Jaakko Kaminen esittelee yhtiön uutta kelmua. "Puuta ja delfiininkyyneleitä" Kuva: Kimmo Hiltunen / Yle
Juha-Matti Mäntylä
Avaa Yle-sovelluksessa

Olet todennäköisesti nähnyt niitä kuvia. Muovipullot, ruokakääreet ja epämääräiset muovinkappaleet kelluvat jättimäisinä jätelauttoina. Maailman merissä pyörii miljoonia tonneja muovijätettä.

Tutkijoiden mukaan nykymenolla merissä on vuonna 2050 enemmän muovia kuin kalaa.

Suurin ongelma on pakkausmuovi. Peräti kolmasosa elintarvikkeiden ja tavaroiden pakkaamiseen käytetystä muovista jää saasteena luontoon. Suomalaisyrityksille tämä on tilaisuus.

Yle esittelee tuotteet, joilla suomalaiset aikovat ratkoa muoviongelmaa – ja napata siinä sivussa siivun satojen miljardien eurojen pakkausmarkkinasta.

1. Kelmujen gore-tex

Espoolainen Welmu International kehittää sellupohjaisesta materiaalista läpinäkyvää muovikalvoa. Toimitusjohtaja Jaakko Kamisen mukaan joustavampi versio soveltuu tuorekelmuksi, vähän jäykempi esimerkiksi salaattien pakkaukseen.

– Kehitämme materiaalia, joka hajoaa ympäristöön joutuessaan vedeksi ja hiilidioksidiksi – sen sijaan, että se hajoaisi aina pienemmiksi partikkeleiksi ja muodostaisi lopulta paljon puhuttua mikromuovia.

Mikromuovi on pieniä muovihiukkasia, jotka kulkeutuvat ensin meren eliöstöön ja lopulta ruokaketjun huipulla olevaan ihmiseen.

Welmu Internationalin teknologiakumppaneina ovat Teknologian Tutkimuskeskus VTT sekä Spinverse Innovation Management. Läpinäkyvän kalvonsa tarkkaa koostumusta yhtiö ei paljasta.

– Olen vastannut kysyjille, että tässä on puuta ja delfiininkyyneleitä, Kaminen sanoo.

Ensimmäisen tuotteensa yhtiö aikoo tuoda markkinoille jo tänä vuonna.

– Se on kotikäyttöön tarkoitettu tuorekelmu, jota voi ostaa supermarketista.

Yhtiö aikoo todistaa kelmullaan, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan muovia korvaavasta materiaalista ainakin jonkin verran enemmän kuin tavallisesta muovikelmusta. Tämän jälkeen Kamisen on helpompi lähteä tarjoamaan tuotetta elintarvikejäteille.

– Kuluttajalla on lopulta aina perimmäinen valta. Valmistajat toimittavat mitä kuluttajat on valmiita ostamaan.

Joskus tulevaisuudessa ruokajätit painavat pakkauksiinsa Welmu Internationalin logoja todisteeksi vihreydestään. Näin yhtiössä ainakin toivotaan.

– Meidän tavoitteemme on olla muovikalvojen ja elintarvikepakkaamisen gore-tex, ensimmäinen näkyvä materiaalibrändi tällä alalla.

Vuonna 2011 perustetun Welmu Internationalin taustalla on Ratkaisutoimisto Seedi ja pitkän linjan markkinointimies Marko Parkkinen. Jaakko Kaminen on toistaiseksi yhtiön ainoa vakituinen työntekijä.

Paptic, Tuomas Mustonen
Papticin toimitusjohtaja Tuomas Mustonen etsii hiljattain sammutettua paparikonetta, jolla yhtiön tuotannon voisi kasvattaa noin sataan miljoonaan kassiin vuodessa. Kuva: Juha-Matti Mäntylä / Yle

2. Sopimuksia on, paperikone puuttuu

Sellusta voidaan tehdä yhtä kirkasta kuin muovi. Toisaalta, miksi jalostaa materiaali niin pitkälle, jos vähempikin riittää?

– Me emme kehitä uusia muoveja, vaan parannamme paperin kilpailukykyä muovia vastaan, Papticin toimitusjohtaja Tuomas Mustonen määrittelee.

Kasvuyhtiö haluaa korvata muovipussit ja kankaiset kestokassit uudella paperilaadulla, joka hajoaa luonnossa, mutta kestää käytössä.

Papticissa työskentelee 12 henkilöä. Yhtiö perustettiin kolme vuotta sitten tuotteistamaan VTT:ssä kehitettyä vaahtorainausmenetelmää. Tuotantolaitteet ovat pitkälti samoja kuin perinteisen graafisen paperin valmistuksessa, mutta laihan selluliemen sijasta prosessissa käytetään selluvaahtoa. Ilmakuplat ja pitkät kuidut antavat materiaalille muovin ja tekstiilin kaltaisia ominaisuuksia.

Paptic etsii paperikonetta, jonka avulla yhtiö voisi ponnistaa pienestä pilotista teollisen mittakaavan tuotantoon. Haussa on kone, jonka kapasiteetti olisi noin 20 000 tonnia vuodessa. Siitä määrästä pystyy valmistamaan satoja miljoonia pakkauksia ja kasseja.

– Se on suunnilleen yhtä paljon kuin yhden kansainvälisen vaateketjun vuosittainen tarve, Mustonen sanoo.

Käytännössä Paptic etsii kumppanikseen esimerkiksi aikakauslehtipaperin valmistajaa, jolla olisi joutilaana hiljattain toimintansa lopettanut kone. Neuvottelut ovat Mustosen mukaan pitkällä.

– Tulevan laitoksen tuotantokapasiteetista yli puolelle on käyttäjä tiedossa. Meillä on aiesopimuksia ja ennakkosopimuksia niin paljon, että jo sen turvin tuotanto olisi kannattavaa.

Ensimmäinen Paptic-kone on Tuomas Mustosen mukaan kuitenkin vain välietappi.

– Pakkausmarkkina on miljardibisnes, ja sinne mahtuu useampiakin Paptic-koneita.

Toimitusjohtaja Markku Hämäläinen tarkistamassa päällystintä Kotkamillsin tehtaalla.
Kuva: Ville Pisto / Yle

3. "Muovivero on ok!"

Kartonkivalmistaja Kotkamills käynnisti viime vuonna 170 miljoonan euron kartonkikoneen. Yhtiö valmistaa perinteisen taivekartongin lisäksi uutta suojakerroskartonkia, joka soveltuu kertakäyttökuppeihin ja hampurilaisravintoloiden pakkauksiin.

Materiaali pitää nesteen ja rasvan sisällään, mutta hajoaa luonnossa.

– Tämä on se tuote, jolla taistelemme muovijätettä vastaa, toimitusjohtaja Markku Hämäläinen sanoo.

Kotkamills aikoo Hämäläisen mukaan olla iso peluri Euroopan kuppimarkkinoilla, jossa kartongin kulutus on noin 300 000 tonnia vuodessa. Kotkamills aikoo jatkossa myydä siitä kolmanneksen.

Lupaava merkki on Iso-Britanniassa kaavailtu niin kutsuttu lattevero. Erikoiskahvista nimensä saaneen veron on määrä kannustaa ja pakottaa kahviketjut panostamaan kierrätykseen. Lattevero toisi jopa 25 pennyn lisämaksun jokaisen kertakäyttömukissa myytävän kahvin hintaan.

– Käytännössä kupin hinta tuplaantuisi. Se sopisi meille hyvin, Markku Hämäläinen sanoo.

– Meidän mukimme voidaan kierrättää normaalin toimistopaperin seassa, muovia sisältävän kartongin kierrätys on paljon monimutkaisempaa.

Myös EU-komission muovistrategia vaatii jäsenmaita vähentämään mikromuoveja ja kehittämään muovin kierrätettävyyttä. Sekin on omiaan kasvattamaan kotkalaiskuppien kysyntää.

Perttu Sorsa, Laura Kyllönen
Sulapacin perustaja ja teknologiajohtaja Laura Kyllönen sekä myyntijohtaja Perttu Sorsa rakentavat liiketoimintaa biohajoavista kosmetiikkapurkeista. Kuva: Juha-Matti Mäntylä /Yle

4. Sulava meikkipurkki

Meikkihyllyt pursuavat muoviroinaa, mutta suomalainen Sulapac aikoo muuttaa tilanteen. Yhtiö valmistaa luonnossa hajoavia kosmetiikkapurkkeja ruiskuvalamalla niitä puujauhosta ja muista materiaaleista.

Sulapacin perustajat Laura Kyllönen ja Suvi Haimi tekivät aiemmin ihmiskudokseen liittyvää tutkimusta yliopistomaailmassa. Siellä syntyi myös tuoteidea.

– Erilaisissa implanteissa on jo vuosia käytetty materiaaleja, jotka hajoavat itsekseen potilaan elimistössä. Me mietimme, miksi samaa ajatusta ei hyödynnetä muuallakin. Jos materiaali on kehossa biohajoava, se on sitä luonnossakin, teknologiajohtajana toimiva Kyllönen kertoo.

– Ensimmäisen puolen vuoden ajan tein kokeiluja omin käsin. Lopputulos oli välistä ihan karmea – pelkkä mustunut kasa sahanpurua.

Lopulta oikea resepti löytyi. Perttu Sorsa nostelee pöydälle pieniä sieviä purkkeja. Kunkin hinta on noin puolitoista euroa kappale, muovisen voisi saada 50 senttiä halvemmalla. Yhtiössä uskotaan, että tuon lisähinnan luonnonmukaisuuteen panostava kosmetiikkabrändi voi hyvinkin maksaa.

– Jos puhutaan miljoonien kappaleiden tuotannosta, pääsemme muovin hintaan, Sorsa lupaa.

Yhdeksänhenkisellä Sulapacilla on sopimukset Lumenen, Bernerin ja usean pienemmän luonnonkosmetiikkamerkin kanssa. Yhtiö tavoittelee tänä vuonna muutamien satojen tuhansien eurojen liikevaihtoa.

Lohifileitä pahvilaatikossa
Kuva: Sini Ojanperä / Yle

5. Sadan vuoden menestystarina

Aaltopahvi on paperiteollisuuden kaikkien aikojen merkittävin pakkauskeksintö. Näin voidaan ainakin perustellusti väittää. Se on edullinen, jäykkä, antaa suojaa iskua vastaan – ja on erittäin kierrätettävä.

Ikää tällä innovaatiolla on yli sata vuotta, mutta uusia sovelluksia löytyy yhä.

Stora Enso toi viime vuonna markkinoille aaltopahvista tehdyn kalapakkauksen. Sen on määrä syrjäyttää muoviset styrox-laatikot kaloja pakkaavissa yrityksissä. Ensimmäinen aaltopahvisen kalalaatikon käyttäjä oli sastamalalainen Kalaneuvos, tämän vuoden alussa aaltopahviin ovat siirtymässä Kalatalo E. Eriksson, Hätälä ja Finnforel.

– Puolenkymmentä muuta yritystä testaa tätä parhaillaan ja uskon, että niistä löytyy myös uusia käyttäjiä, Stora Enson pakkausratkaisujen myyntipäällikkö Vesa Penttinen sanoo.

Penttinen arvioi, että tämän vuoden lopulla 40 prosenttia Suomen kalasta pakataan perinteisten styrox-laatikoiden sijasta aaltopahviin. Myös Norjassa käynnissä olevat testit avaavat Penttisen mukaan kiinnostavia mahdollisuuksia.

