Jos suomalaiselle tarjoaa ilmaisen ämpärin, se tekee mitä vain – vaikka äänestää presidentinvaaleissa. Näin järkeilivät lukuisat lukijat, kun Yle viime viikolla pyysi ideoita äänestysaktiivisuuden nostamiseen.
Vaikka ennakkoon on äänestänyt presidentinvaaleissa ennätyksellisen paljon ihmisiä, on äänestysprosentin arveltu jäävän tavallista alemmas.
Kommentteja Ylen kyselyyn tuli reilusti toistasataa, ja niistä kymmenet pitivät sisällään konkreettisia ehdotuksia. Samat ehdotukset toistuivat. Tässä jutussa yleisimmin toistuneet ja parhaat ehdotukset on tiivistetty seitsemään kohtaan.
Ehdotuksiin on pyydetty kommentit neljältä asiantuntijalta, jotka ovat Elisa Gebhard (puheenjohtaja, nuorisotyön kattojärjestö Allianssi), Hanna Wass (akatemiatutkija, Helsingin yliopisto), Sami Borg (vaalitutkija, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu) ja Niklas Wilhelmsson (neuvotteleva virkamies, oikeusministeriö).
Jutun lopussa asiantuntijat myös kertovat oman suosikkikeinonsa ääniaktiivisuuden nostamiseen.
Yle kertoi äänestämättömistä myös keskiviikkona laajassa jutussa, jossa neljä "nukkuvaa äänestäjää" kertoi, miksei äänestä.
Jos oma ehdokkaasi ei vielä ole selvillä, kokeile Ylen vaalikonetta.
Ehdotus 1: Mahdollistetaan netissä äänestäminen
Hyvin moni lukija ehdotti sähköisen äänestyksen käyttöönottoa. Sen ajateltiin houkuttelevan erityisesti nuoria äänestämään.
Sähköistä äänestystä on käytetty esimerkiksi Virossa. Tulokset eivät kuitenkaan ole olleet niin rohkaisevia kuin olisi voinut toivoa, sanovat asiantuntijat.
– Tutkimusten mukaan sen vaikutus on hyvin pieni: korkeimmillaan kaksi tai kolme prosenttiyksikköä, joskus ei lainkaan, sanoo Niklas Wilhelmsson.
– Eikä ole mitenkään itsestäänselvää, että nimenomaan nuoret haluaisivat äänestää sähköisesti, lisää Allianssin Elisa Gebhard.
Suomessakin on juuri selvitetty nettiäänestämistä isossa työryhmässä. Se ei päätynyt suosittelemaan kokeilua, sillä siihen sisältyisi merkittäviä riskejä. Lisäksi, jos järjestelmä toimisi huonosti, se voisi heikentää kansalaisten nyt korkeaa luottamusta vaalijärjestelmää kohtaan. Tämä puolestaan voisi alentaa vaaleihin osallistumista, sanovat Wilhelmsson ja Sami Borg.
Ehdotus 2: Helpotetaan äänestämistä
Moni lukija totesi, että äänestäminen on nykyisellään liian hankalaa: ennakkoäänestyspaikkoja on liian harvassa, eikä varsinaisena äänestyspäivänä välttämättä ehdi omalle vaalipaikalle.
Wilhelmsson toteaa, että äänestämisen helpottamisella on vaikutusta, ja monessa kunnassa onkin tehty asian eteen hyvää työtä. Ennakkoäänestyspaikkoja on lisätty ja käyttöön on otettu liikkuvia äänestyspaikkoja, kuten äänestysbusseja. Lisäksi kirjeäänestys on tulossa mahdolliseksi ulkosuomalaisille eduskuntavaaleissa 2019. Ministeriö on kuitenkin huolissaan siitä, että varsinaisen äänestyspäivän paikkoja on karsittu.
Sami Borg nostaa yhden uudistuksen, jonka hän haluaisi vielä nähdä: kaikki äänestäjät pitäisi saada sähköiseen äänestäjärekisteriin. Nykyään varsinaisena äänestyspäivänä äänioikeuden käyttäminen varmistetaan edelleen paperilistoilla, mistä syystä äänestämään pitää mennä omalla vaalipaikalle. Jos vaalipäivänäkin voisi äänestää millä vaalipaikalla tahansa, useampi äänestäisi, uskoo Borg.
