Turun kauppatorilla ja sen ympäristössä viime elokuussa tapahtuneen joukkopuukotuksen esitutkinta on valmistunut.
Keskusrikospoliisin mukaan epäillyn motiivi on ollut se, että hän on kokenut toimivansa Isisin soturina ja Isisin puolesta.
Poliisin tietojen mukaan epäilty on toiminut yksin.
– Emme epäile, että asiaan liittyisi mikään ryhmittymä. Epäilty tekijä on nähnyt itsensä taistelijana, sotilaana, Isisin miehenä. Hän olisi halunnut, että Isis olisi ottanut asiasta kunnian itselleen, kertoo tutkinnanjohtaja Olli Töyräs.
Epäilty tekijä itse on kertonut yhdeksi syyksi puukotuksiin länsiliittouman iskut Syyrian Raqqassa.
Poliisi on löytänyt epäillyn puhelimesta valokuvia Isis-terroristijärjestöstä. Myös hänen tietokoneensa selaushistoria kertoo kiinnostuksesta Isisiin.
Poliisin tutkimuksien mukaan henkilön radikalisoituminen on tapahtunut noin kolme kuukautta ennen tapahtumia. Omissa kuulusteluissaan epäilty on kertonut, että hän aloitti Isisiin liittyvään materiaaliin tutustumisen kolme kuukautta ennen puukotuksia.
Tutkinnanjohtaja Olli Töyräs Keskusrikospoliisista kertoo, että esitutkintamateriaali kattaa noin 1400 sivua. Tutkinta on ollut laajaa, ja sitä on tehnyt kymmeniä poliiseja. Esitutkinnan aikana on kuultu kymmeniä henkilöitä.
Teko on tutkittu aiemmin kahtena terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhana ja kahdeksana murhan yrityksenä. Nyt nimike on tarkentunut kahteen terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn murhaan ja yhdeksään murhan yritykseen. Yksi henkilöistä ei loukkaantunut hyökkäyksessä.
KRP: Uhreja olisi voinut enemmänkin
Puukotukset tapahtuivat perjantaina 18. elokuuta kello 16 aikoihin Turun kauppatorilla ja sen läheisyydessä. Poliisi otti heti tekojen jälkeen kiinni puukotuksesta epäillyn, vuonna 1994 syntyneen marokkolaisen Abderrahman Bouananen. Poliisi ampui häntä pidätystilanteessa reiteen Turun Puutorin kulmalla.
Kiinniottoa edelsi takaa-ajo, jossa puukottajaa yrittivät ottaa kiinni useat ihmiset. Kauppatorilla uhreja auttoi muun muassa ruotsalainen turisti Hassan Zubier.
Epäilty tekijä on kertonut kuulusteluissa, että uhrit ovat valikoituneet sattumanvaraisesti. Myöskään esitutkinnassa ei ole tullut ilmi, että epäilty olisi tavoitellut tiettyjä henkilöitä.
– Osalle uhreista jäänee pysyviä kosmeettisia ja osalle fyysisiä vammoja. Kovin kaukana ei ollut se, että kuolonuhreja olisi kolme, neljä tai viisi, Olli Töyräs kertoo.
Epäilty meinasi iskeä Turun linja-autoasemalla
Epäilty tekijä oli lähtenyt puukotuspäivänä aamupäivällä polkupyörällä Kaarinasta tuttavansa asunnolta, jossa hän väliaikaisesti asui, kohti Turun keskustaa. Hän kertoi ottaneensa mukaan tuttavansa kaksi keittiöveistä. Turkuun päästyään epäilty vieraili Aurajoen varrella sijaitsevan moskeijan rukoushetkessä. Sieltä hän lähti eteenpäin linja-autolla.
Keskusrikospoliisin mukaan epäillyllä tekijällä oli aluksi ajatuksena iskeä muualla kuin Turun kauppatorilla.
– Hän hyppäsi bussista pois linja-autoasemalta. Siinä ollessaan hän otti kontaktin varusmieheen, joka oli lähdössä lomalle. Hän ajatteli, että varusmies on sotilas, ja edustaa ikään kuin luvallista kohdetta. Hänen ajatuksensa oli hyökätä varusmiehen kimppuun, tutkinnanjohtaja Olli Töyräs kertoo.
Tilanteeseen tuli epäillyn kertoman mukaan muita ihmisiä, joten epäilty luopui ajatuksesta ja siirtyi Turun kauppatorille.
Manifesti oli jälkikirjoitus ja sillä haettiin myös näkyvyyttä
Poliisi tutki puukotustapausta terrorismirikoksena. Kuulusteluissae päilty myönsi puukotukset, mutta kiisti toimineensa terroristisessa tarkoituksessa. Hänen laukustaan löytyi teon jälkeen manifesti, jolla poliisi epäili olevan kytköksiä terrorismiin. Manifestia jaettiin viestipalvelussa, jossa sen näkivät ilmeisesti samanhenkiset ihmiset.
