Mikäli Ylen tuoreimpaan presidenttikyselyyn on uskominen, äänestysaktiivisuuden pitäisi nousta tämänkertaisissa presidentinvaaleissa verrattuna edelliskertaan.
Ylen kyselyssä 78 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että he joko ovat jo äänestäneet vaaleissa tai äänestävät varmasti viimeistään varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina.
Tulos tarkoittaisi merkittävää hyppyä äänestysaktiivisuudessa verrattuna edellisiin vaaleihin vuonna 2012. Tuolloin aktiivisuus jäi 72,8 prosenttiin.
– Kyselytutkimuksista voi harvoin päätellä mitään äänestysaktiivisuudesta. Sen sijaan jotakin voidaan päätellä siitä, että nyt on annettu poikkeuksellisen paljon ennakkoääniä, sanoo Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg.
Tällä kertaa suomalaiset antoivat ennakkoääniä 3,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin presidentinvaaleissa 2012. Mikäli ennakkoäänestyspäivien ja varsinaisen vaalipäivän äänimäärän suhde säilyy samana kuin kuusi vuotta aiemmin, äänestysprosentti pitäisi Borgin mukaan nousta 78 prosenttiin.
Historiallisesti tarkasteltuna äänestysaktiivisuus nousisi tuolloin korkealle tasolle. Nykymuotoisissa suorissa vaaleissa äänestysaktiivisuus olisi silloin ollut vain koreampi vuonna 1994, jolloin aktiivisuus nousi 82,2 prosenttiin ensimmäisellä kierroksella.
– Nyt on monia merkkejä siitä, että ihmiset ovat lähteneet äänestämään ennakkoon, koska heidän kantansa on varma, Borg sanoo.
Borg epäilee, että ennakkoon on annettu tällä kertaa puolet kaikista äänistä. Tällöin äänestysaktiivisuus jäisi noin 73 prosenttiin, eli edellisvaalien tasolle.
Niinistön kannattajat: Yksi kierros riittää
Enemmistö kyselyyn vastanneista haluaisi, että presidentinvaalit olisivat mahdollisimman nopeasti ohi. Useampi kuin kuusi kymmenestä ilmoittaa, että he haluavat yhden kierroksen vaalit.
Noin kolme kymmenestä puolestaan toivoo kahden kierroksen vaaleja ja seitsemän prosenttia ei osaa kertoa kantaansa.
– Tulos ei ole mitenkään yllättävä. Sauli Niinistön kannattajat haluavat, että vaalit olisivat ensimmäisen kierroksen jälkeen ohi. Muut taas haluavat kahta kierrosta, Borg toteaa.
Tulos onkin suoraan yhteydessä presidenttiehdokkaiden kannatukseen Ylen mittauksessa. Kyselyssä 63 prosenttia kannattaa Niinistöä seuraavaksi presidentiksi, kun taas muut ehdokkaat jakavat lopun kannatuksen.
Epävarmojen osuus kyselyssä on kasvanut, eikä 20 prosenttia kyselyyn vastanneista osannut tai halunnut kertoa suosikkiaan seuraavaksi presidentiksi.
– Pitkässä mittaushistoriassa se on aikalailla keskimääräinen luku viikkoa ennen vaalien ensimmäistä kierrosta.
Borgin mukaan edellisissä presidentinvaaleissa epävarmojen osuus oli paljon korkeampi kuin nyt.
Keskustalaiset ja demarit ratkaisevat vaalit
Niinistön suosio koettelee Suomessa menneinä vuosikymmeninä vahvana ollutta puolueuskollisuutta. Ylen presidenttikyselyssä keskustalaisista 67 prosenttia ja demareista 60 prosenttia ilmoittaa äänestävänsä Niinistöä.
– Mittausten perusteella erityisen merkityksellistä on, että sosialidemokraateista ja keskustalaisista huomattavan iso osa on äänestämässä Niinistöä, Borg sanoo.
– Puolueet ovat nyt tehneet töitä sen eteen, että oman puolueen kannattajat siirtyisivät ehdokkaansa taakse, Borg lisää.
Luvuissa näkyykin äänestäjien pientä paluuliikettä takaisin emopuolueisiinsa ja liike on ollut kiihtyvää.
– Viime viikolla kerätyissä tiedoissa Niinistön kannatus oli vähän suurempaa kuin tällä viikolla, kyselyn tehneen Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen sanoo.
Mikäli ennakkoäänestämisen aikana tehdyt mielipidemittaukset pitävät paikkaansa, suurin osa ennakkoäänistä on mennyt Niinistölle.
– Vaalituloksen kannalta oleellista on, voivatko vaalipäivän äänet poiketa oleellisesti ennakkoäänijakaumasta. Se olisi aikamoinen yllätys, mutta ei täysin mahdotonta, Borg sanoo.
Borgin mukaan vaaleissa riittää jännitettävää siitä, järjestetäänkö vaaleissa toinen kierros ja kuinka aktiivisesti ihmiset äänestävät. Seuraavan puolentoista vuoden aikana järjestettäneen maakunta-, eduskunta- ja eurovaalit.
– Puolueille on merkitystä, mikä ehdokkaiden järjestys on, Borg sanoo.