Ehdotus 3: Palkitaan äänestämisestä
Ehdottomasti yleisin yksittäinen ehdotus kyselyssä oli, että äänestäneille tarjottaisiin ilmainen ämpäri. Toiseksi eniten ehdotettiin vaalikahvien tarjoamista äänestyspaikalla tai sen läheisyydessä. Lukijat ehdottivat myös, että äänestämisestä voisi palkita veronalennuksilla tai kuivalla käteisellä.
Sinänsä palkitsemisessa ei ole mitään laitonta, sanoo oikeusministeriön Wilhelmsson. Itse asiassa Suomessakin jotkin kunnat ovat takavuosina kokeilleet arvontoja, joihin saavat osallistua äänestämässä käyneet. Palkintona on saattanut olla esimerkiksi televisio. Niillä ei kuitenkaan ole ollut sanottavaa vaikutusta äänestysaktiivisuuteen.
– Ongelma on, että palkitseminen tuskin houkuttelee niitä passiivisimpia äänestäjiä, Sami Borg sanoo.
– Ämpärit ja vaalikahvit varmaan houkuttelisivat senikäistä väkeä, joka äänestää joka tapauksessa.
Ehdotus 4: Rankaistaan niitä, jotka eivät äänestä
Hyvin moni joukkoistukseen osallistunut olisi valmis käyttämään myös keppiä: äänestämisen voisi määrätä pakolliseksi ja äänestämättä jättämisestä rangaista esimerkiksi sosiaalitukien menetyksellä.
Tutkija Hanna Wass pitää näitä ehdotuksia esimerkkinä siitä, miten äänestämättömyydestä usein puhutaan: moralisoiden ja yläpuolelle asettuen, kuin äänestämättömyyden syy olisi laiskuus.
Tätä sanoivat myös Ylen keskiviikkona julkaistuun juttuun haastatellut nukkuvat äänestäjät: äänestämättä jättämiseen suhtaudutaan nälvien ja vihamielisesti.
– Karu totuus on, että äänestäminen heijastaa hyvin vahvasti kaikkea eriarvoisuutta, mitä yhteiskunnassa on. Mitä hyvinvoivempi ja hyväosaisempi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän äänestää, Wass sanoo.
Lisäksi lapsuudenperheen sosiaalisella asemalla ja äänestystavoilla on iso vaikutus ihmisen äänestäjänuraan, Wass sanoo. Ja perhettäänhän ei kukaan voi valita.
Wassin mukaan äänestysaktiivisuuden nosto vaatisi ennemminkin puuttumista sen juurisyihin, erityisesti osattomuuden kokemukseen.
Ehdotus 5: Politiikan olisi yksinkertaisesti oltava parempaa
Moni kyselyyn vastannut kertoi itse jättävänsä äänestämättä. Silloin syy oli yleensä se, ettei ehdokasta löydy. Politiikka on liian huonoa ja poliitikoissa liian vähän vaihtoehtoja.
– Vahva kyllä paremman politiikan vaatimukselle, sanoo Sami Borg.
– Riittävän kiinnostavat ja tarpeeksi selvästi toisistaan erottuvat vaihtoehdot varmasti lisäävät kiinnostusta vaaleja kohtaan.
Näin on käynyt Suomessakin aivan viime aikoina: vuoden 2011 vaaleissa perussuomalaisten menestys herätti aiemmin äänestämättä jättäneitä ja äänestysprosentti nousi (Muutosvaalit 2011 -tutkimus).
Ehdotus 6: Muutetaan vaalijärjestelmää
Montaa kyselyyn osallistunutta ahdisti se, ettei vaaleissa voi antaa ei-ääniä, tai että omalle ehdokkaalle annettu ääni valuu hukkaan, jos kyseessä on pienpuolueen edustaja. Jälkimmäiseen ongelmaan ratkaisuksi ehdotettiin siirtoäänivaalitapaa: siinä ehdokkaat asetetaan järjestykseen ja hukkaan menossa ollut ääni siirtyy aina listalla seuraavalla ehdokkalle.
Oikeusministeriön Wilhelmssonin mukaan Suomen vaalijärjestelmässä on nykyisellään se erittäin hyvä ominaisuus, että se on yksinkertainen. Äänestäjä ymmärtää suhteellisen helposti, millä perusteella oma ehdokas tulee valituksi. Monimutkaisempi vaalitapa voisi karkottaa äänestäjiä.
Borgin mukaan vaalitavan muuttamiseen pätee sama kuin moniin muihinkin ehdotettuihin jippoihin: sekin saattaisi tehdä äänestämisestä jännittävämpää, mutta tuskin aktivoisi niitä, jotka eivät nyt äänestä.
Ehdotus 7: Enemmän valistusta ja politiikka takaisin kouluihin
Viimeiseksi: moni yleisön jäsen myös toivoi, että vaalien merkityksestä ja politiikasta yksinkertaisesti puhuttaisiin enemmän. Useat toivoivat parempaa, selittävämpää ja asiakeskeisempää journalismia, ja vielä useammat yhteiskuntaopin lisäämistä kouluissa.
Kaikille Ylen haastattelemille neljälle asiantuntijalle tämä on ehdotuksista tärkein.
Allianssin Elisa Gebhardin mukaan olisi aika päästä eroon 1970-luvun ylipolitisoitumisen jättämästä traumasta, joka sulki politiikan kokonaan koulujen ulkopuolelle. Paljon kehitystä on jo tapahtunut, hän sanoo: Allianssin nuorisovaaleihin osallistui presidentinvaalien yhteydessä ennätysmäärä oppilaitoksia.
– Politiikka tarvitsee kunnianpalautuksen. Nuoria kiinnostaa yhteiskunnallinen vaikuttaminen, mutta luottamus politiikkaan on heikentynyt. Kouluissa on tärkeää, ettei äänestämistä käsitetä ainoana vaikuttamisen keinona.
Hanna Wass korostaa, että yläaste on viimeinen paikka, jossa koko ikäluokka on yhdessä koolla: jos haluaa vaikuttaa kaikkiin, sosiaaliseen asemaan katsomatta, se on viimeinen paikka iskeä.
Osallistuminen ja vaikuttaminen kuuluvat vuonna 2016 voimaan tulleen uuden opetussuunnitelman laaja-alaisiin osaamistavoitteisiin. Se tarkoittaa enemmän vaikuttamisen opettelua, mutta myös sitä, että esimerkiksi oppilaskuntatoiminnan on oltava aidosti vaikuttavaa.
– Koulussa tehdyt toimenpiteet näkyvät äänestysaktiivisuudessa kuitenkin pitkällä viiveellä, muistuttaa Niklas Wilhelmsson.
Neljä bonusehdotusta: Näitä asiantuntijat korostaisivat
Yle kysyi myös haastatelluilta asiantuntijoilta vielä yhtä, mainitsematonta keinoa äänestysaktiivisuuden nostamiseksi.
Hanna Wass korostaa, että mikään yksittäinen keino ei voi riittää, sillä äänestämättömyyden juurisyyt ovat esimerkiksi yhteiskunnallisessa osattomuudessa. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei mitään kannattaisi kokeilla. Esimerkiksi Tanskassa on saatu hyviä tuloksia sillä, että nuorille aikuisille lähetettiin** tekstiviestejä juuri vaalien alla**. Aktivoiva vaikutus oli korkeimmillaan jopa 1,8 prosenttiyksikköä.
– Näiden täytyy kuitenkin olla tieteellisen kokeen tapaan rakennettuja toimenpiteitä, että niiden vaikutus voidaan mitata, Wass sanoo.
Allianssin Elisa Gebhard nostaa esiin järjestön vanhan ehdotuksen: äänioikeusikäraja tulisi laskea 16 vuoteen. Ensimmäisillä äänestyskokemuksilla on iso vaikutus siihen, tuleeko äänestämisestä tapa.
– Lisäksi tämä voisi pakottaa puolueet pohtimaan nuoria kiinnostavia ja heihin vaikuttavia teemoja hiukan nykyistä enemmän.
Vaalitutkija Sami Borg nostaa esiin puolueiden roolin, vaikkeivät puolueet kansalaisia juuri innostakaan.
– Tosiasia on, että puolueet ovat keskeisessä asemassa myös tässä, ja siksi puoluetoiminnan elävöittäminen olisi ehdottoman tärkeää myös äänestysaktiivisuuden kannalta.
Oikeusministeriön Niklas Wilhelmsson puolestaan korostaa sitä, että yhteiskunnallisessa osallistumisessa voi toimia porttiteoria: yksi keino osallistua voi ruokkia halua vaikuttaa muutenkin. Esimerkiksi hän ottaa kansalaisaloitteet: niitä ovat allekirjoittaneet myös sellaiset suomalaiset, jotka eivät muuten osallistu. Nuoret ovat allekirjoittajien joukossa yliedustettuina.
– Tutkimusten valossa näyttää siltä, että ne saattavat herättää ihmisissä kiinnostusta politiikkaa ja osallistumista kohtaan.