Keskusrikospoliisin mukaan useita minuutteja kestävä julistus on hyvin uskonnollissävytteistä ja siinä tuodaan hyvin moneen kertaan esille länsimaiden vääräuskoisuus. Manifestissa pohditaan, kuka sortaa muslimeja, ja mitä muslimien pitäisi tämän asian edessä tehdä.
Poliisin mukaan manifestin tarkoituksena tuntui olevan se, että epäilty tekijä saisi jättää jonkinlaisen jälkikirjoituksen. Poliisin mukaan epäilty on kertonut kuulusteluissa, että hänen toivoi kuolevansa poliisin luodeista.
– Sillä haettiin näkyvyyttä, viimeistä testamenttia, ja sitä, että sana leviää. Kun hän laittoi manifestin julki, hän antoi itselleen käskyn lähteä liikkeelle. Silloin hän oli valmis kuolemaan. Hän ihannoi muun muassa aikaisemmin Euroopassa tapahtuneita iskuja ja niissä tapahtuneita marttyyrikuolemia ja oman tehtävän loppuun saattamista, keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja Olli Töyräs sanoo.
Poliisin arvion mukaan manifesti oli kirjoitettu tekopäivänä. Video, jossa tekijä luki manifestin, on kuvattu Brahenpuistossa Turun Tuomiokirkon edustalla.
KRP: Kielteinen turvapaikkapäätös ei ollut syy teoille
Puukotuksista epäilty marokkolaismies oli saapunut Suomeen hakemaan turvapaikkaa. Ylen saamien tietojen mukaan päätös turvapaikasta olisi ollut kielteinen. Keskusrikospoliisin mukaan esitutkinnassa ei ole käynyt ilmi, että kielteinen turvapaikkapäätös olisi ollut syy teoille.
Miehen radikalisoitumisesta oli ilmoitettu poliisille, mutta ilmoitus ei ollut johtanut mihinkään. Keskusrikospoliisin mukaan epäilty oli puhunut joillekin lähipiirissään oleville Isisistä, mutta hänen iskusuunnitelmistaan ei ollut kenelläkään tietoa.
Kun epäilty otettiin kiinni Turun Puutorin kulmalla, hän päätyi hoidettavaksi Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Sen jälkeen hänet siirrettiin Hämeenlinnan vankisairaalaan ja lopuksi Turun vankilaan.
Oikeudenkäyntiä varten puukotuksesta epäillylle tehtiin hänen pyynnöstään mielentilatutkimus, jonka tuloksia ei ole kerrottu julkisuuteen.
Epäiltyä tekijää on kuulusteltu yhteensä seitsemän kertaa.
– Yhteispelimme on sujunut asiallisesti. Meidän mielestämme hänen henkinen kuntonsa oli ihan ok, tutkinnanjohtaja Olli Töyräs sanoo.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Kun poliisi on nyt saanut esitutkinnan valmiiksi, asia siirtyy syyteharkintaan. Päätöksen syytteen nostamisesta tekee apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen.
Hänen lisäkseen asiaan ja esitutkinta-aineistoon on perehtynyt kaksi terrorismirikoksiin erikoistuvaa syyttäjää.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on perustanut johdollaan toimivan syyttäjäryhmän, joka huolehtii Turun puukotuksiin liittyvien rikosasioiden syyttäjäntehtävistä. Ryhmään kuuluu Toiviaisen lisäksi kihlakunnansyyttäjä Hannu Koistinen Oulun syyttäjänvirastosta ja syyttäjänvaltuuksin toimiva ylitarkastaja Sampsa Hakala valtakunnansyyttäjänvirastosta.
Puukotuksista epäilty Abderrahman Bouanane voidaan pitää tutkintavankeudessa 28. helmikuuta asti. Siihen mennessä häntä vastaan on nostettava syyte.
Oikeudenkäynti käydään Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa kolmen tuomarin kokoonpanolla. Oikeuden puheenjohtajana toimii käräjätuomari Tapio Katajamäki. Oikeudenkäynnin istuntopaikkaa ei ole vielä päätetty. Mahdollisia ovat käräjäoikeuden normaali istuntosali, turvasali tai Turun vankila.
Oikeudenkäynnin alkamispäivä päätetään syytteiden nostamisen jälkeen. Todennäköisesti valmisteleva istunto on tämän kevään aikana.
Korjattu 7.2. klo 14.50: Turun puukotusiskussa haavoittuneiden määrä oli 8 eikä 9, kuten jutussa alun perin luki.
_Korjattu 8.2. klo 9.20: Apulaisvaltakunnansyyttäjä on jo nimennyt syyttäjäryhmän, jotka hoitavat Turun puukotuksiin liittyviä rikosasioita. _