Pahvinen kalapakkaus säästää luonnon lisäksi myös rahaa, sillä pahvinen laatikko on styroksista halvempi ja se mahtuu tyhjänä pienempään tilaan.

Ali Harlin
Ali Harlin Kuva: Antti Haanpää / Yle

6. VTT tekee sellusta kerroksia

Teknologian tutkimuskeskus VTT on tutkinut sellua vuosikymmenet. Tänään tiistaina VTT palkitaan Davosin World Economic Forumin yhteydessä järjestettävässä seremoniassa aivan erityisestä pakkausinnovaatiosta.

Tutkimusprofessori Ali Harlin esitteli innovaatiota Ylelle Espoossa.

– Kyse on useiden erilaisten selluloosamateriaalien yhdistämisestä monikerroksiseksi rakenteeksi. Se mahdollistaa hyvin monenlaisten ominaisuuksien yhdistämisen yhdelle filmille, Harlin kuvaa.

Kevyt, taipuisa ja läpinäkyvä materiaali suojaa tuotetta kuivuudelta ja kosteudelta. Sen päälle voidaan ajaa uusia kerroksia, jotka soveltuvat painopinnaksi. Lopputuloksena syntyy muovin kaltainen pakkausmateriaali, joka soveltuu esimerkiksi pähkinöille, rusinoille, kahville ja muroille.

– Tällaisella rakenteella pystytään korvaamaan monikerroksisia muoviratkaisuja, jotka on hyvin vaikea kierrättää tai käsitellä jätteenä, Harlin sanoo.

Harlinin mukaan VTT:n teknologia on kaupallistettavissa kolmen–viiden vuoden kuluttua.

Ellen MacArthur Foundationin jakaman miljoonan euron palkinnon jakajia oli tässä vaiheessa viisi. Seuraavaksi VTT ja sen neljä kanssapalkittua kisaavat miljoonan euron pääpalkinnosta.

Pienellä projektilla ei ole mahdollisuuksia

Jokaisella Ylen haastattelemalla teknologiakehittäjällä on suuri suunnitelma. Tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan suunnitelman on oltava suuri, koska pienellä projektilla ei ole menestymisen mahdollisuuksia.

– Jos lähtee liikkeelle kymmenien tonnien tuotannolla, kun muut pyörivät miljoonissa tonneissa, ei ole relevantti toimija.

Tuotantomäärien kasvattamisen kannalta olennaista on, että Suomessa kehitetyt materiaalit sopivat teollisuuden nykyisiin tuotantomenetelmiin ja koneisiin. Harlinin mukaan esimerkiksi muovituotannon välineisiin vuosien kuluessa investoitu rahamäärä on arvoltaan noin kolme kertaa Yhdysvaltain budjetin suuruinen.

– Asiakkaat eivät aio välineitään vaihtaa yht'äkkiä. Uuden materiaalin on toimittava näissä laitteissa.

Myös Welmu Internationalin, Sulapackin, Papticin ja Kotkamillsin johtajat vakuuttavat, että heidän uudet tuotteensa ja materiaalinsa istuvat hyvin nykyisiin tuotantolaitoksiin ja pakkauskoneisiin.

Se onkin ainoa mahdollisuus vaikuttaa merten muoviongelmaan – ja napata siivu maailman satojen miljardien eurojen pakkausliiketoiminnasta.

Muovi
Muovi Kuva: Juha-Matti Mäntylä / Yle

Lue lisää:

Kuorintavoiteista ja suihkugeeleistä päätyy miljardeja muovihelmiä maailman meriin – Yhä useampi maa kieltää kosmetiikan mikromuovit

Keniassa muovipussin käytöstä voi saada neljä vuotta vankeutta – Viisi tapaa hillitä pussiongelmaa

Tutkija: Paras tapa pienentää omaa muovijalanjälkeä on välttää muovia – kierrätys ontuu, koska muovimassaa voi olla mahdoton erotella

23.1.2018 Kello 20.13: korjattu pencet pennyiksi.

Suosittelemme sinulle