Elokuussa 2016 hallitus kokoontui budjettiriiheen ankeissa tunnelmissa. Työllisyysaste mateli 68 prosentin kieppeillä ja tulevien vuosien talouskasvu näytti vaisulta. Yksikään ennustelaitos ei maalaillut nykyisiä kolmen prosentin kasvulukemia.
Takana oli uuvuttava kiky-vääntö työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kilpailukykysopimus vaati lopulta merkittäviä myönnytyksiä hallitukselta. Hallituksen tavoittelema 72 prosentin työllisyysaste näytti mahdottomalta ilman uusia toimia, mutta työmarkkinajärjestölle oli luvattu, että työttömyysturvaan suunnitelluista leikkauksista luovutaan.
Budjettiriihessä vaikeaan ongelmaan keksittiin kivuttomalta tuntuva ratkaisu. Työllisyysasiat tuupattiin kolmikantaiseen työryhmään, jota veti valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki.
Työryhmä oli lähes mahdottoman tehtävän edessä. Sen piti poikkeuksellisen kireällä aikataululla laatia ehdotus, joka uudistaisi työttömyysturvaa kannustavammaksi ja kasvattaisi työllisyyttä vähintään 10 000 henkilöllä.
Erimielisen työryhmän mahdoton tehtävä
Lisärahaa ei työttömyysturvan uudistamiseen ollut luvassa, joten neuvottelupöydällä oli porkkanoiden sijaan valittavana lähinnä erilaisia työttömille tarkoitettuja keppejä.
Yhtenä vaihtoehtona työryhmässä pohdittiin työttömyysturvan porrastusta. Se olisi leikannut työttömyysturvaa automaattisesti työttömyyden pitkittyessä ja vastaavasti nostanut sen tasoa alkupäässä. Samaa ajatusta työttömyyspäivärahan porrastamisesta ehdotti aikoinaan myös 2000-luvun alussa valtiovarainministerinä toiminut Sauli Niinistö.
Aktiivimalli oli vaihtoehto kaavamaiselle porrastukselle. Aktiivimallin saaman vastaanoton jälkeen sitä on vaikea uskoa, mutta alun perin neuvotteluissa kyseessä oli työntekijäpuolen ehdottama lievennys työttömälle ankarampiin porrastuksiin.
Aktiivimallin saaman vastaanoton jälkeen sitä on vaikea uskoa, mutta alun perin neuvotteluissa kyseessä oli työntekijäpuolen ehdottama lievennys.
Leikkuri ei siis heilahtaisi automaattisesti työttömyyden pitkittyessä, vaan työtön voi omilla toimillaan pyrkiä estämään työttömyysturvan alenemisen. Hetemäen työllisyystyöryhmässä aktiivisuusperiaatteen otti ensimmäisenä esille toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Uusi Suomi kertoi.
Kesken työllisyystyöryhmän neuvottelujen perussuomalaiset ilmoittivat julkisuuteen silloisen ryhmäpuheenjohtajansa Sampo Terhon suulla, että ansiosidonnaista ei heikennetä ilman kolmikannan yksimielistä päätöstä.
Työllisyystyöryhmässä yhteinen sävel jäi lopulta löytymättä. Sekä työntekijä- että työnantajajärjestöt jättivät raporttiin eriävät mielipiteensä.
Palkansaajapuolella SAK piti aktiivimallia kilpailukykysopimuksen vastaisena työttömyysturvan leikkauksena. Akava näki ongelmia siinä, että työtön ei voi välttyä leikkaukselta aktiivisellakaan omatoimisella työnhaulla. STTK piti aktiivimallia periaatteessa kaavamaista porrastusta järkevämpänä keinona, mutta STTK:n mukaan työryhmän työtä hankaloitti turhan ahtaaksi rajattu tehtävänanto.
Työnantajien puolella EK piti työttömyysturvan porrastusta aktiivimallia yksinkertaisempana ja toimivampana keinona, jossa vältyttäisiin aktiivimallin perusoikeuspulmilta. KT Kuntatyönantajat piti tärkeänä sitä, että työllistymistä edistävien palvelujen saatavuus eri alueilla varmistetaan.
Hallitus päätti järjestöjen erimielisyydestä huolimatta edetä raportissa esitetyn aktiivimallin pohjalta.
Kepin lisäksi porkkanaa
Pian työllisyystyöryhmän erimielisen loppuraportin jälkeen hallitus lepytteli työmarkkinajärjestöjä niin sanotulla "kymppilistalla", jonka kymmenen työllisyystoimen joukossa oli kepin lisäksi myös rutkasti porkkanaa. Esimerkiksi työntekijäpuolta hiertäville nollasopimuksille lupauduttiin valmistelemaan uudet pelisäännöt ja noin 5 000 iäkästä pitkäaikaistyötöntä päästettiin ennenaikaiselle eläkkeelle.
Kymmpilistan kärjessä kuitenkin komeili aktiivimalli, ja hallitus ilmoitti edistävänsä asiaa. Aktiivimallin olennaisimmat piirteet olivat hyvin tiedossa siis jo lokakuussa 2016. Niin oli myös työmarkkinajärjestöjen vastustus. SAK ilmoitti pitävänsä aktiivimallin eteenpäin viemistä kilpailukykysopimuksen vastaisena.
Hallitus lupasi kilpailukykysopimuksen yhteydessä luopua työttömyysturvan leikkauksista. Lisäksi kilpailukykysopimukseen on kirjattu, että hallitus valmistelee työlainsäädäntöön ja ansiosidonnaiseen tehtävät muutokset yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa.
Kiista kilpailukykysopimuksen tulkinnasta
Kiistan ydin on siinä, miten eri osapuolet tulkitsevat aktiivimallin vaikutuksia. Hallituksen käsityksen mukaan aktiivimallissa kyseessä ei ole työttömyysturvan leikkaus, sillä leikkauksen voi välttää omalla aktiivisuudella. Lisäksi työttömyysturvan taso nousi työttömyyden alussa, kun hallitus perui aiemmin tekemänsä heikennyksen ja laski omavastuupäivien määrän seitsemästä takaisin viiteen.
Esimerkiksi kulttuuriministeri Sampo Terhon (sin.) mukaan hallitus on pitänyt hyvin tarkkaan kiinni kilpailukykysopimuksen ehdoista.
– SAK itse marssi ulos jossain vaiheessa tätä prosessia, johon heillä oli täysi mahdollisuus vaikuttaa, Terho sanoi Ylen haastattelussa keskiviikkona.
Myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) korosti keskiviikkona julkaistussa blogikirjoituksessaan sitä, että hallituksen toimet eivät ole kilpailukykysopimuksen vastaisia.
SAK:n näkemyksen mukaan taas aktiivimallissa on kyseessä työttömyysturvan leikkaus, sillä työtön ei voi omalla toiminnallaan vaikuttaa työttömyysturvansa tasoon, mikäli työpaikkoja tai palveluita ei ole saatavilla. Lisäksi niin sanotussa kymppilistassa mainitut toimet eivät ole edenneet SAK:n toivomalla tavalla.
Syksyllä 2016 aktiivimalli siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöön valmisteluryhmään, jossa valmisteluun osallistui myös työmarkkinajärjestöjä – SAK:ta lukuunottamatta. SAK:n mukaan mallin olennaisimmat piirteet oli lyöty lukkoon jo ennen valmistelun aloittamista ja järjestö katsoi paremmaksi jättäytyä pois.
Valmistelun aikana palkansaajajärjestöt toivoivat, korkeastikoulutettujen Akava etunenässä, että myös työttömän omaehtoinen opiskelu huomioitaisiin aktiivisuudeksi. Nämä toiveet eivät kuitenkaan saaneet vastakaikua.
Hallituksen puoliväliriihessä keväällä 2017 hallitus ilmoitti ottavansa työttömyysturvan aktiivimallin käyttöön vuoden 2018 alussa.
Lausuntokierrokselta tiukkaa arvostelua
Keväällä 2017 esitys lähti lausuntokierrokselle, jossa aktiivimalli sai osakseen hyvin kriittistä palautetta niin työnantajien kuin työntekijöidenkin edustajilta. Elinkeinoelämän keskusliitto piti mallia hallinnollisesti raskaana ja SAK huomautti jälleen, että malli ei huomioi tarjolla olevien työpaikkojen tai palveluiden puutetta.
Lausuntokierroksella tulleen palautteen perusteella esitykseen tehtiin joitain muutoksia. Esimerkiksi vammaiset henkilöt rajattiin aktiivisuusvelvoitteen ulkopuolelle ja mallin ensimmäisen tarkastelujakson alkamisajankohtaa siirrettiin kolmella kuukaudella suunniteltua myöhäisemmäksi. Peruspalikat kuitenkin säilyivät ja hallitus toi esityksen eduskuntaan syksyllä 2017.
Hallituksessa tuskin osattiin tässä vaiheessa aavistaa, millainen meteli aktiivimallista vielä nousisi.
Eduskunnan valiokuntakäsittelyn aikana kuullut asiantuntijat nostivat esille samoja kriittisiä huomioita, jotka olivat olleet esillä jo lausuntokierroksella. Perustuslakivaliokunta piti lakiesitystä ongelmallisena ja toivoi sen varmistamista, että henkilö, joka tekee kaiken kohtuudella häneltä vaadittavan, ei joudu leikkausten kohteeksi.
Lakiesitykseen kirjattiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausuma, jonka mukaan uudistuksen vaikutuksia tulee tarkasti seurata ja tarvittaessa korjata.
Kun hallituksen edustajat vastaavat aktiivimallin arvosteluun, he vetoavat mielellään tähän lausumaan. Opposition edustajat taas muistuttavat mielellään, että lausumat eivät velvoita hallitusta mihinkään, vaan ne ovat ennemminkin hurskaita toiveita.
Perussuomalaisten aktiivimallikrapula
Eduskunnassa arvosteluun yhtyivät myös perussuomalaiset, jotka vielä keväällä istuivat aktiivimallia ajavassa hallituksessa.
