Rakenteilla olevalla jyväskyläläisellä asuinalueella hirsirakentamisen uuden nousun voi huomata omin silmin. Useampi perhe on valinnut hirren talonsa rakennusmateriaaliksi. Hirsitalon paras myyntimies tuntuu olevan uutisointi sisäilmaongelmista.
– Kyllähän se terveydellisiin syihin perustuu. On niin paljon tutkimuksia siitä että hirsi on se hengittävä, hyvä vaihtoehto, arvioi jyväskyläläinen Jaakko Mäkinen hirsitalonsa rakennustyömaalla.
Haluan, että oma koti on semmoinen, jossa ei ole sisäilmaongelmia.
Jaakko Mäkinen, Jyväskylä
Opettajan työssään hän on joutunut seuraamaan monien kollegoiden oireilua sisäilmaongelmaisissa kouluissa. Se, ja vaimon toive, sai kupit kääntymään ekologisen ja muovittoman puurakentamisen kannalle.
– Haluan, että oma koti on semmoinen, jossa ei ole sisäilmaongelmia. Siihen pyritään kaikin tavoin.
Onko hirsitalo sitten varma valinta? Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola sanoo, hirsitalonkin voi mokata. Siitä lisää tuonnempana.
Kaavoittajakin lämpeni, kun mökkityyli modernisoitui
Vielä muutamia vuosia sitten kaupunkien kaavoituksessa suhtauduttiin nihkeästi hirsirakentamiseen. Jos asuinalueella pyrittiin moderniin yleisilmeeseen, hirsirakentaminen kiellettiin.
Hirsitalovalmistajat ovat kuitenkin raivanneet tietään myös kaavoittajien suosioon muokkaamalla hirren ulkonäköä modernimmaksi. Rakoja hirsien välissä on kavennettu ja kesämökeiltä tuttu perinteinen pitkä ristinurkka on vaihdettu nykyaikaisiin nollanurkka-vaihtoehtoihin.
Valmista hirsitaloa ei nykyään välttämättä erota ulkoapäin elementtitalosta.
Panostus uuteen ulkonäköön ja painumattoman hirren kehittämiseen näkyy suoraan tuloksessa. Hirsitalojen osuus kaikista Suomessa rakennettavista omakotitaloista on noussut tasaisesti viime vuosien aikana.
Nykyisin joka viides uusi talo on tehty hirrestä. Kasvun odotetaan jatkuvan tänä vuonna kiihtyvällä tahdilla.
Puukerrostalojen pääkaupunki opettaa muuta Suomea
Jyväskylässä puutalorakentamisen buumi yltää pientaloalueilta myös lähemmäs kaupungin keskustaa. Vain muutaman vuoden aikana Jyväskylä on noussut Suomen puutalopääkaupungiksi.
Arkkitehtuuripalkintoja kahmineen Puukuokan vanavedessä kaupunkiin on syntynyt vahvaa osaamista erityisesti suurista puulevyelementeistä (CLT) rakennettavien kerrostalojen tekemiseen.
Opiskelija-asumisessakin panostetaan puuhun
Paikallisen tietotaidon löytyminen ruokkii myös uusien puukerrostalojen syntyä. Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö, KOAS, ilmoitti viime viikolla rakentavansa Jyväskylän Seminaarinmäelle kaksi uutta opiskelijataloa massiivipuusta.
– Meiltä edellytettiin kaavassa runsasta puun käyttöä talon julkisivussa. Se oli oikeastaan sysäys, että miksei voitaisi tehdä myös kokonaan puurunkoista taloa, kertoo KOAS:in toimitusjohtaja Matti Tanskanen.
Puurakentaminen on vielä hiukan kalliimpaa kuin normirakentaminen, mutta jollei sitä koskaan edistetä, se ei tule koskaan halpenemaankaan.
Matti Tanskanen, KOAS
Opiskelija-asuntosäätiö uskoo asiakkaidensa arvostavan myös puutalojen ekologisuutta. Tutkimusten mukaan puukerrostalojen rakentamisen aikainen hiilijalanjälki voi olla lähes puolet pienempi verrattuna vastaavaan betonista rakennettuun taloon.
Opiskelija-asumisen tiukkaan budjettiin massiivipuu mahdutetaan aatteiden avulla. KOAS perustelee ratkaisuaan paitsi puurakentamisen hyödyillä, myös uudenlaisten materiaalien käytön tukemisella.
– Puurakentaminen on vielä hiukan kalliimpaa kuin normirakentaminen, mutta jollei sitä koskaan edistetä, se ei tule koskaan halpenemaankaan, Tanskanen selittää.
Puutalo saa paremman tontin?
Jyväskylän kaupunkia hivelee sen orastava maine puurakentamisen mallikaupunkina. Kaavoituksessa aiotaan jatkossakin tukea puurakentamista.
Puukerrostaloja toivotaan lisää paraatipaikoille ja entistä lähemmäksi kaupungin keskustaa.
– Voidaan ajatella että ne on sellaisia kehittämiskohteita ja silloin tämmöiset kohteet pitäisi saada syntymään hyvälle paikalle, kaupunginarkkitehti Leila Strömberg linjaa.
Puurakentamisen edistämiseen on ollut selkeä linja jo aikaisemmin. Esimerkiksi Puukuokan rakentaja sai kaupungilta apua hyvän tontin etsimisessä ja kaavamuutoksen tekemisessä.
Tuloksena on arkkitehtuurin Finlandialla palkittu rakennus, joka tuo Jyväskylälle myös kansainvälistä mainetta.
Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista – entä se kääntöpuoli?
Massiivipuurakennusten erinomaisuudesta tunnutaan olevan sekä kuluttajien että asiantuntijoiden puolella jopa hämmentävän yksimielisiä.
Sisäilmakeskustelujen jyllätessä yhä useampi kunta suunnittelee myös koulujen, päiväkotien ja palveluasuntojen rakentamista jatkossa hirrestä tai massiivipuisista elementeistä.
Onko puurakennus yksiselitteisesti parempi ratkaisu sisäilman kannalta?
– Jos talo suunnitellaan, toteutetaan tai sitä käytetään väärin, kyllä hirsitalonkin voi mokata, kuittaa Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola, joka kiirehtii heti perään lisäämään, ettei kyllä muista milloin viimeksi olisi nähnyt huonosti tehdyn hirsitalon.
Ongelmista on kuitenkin raportoitu laajasti mm. Helsingin Jätkäsaaren puukerrostalokortteli Wood Cityssä, jossa kokeiltiin eurooppalaistyylistä rakentamista ilman sääsuojausta.
Mikkola myöntääkin, että erityisesti puukerrostalojen suunnittelussa ja alan koulutuksessa on vielä tehtävää. Hän toivoo rakennusalalle lisää erikoistumismahdollisuuksia puurakentamiseen.
Puu on parhaimmillaan paljaana
Rakennusterveyden asiantuntija ja ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoiden entinen ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen ei pysty osoittamaan tutkimuksia, jotka yksiselitteisesti todistaisivat puutalojen ylivertaisuutta sisäilman kannalta.
Erillisiä tutkimuksia puun hyvistä ominaisuuksista löytyy kuitenkin yllin kyllin. Tutkimuksilla on osoitettu muun muassa puun ilmankosteutta tasaavat vaikutukset.
Sisustuksessa ihmisten on huomattu kokevan puupinnat lämpimiksi, kodikkaiksi ja rauhoittaviksi. Myös puun positiiviset vaikutukset akustiikkaan ovat laajasti tunnettuja.
Puurakentamisen etuja voidaan kuitenkin heikentää pinnoittamalla massiivipuiset rakenteet hengittämättömillä rakennuslevyillä tai käsittelyaineilla. Esimerkiksi puukerrostaloissa paloturvallisuussäännöt rajoittavat puun jättämistä näkyviin.
Vaikka moni kotiaan sisustava saattaa nähdä kauhukuvia 80-luvulta tutuista, kokonaan mäntypaneelilla verhoilluista huoneista, hirsitaloon investoineen kannattaa harkita puupinnan esille jättämistä. Silloin puun hyvistä ominaisuuksista saa eniten irti, asiantuntijat vakuuttavat.