Revontulia, lumivaipan peitossa kököttäviä erämökkejä, nuotion valaisemia laavuja ja rinkkaselkäisiä retkeilijöitä. Kun somepalvelu Instagramiin sukeltaa suosituilla tunnisteilla #suomenluonto #thisisfinland tai #finnishnature, on mykistävien maisemien ja idyllistä retkitunnelmaa huokuvien kuvien tulva loputon. Retkeilijöiden kertomusten äärellä mieleen pälkähtää herkästi ajatus: pitäisikö tuonne matkustaa? Somen reissukuvien suosiossa onkin kyse inspiraatiosta, sanoo Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen matkailun verkkoliiketoiminnan tutkimuspäällikkö Juho Pesonen.
— Meillähän on melkein jatkuva tiedostettu tai tiedostamaton tiedonetsintäprosessi seuraavaa matkaa varten. Kun sosiaalista mediaa seuraa, sieltä jää jatkuvasti mieleen erilaisia paikkoja. Kun on mahdollista lähteä lomalle, ne kaivellaan muistin syövereistä.
Pesosen mukaan moni matkailija kokee bloggareiden ja tavallisten ihmisten jakaman sisällön olevan realistisempaa ja luotettavampaa kuin yritysten.
– Sosiaalinen media on siitä hieno paikka, että sieltä löytyy aitoa tietoa ja vertaistietoa, joten ei tarvitse luottaa vain siihen, mitä palveluntarjoaja tai matkakohde sanoo.
Sosiaalisesta mediasta potentiaalisia reissukohteita haarukoi myös helsinkiläinen Marinella Himari, joka kirjoittaa Kaukokaipuu-blogia – yhtä Suomen suosituimmista matkablogeista. Himarin retkikuvia seuraa instagramissa lähes 10 000 ihmistä. Lisäksi Himari kirjoittaa Suomen suurimmalle retkeilyaiheiselle Retkipaikka-sivustolle ja keksi Instagramin suositun #suomiretki-tempauksen.
Himari lukeutuu ihmisiin, joihin perinteinen matkailumainonta ei vetoa.
– Perinteinen matkailumainonta ei valitettavasti oikein tavoita minua. Matkailupalveluita tuottavien yritysten pitäisi tajuta se, että asiakkaat ovat nykyään muuallakin kuin perinteisessä mainonnassa – pitäisi taklata se koko kenttä, Himari sanoo.
– Instassa on eri porukka kuin ketkä lukevat blogeja, ja Facebookin käyttäjät alkavat olla vanhempia, Himari selittää.
Bloggaaja uskoo, että matkablogit kiinnostavat, koska niistä löytää helposti tietoa erilaisista kohteista. Esimerkiksi monen valokuvaajan Instagram-tileiltä löytää arvokkaita kohdevinkkejä.
– Retkeilyhän on tänä päivänä jo vähän trendikästäkin. Se on noussut todella monien ihmisten ulottuvuuksiin, Himari toteaa.
Himarin Kaukokaipuu-blogin lisäksi retkeilystä kirjoittavia suosittuja matkablogeja ovat muun muassa Rimma + Laura, Maailman äärellä ja Aamukahvilla. Luontokuvia ihastellaan aktiivisesti myös Instagramissa. Kuvanjakopalvelussa suosittuja nimiä ovat muun muassa Eeva Mäkinen, Juuso Hämäläinen ja Konsta Punkka.
Kansallispuistojen kävijämäärät kasvoivat
Luontomatkailu on nyt huippusuosittua. Viime vuonna Suomen kansallispuistoissa kävi ennätyksellisesti yli 3,1 miljoonaa ihmistä (Metsähallitus). Määrä on ollut pitkään tasaisessa kasvussa. Viime vuonna avattiin myös Suomen 40. kansallispuisto Hossaan, jossa kävi avajaisvuonna noin 124 000 retkeilijää.
Metsähallituksen tilastojen mukaan kävijämäärät nousivat vuoden takaisesta myös muissa luontokohteissa. Lisäksi ulkomaiset turistimäärät ovat lisääntyneet selvästi.
Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisten yöpymiset lisääntyivät Suomessa viime vuonna lähes 15 prosentilla. Lukumäärällisesti eniten Suomi veti venäläisiä, ruotsalaisia ja saksalaisia matkailijoita. Prosentuaalisesti eniten nousi kiinalaisten matkailijoiden määrä – yöpymisvuorokausien määrä nousi vuoden takaisesta 45,6 prosentilla.
Luontomatkailun nosteeseen on useita syitä. Visit Finlandin kehityspäällikkö Terhi Hookin mukaan Suomeen on aina tultu puhtaan ja kauniin luonnon houkuttelemina. Nyt erilaisia luonnonilmiöitä ollaan kuitenkin onnistuttu markkinoimaan entistä paremmin etenkin Aasian markkinoilla.
– Siellä esimerkiksi revontulet ja keskiyön aurinko ovat ilmiöitä, jotka kiinnostavat. Ne "ovat kerran elämässä" -elämyksiä ja vaikuttaneet suuresti Suomen suosioon. Ja tietysti trendit, kuten se, että haetaan terveyttä ja rauhaa luonnosta.
Itä-Suomen yliopiston Juha Pesonen nostaa yhtenä syynä esiin kaupungistumisen.
– On yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät ole joka päivä tekemisissä luonnon kanssa niin kuin ennen vanhaan, joten sitten kun halutaan rentoutua ja nähdä jotain erilaista, luonto kutsuu ja lähdetään retkelle, sanoo Pesonen.
Moni tekee matkapäätöksen somessa
Blogeilla ja muulla sosiaalisella medialla on kokonaisuudessa merkittävä rooli. Visit Finlandin Terhi Hookin mukaan some puhuttelee ihmisiä perinteistä markkinointia paremmin, ja yhä useampi tekee matkapäätöksen netissä.
– Nykyään tarvitaan suoraa kontaktia ja sitä kautta sen saa. Sosiaalinen media on tärkeimmällä sijalla markkinoinnissamme, sanoo Hook.
Samoilla linjoilla on Hookin kollega, Visit Finlandin digitaalisten kanavien koordinaattori Noora Uusitalo.
– Aidot kohtaamiset ja kokemukset ovat jo pitkään olleet matkailutrendejä – aivan kuten ympäristön arvostaminenkin. Blogeista ja somesta saatuihin konkreettisiin vinkkeihin saatetaan myös luottaa enemmän kuin visit-organisaation omilla sivuilla jakamiin ehdotuksiin, kertoo Uusitalo.
Itä-Suomen yliopiston Juho Pesosen mukaan sosiaalisen median aikakaudella matkailumarkkinointi on muuttunut paljon. Nyt yritysten on tärkeää herättää ihmisissä luottamusta – näin yritys saa matkailijat suosittelemaan paikkaa muillekin.
– Markkinointi on yhä enemmän menossa siihen suuntaan, että keskitytään asiakaskokemuksen luomiseen. Se on normaali tapa tehdä markkinointia, että annetaan asiakkaiden puhua puolesta. Se vaatii yrityksiltä sitä, että keskitytään tuotteeseen enemmän kuin markkinointiin.
Lentomatkailu on matkailussa kestävyyden kannalta suurin kompastuskivi.
Kaisa Merilahti
Matkailun tutkimuksessa pyritään jatkuvasti selvittämään sitä, miten kuluttajien matkansuunnitteluprosessiin pystytään vaikuttamaan. Esimerkiksi viime vuonna julkaisu Anna Terttusen Haaga Helian ammattikorkeakoulun opinnäytetyö (Theseus) osoittaa, että erityisesti naiset käyttävät Instagramia inspiraation ja tiedon lähteenä. Yli 80 prosenttia Terttusen kyselyyn vastanneista kertoi, että Instagramilla on ollut ainakin jonkin verran vaikutusta matkasuunnitteluun.
– Olemme havainneet, että vuosi vuodelta sosiaalinen media, mukaan lukien blogit, ovat nostaneet tärkeyttä merkittävänä osana matkailijoiden matkapäätöstä, sanoo Pesonen.
Tutkimuspäällikkö Pesosen mukaan yksi esimerkki somen voimasta on Helsingin Vallisaari, josta tuli avaamisvuonnaan huippusuosittu. Somessa saaresta kasvoi yhteisöllinen ilmiö ja kaikki halusivat sinne yhtä aikaa. Pesosen mielestä ei kuitenkaan pidä mennä pelkästään sosiaalisen median mantra edellä, vaan mainostaa kohderyhmän mukaan. Esimerkiksi lupaavaa asiakasryhmää, saksalaisia viisikymppisiä, tuskin tavoitetaan blogimaailmassa.
Lentomatkailu on matkailussa kestävyyden kannalta suurin kompastuskivi.
Kaisa Merilahti
Sisältöyhteistyö on yksi tämän hetken kuumimmista markkinointitrendeistä. Kymmenen vuotta blogannut Marinella Himari kannustaa yritysyhteistyöhön, mutta suhtautuu siihen itse empien. Kaukokaipuu-blogissa kaupallinen yhteistyö on jäänyt minimiin.
– Se on hieno juttu ja itsekin liputan sen puolesta, mutta sisällöntuottajana olen todella kriittinen, että kenen kanssa teen yhteistyötä. Toisaalta minulla on hirveä palo edistää kotimaan matkailua. Nyt mietinnässä onkin, että miten sen voisi tehdä fiksusti, että se olisi läpinäkyvää ja kaikille ookoo, muttei silti päälle liimattua, bloggaaja pohtii.
Yritysten kestävät valinnat ovat liian näkymättömiä
Suomen luontomatkailun piristyminen ei ole pelkästään hurraa-huutoja herättävä ilmiö. Kasvavat matkailijamäärät tuovat haasteita ympäristölle. Ongelmia pitää pystyä ennakoimaan, sanoo Visit Finlandin Terhi Hook.
– Pitää pystyä ohjaamaan matkailijavirtoja ja opettamaan matkailijoita käyttäytymään esimerkiksi niin, että he pysyvät merkityillä poluilla, eivätkä roskaa luontoa ja ottavat huomioon paikallisen kulttuurin, vaikka Lapissa saamelaiskulttuurin, Hook toteaa.
YK julisti vuoden 2017 kestävän matkailun kehittämisen teemavuodeksi. Hookin mukaan se piristi suomalaisten yritysten liittymistä ympäristöohjelmiin, jotka näyttäytyvät matkailijoille erilaisina sertifikaatteina.
Se ei kuitenkaan riitä. Liian moni matkailuyritys ei viesti tarpeeksi hyvin tekemistään ympäristöystävällisistä valinnoista, kuten kierrätyksestä. Jos asia ei käy esimerkiksi ilmi, ei se myöskään vaikuta asiakkaiden matkapäätökseen. Se olisi olennaista, sillä Hookin mukaan yhä useampi matkailija valitsee mielellään esimerkiksi ympäristöystävällisen majoituksen.
Kestävä matkailu ja lähireissut kiinnostavat myös blogimaailmassa. Mutkia matkassa -matkablogia ystävänsä Emma Roinilan kanssa kirjoittava kajaanilainen Kaisa Merilahti ei halua saarnata, mutta suosittelee mielellään lähikohteita ja vastuullisia valintoja.
Sellainen on esimerkiksi pitkien lentomatkojen välttäminen. Merilahti on blogannut esimerkiksi Kajaanin Akkovaarasta (Mutkia matkassa -blogi), joka on tunturimainen retkeilyalue vain 10 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Merilahden mielestä matkailun kestävyys on elinehto.
– Lentomatkailu on matkailussa kestävyyden kannalta suurin kompastuskivi, eikä meillä ole vielä kunnollisia tapoja kompensoida siitä syntyviä päästöjä. Se on ehdottomasti asia, mihin matkailualalla pitäisi löytää ratkaisuja. Kokoajan tulee uusia ihmisryhmiä, jotka eivät ole ennen matkustaneet, mutta matkustavat nyt.
Matkan suunnittelussa Merilahti kiinnittää huomiota myös ympäristösertifikaatteihin. Niitä ovat esimerkiksi pohjoismainen Joutsenmerkki, EU-ympäristömerkki ja Green Key -ympäristömerkki.
– Ne kertovat, että majoituspaikassa on otettu huomioon veden ja energian säästö ja muita vastaavia asioita. Ravintoloissa suosin paikallista ruokaa ja paikallisia raaka-aineita.
Jos luontomatkailuinfra alkaa rapistumaan ja tulee huonoja kokemuksia, asiakkaiden on helppo vaihtaa seuraavaan trendikkääseen ja hyvin toimivaan paikkaan.
Juho Pesonen
Kahden ystävyksen blogissa on paljon myös Roinilan kirjoittamia kaukomatka-aiheisia postauksia ja monet niistä ovat nousseet blogin suosituimmiksi. Jos Merilahdelta kysytään, kotimaankin kohteita kelpaa hehkuttaa. Bloggaajan saa innostumaan esimerkiksi Saimaan lukuisat saaret ja Hossan kansallispuisto.
– Täällä on paljon piilossa olevia helmiä, ja niitä on kivaa nostaa esiin. Suomessa on tosi hienoja matkailu- ja retkeilykohteita. Haluan tuoda uusia ideoita blogin lukijoille, että kivoja kohteita ja arjesta irtaantumista voi löytyä ihan läheltäkin. Aina ei tarvitse lähteä kauas.
Voivatko rapistuneet retkipaikat pilata suosion?
Luontomatkailun suosio asettaa myös paineita luontopalveluiden, kuten retkipaikkojen tasolle. Metsähallituksen luontopalveluissa on korjausvelkaa arviolta 44 miljoonaa euroa. Sen verran tarvittaisiin, jotta reitit, rakennukset ja esimerkiksi pysäköintimahdollisuudet saataisiin kuntoon.
Mitä tapahtuu, jos someen näpytelty #retkellä paljastaakin kuvia rapistuneista laavuista tai puutteellisista kylteistä? Itä-Suomen yliopiston Juho Pesosta huolettaa vaikutus Suomen luontokohteiden suosioon.
– Ihmisillä on nykyään niin paljon erilaisia vaihtoehtoja, että jos luontomatkailuinfra alkaa rapistumaan ja tulee huonoja kokemuksia, asiakkaiden on helppo vaihtaa seuraavaan trendikkääseen ja hyvin toimivaan paikkaan, Pesonen sanoo.
Matkabloggaajat eivät näe samanlaisia uhkakuvia, sillä blogeissa ja somessa keskitytään jakamaan positiivista fiilistä pikemmin kuin valittamaan.
– Toki blogissa on tärkeää, että on rehellinen, koska blogista haetaan aitoja kokemuksia. Jos elämä on aina ruusuilla tanssimista, se ei ehkä anna blogista luotettavaa kuvaa. Se on tasapainottelua. Kun ei tilitä liikaa ikäviä sattumuksia, se on varmaan paras, kajaanilainen Merilahti pohtii.
Marinella Himari ei edes muista, milloin viimeksi olisi harmitellut rapistuneita retkipaikkoja. Häntä häiritsee enemmän töhryt ja roskat. Himari uskoo, että mitä enemmän kotimaan kohteissa matkaillaan, sitä enemmän niistä halutaan pitää huolta.
– Somessa halutaan jakaa parhaat jutut. Se on harvoin paikka, jossa parjataan asioita. En usko, että sellaisia kuvia jaettaisiin, sanoo Himari.