Ylen haastattelemat perussuomalaiset liittävät aktiivimallin osaksi samaa johtajuusongelmaa, josta sinisiin loikannutta entistä johtoa syytettiin koko hallituskauden ajan. Päätökset tehtiin perussuomalaisiin jääneiden kansanedustajien mukaan pienessä piirissä eikä tietoa tihkunut ulos.
Aktiivimalli ei noussut kertaakaan esille eduskuntaryhmän keskusteluissa.
Kansanedustaja Arja Juvonen, PS
– Aktiivimalli ei noussut kertaakaan esille eduskuntaryhmän keskusteluissa, aktiivimallia sittemmin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsitellyt perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen sanoo Ylelle.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri sanoo, että perussuomalaisiin jääneet kansanedustajat eivät olisi hyväksyneet mallia, jos sen vaikutukset olisivat olleet tiedossa. Meri istui eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana ennen ryhmän jakaantumista.
– Tästä ei tiedetty mitään yksityiskohtia, eikä ministeriryhmä taaskaan kysellyt eduskuntaryhmän mielipidettä. Puoliväliriihen jälkeen meille tuli täytenä yllätyksenä, että luovuimme oikeusministerin salkusta. Se kertoo siitä, kuinka hyvin meitä pidettiin ajan tasalla.
Puoliväliriihessä kokoomus sai oikeusministerin salkun ja vaihtokaupassa perussuomalaiset saivat kevyemmän kulttuuriministerin salkun. Lisäksi pahaa verta perussuomalaisten riitaisassa eduskuntaryhmässä herätti jo kuopatuksi luulleen hallintarekisterin paluu.
Eduskuntaan hallituksen esitys aktiivimallista tuli syksyllä, jolloin perussuomalaisten kutistunut ryhmä oli jo siirtynyt oppositioon.
Vastuuministeri savusaunassa
Eduskunnan suuressa salissa aktiivimallia käsiteltiin joulun alla, perinteisessä budjettilakien ruuhkasumassa. Silloin eduskunta istuu usein pitkälle iltaan, sillä vuoden alussa voimaan tulevat lait on saatava käsiteltyä ennen helmikuuhun asti jatkuvaa pitkää istuntotaukoa.
Oppositiossa närää herätti hallituksen edustajien laiska edustaminen täysistuntoihin, joissa aktiivimalli oli käsittelyssä.
Eduskunnan ensimmäinen käsittely pidettiin täysistunnossa perjantai-iltana joulukuun 8. päivä, jolloin paikalla oli vain muutamia hallituspuolueiden edustajia. Samaan aikaan vastuuministeri Pirkko Mattila (sin.) tviittaili odottavansa savusaunaan pääsemistä.
Asian käsittely lopulta keskeytettiin ja se siirrettiin seuraavalle maanantaille, jolloin myös ministerit pääsivät paikalle puolustamaan aktiivimallia.
Ministeri Mattilan vastahakoisuus aktiivimallin kommentoinnissa on jatkunut julkisuudessa lain voimaantulon jälkeen.
Raivo repesi vasta lain voimaantulon jälkeen
Eduskunnassa aktiivimalli hyväksyttiin lopulta joulukuun 19. päivä äänin 103–90. Heti alkajaisiksi Teollisuusliitto väläytti poliittista lakkoa, mutta todellinen kiehunta aktiivimallin ympärillä oli vasta alkamassa.
Lain hyväksymisen jälkeen kansalaiset keskittyivät jouluvalmisteluihin ja mediassa esillä oli enemmän tiukoille mennyt alkoholilakiuudistus.
Joulun välipäivinä kuohunta aktiivimallin ympärillä alkoi toden teolla, kun helsinkiläisen pitkäaikaistyöttömän kansalaisaloite aktiivimallin kumoamiseksi alkoi keräämään allekirjoituksia hurjaa tahtia. Eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 allekirjoitusta olivat kasassa viikossa.
Lain voimaantulon ja kovenevan julkisen keskustelun jälkeen myös hallituspuolueiden riveissä ilmeni epäröintiä.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) pohti Ykkösaamussa vapaaehtoistyön lisäämistä aktiivisuusvelvoitteeseen. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen taas oli huolissaan siitä, että aktiivimalli saattaa muodostua ongelmaksi alueilla, joilla työllistyminen on vaikeaa.
Tänään SAK järjestää laajan mielenilmaisun aktiivimallia vastaan. Työntekijäliittojen järjestämät poliittiset lakot näkyvät lähes kaikkien suomalaisten arjessa.
Eduskunnassakin aktiivimallia päästään jälleen puimaan, kun kansalaisaloite sen kumoamiseksi tulee kevään istuntokauden aikana käsittelyyn.
Huhtikuussa vastaan tulee aktiivimallin ensimmäinen tarkistuspiste. Silloin nähdään, kuinka isolla osalla työttömistä on ollut ongelmia aktiivisuusvelvoitteen täyttämisessä ja minkälaisiin korjaustoimenpiteisiin hallitus on valmis.
Lue lisää: