KÖÖPENHAMINA 31-vuotias Johan Jakobsen odottaa Kööpenhaminan työvoimatoimiston aulassa pääsyä virkailijan luokse ensimmäiseen haastatteluun. Opettajaksi kouluttautunut Johan on ollut kaksi viikkoa työttömänä.
Tanskassa työttömän on oltava hyvin aktiivinen heti työttömyyden alkaessa Johan Jakobsenin tapaan. Ensimmäinen haastattelu virkailijan kanssa on jo kahden viikon kuluttua työttömyyden alkamisesta. Puolen vuoden ajan tapaamisia on kerran kuussa ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein.
Verkkopalveluilla on tärkeä rooli. Työttömän pitää rekisteröityä verkossa, kirjata osaamisensa ja päivittää tietoja koulutuksesta ja työpaikan hausta. Verkossa tarjotaan myös työnhakijalle tietoa ja apua. Esimerkiksi vanhemmat työnhakijat, joiden on vaikea käyttää verkkopalveluja, saavat apua soittamalla tai käymällä toimistossa.
Ammattikeskusjärjestö LO: "Tärkeää olla itse aktiivinen"
Ammattikeskusjärjestö LO:n poliittisen neuvonantajan Mads Busckin mukaan töitä pitää hakea joka viikko, mielellään kahta työpaikkaa. Työvoimatoimistot ja korvauksen maksavat työttömyyskassat auttavat työn etsimisessä, mutta työntekijän on oltava itse yhteydessä työnantajiin.
– Olemme tutkineet työllistymistä ja osoittautui, että on erittäin tärkeää olla aktiivinen erityisesti työttömyyden alussa, Mads Busck sanoo.
Helppo työllistää ja irtisanoa, mutta hyvä korvaus
Tanskassa aktiivinen työllistäminen on ollut arkea jo kolmattakymmentä vuotta. Maa joutui uudistamaan työmarkkinoitaan joustavammaksi 1990-luvulla, kun työvoiman kysyntä ja tarjonta kulkivat eri tahtiin. Työpaikkoja oli tarjolla, mutta niihin ei löytynyt tekijöitä, Kööpenhaminan työvoimatoimiston osastopäällikkö Jens Sibbersen sanoo.
Tanskassa on helppo työllistää ja irtisanoa, mutta työttömillä on melko hyvä työttömyysturva ja työllistymisen avuksi järjestetty koulutus. 2 400 euron työttömyyskorvauksesta jää verojen jälkeen käteen noin 1 800 euroa.
– Me huolehdimme siitä, että ihmisten osaaminen päivitetään työnantajien tulevien tarpeiden mukaan, Sibbersen kertoo.
Osa Kööpenhaminan työvoimatoimiston virkailijoista keskittyy nimenomaan yhteydenpitoon yritysten kanssa, jotta työvoimatoimistolla on ajantasainen ymmärrys siitä, mille aloille tai mihin tehtäviin työntekijöitä tullaan tarvitsemaan.
Suomen luvut hämmensivät
Suomessa esitetyt luvut siitä, että Tanskassa työvoimavirkailija palvelisi vain 12 työtöntä, hämmästyttävät Kööpenhaminan työvoimatoimiston osastopäällikköä Jens Sibberseniä. Sibbersenin mukaan tilanne vaihtelee toimistoittain ja kunnittain.
– Meillä työvoimavirkailijalla on vaihdellen noin 80-150 työtöntä, mutta se riippuu myös työttömien tilanteesta, kuinka vaikea heidän on saada työtä ja kuinka paljon apua he tarvitsevat, Sibbersen sanoo.
Hankalasti työmarkkinoille sijoittuviin työnhakijoihin virkailija käyttää enemmän aikaa, kun taas osa hakee töitä hyvinkin itsenäisesti ja toimii verkossa.
"Ei ole kyse unelmatyöstä vaan työllistymisestä"
Työttömäksi jäänyt Johan Jakobsen haluaisi löytää työtä lukion opettajana, mutta se voi olla vaikeaa. Hänelle saatetaan tarjota kolmen kuukauden jälkeen muita töitä ja mahdollisesti myös Kööpenhaminan ulkopuolelta. Tanskassa työttömän on varauduttava myös liikkumiseen asuinpaikkakunnaltaan.
– Ei ole kysymys unelmatyön löytämisestä vaan työllistymisestä ja siksi meillä on käytössä tyypillisesti suunnitelmat A, B ja C. Suunnitelma A voi olla unelmatyö, mutta suunnitelmat B ja C laitetaan myös heti liikkeelle, Kööpenhaminan työvoimatoimiston osastopäällikkö Jens Sibbersen sanoo.
LO:n Mads Busck on samoilla linjoilla.
– Työttömyyden alussa haetaan tietysti oman alan töitä, mutta meidän mielestämme on kohtuullista, että tietyn jakson jälkeen työttömän pitää katsoa työmahdollisuuksia hieman laajemmin.
Ammattikeskusjärjestö LO tekee Tanskassa yhteistyötä myös oikeistohallituksen kanssa ja on juuri sopinut kolmikannassa uusista koulutusmahdollisuuksista työttömille.
– On tietysti hieman huvittavaa, että meidän mielestämme on ok, että ihmisiä on helppo irtisanoa, mutta niin me teemme. Sen vastapainona on kunnon työttömyyskorvaus, helppous löytää uusia töitä ja saada koulutusta.
Busck katsoo myös, että työttömien, esimerkiksi nuorten, on Tanskan mallissa helpompi tulla työmarkkinoille.
Suhteet työnantajaan ovat Busckin mukaan hyvät ja sopuun päästään suurin piirtein kaikesta.
– Meidän järjestöllä on todella hyvät suhteet työnantajiin ja pääsemme sopimukseen suurin piirtein kaikesta. Siitä syystä on hyvin harvinaista, että meillä on on lakkoja tai vastaavaa Tanskassa.
Lue myös: