**GOLD COAST, QUEENSLAND **Pikkupoika kirmaa innoissaan Surfers Paradisen rannassa. Aamupäivä on puolipilvinen ja lämpömittari näyttää vajaat 30 astetta. Rannalla on vielä rauhallista.
Juuri kukaan ei makaa hiekalla bikineissä tai ilman paitaa. Ihmiset käyskentelevät vedenrajassa tai istuskelevat. Vedessä käydään nopeasti pulahtamassa.
– En ole koskaan ottanut aurinkoa, vastustan sellaista. Auringonotto on vaarallista ja voi johtaa ihosyöpään, sanoo Ronja Pengul.
Hän on saapunut Sydneystä viettämään pitkää viikonloppua perheensä kanssa. Neljävuotias Lukas on täynnä energiaa, ja äidillä on täysi työ vahtia poikaansa.
– Käytämme aina aurinkovoidetta. Puen poikani pitkähihaisiin paitoihin, ja hattu pitää tietenkin olla päässä.
Pengul poikineen välttää ulkoilua keskipäivän kuumuudessa, kuten australialaiset lapsiperheet yleensäkin. Ja kun leikkipuistoon mennään, siellä pyritään olemaan mahdollisimman varjossa, hän kertoo.
Vaaleahipiäiset siirtolaiset eivät kestä aurinkoa
Aurinkoisessa Queenslandin osavaltiossa sairastetaan enemmän melanoomaa kuin Uuden-Seelannin lisäksi missään muualla maailmassa. Queenslandia kutsutaankin "melanooman pääkaupungiksi".
Runsaan neljän miljoonan asukkaan osavaltiossa melanoomaan sairastuu vuosittain 3 600 ihmistä. Vastaavasti Suomessa sairastuneita on 1 400 vuodessa.
Suurin melanooman riskitekijä on liiallinen altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle ja ihon toistuva palaminen. Erityisen haitallista on ihon palaminen lapsuusiässä.
Melanoomaa sairastetaan Queenslandissa ja muualla Australiassa paljon, koska suuri osa asukkaista on ultraviolettisäteilyä huonosti kestäviä vaaleaihoisia siirtolaisia tai heidän jälkeläisiään.
Myös aktiivinen ulkoilua suosiva elämäntapa vaikuttaa osaltaan syöpätilanteeseen.
Vuosikymmenten valistus tuottaa tulosta
Auringonpaisteen vaaroista on varoitettu Australiassa jo pitkään. Jokainen vähänkin varttuneempi tietää sloganin Slip, slop, slap.
Se on syöpäjärjestöjen 1980-luvun alussa aloittama kampanja. Valistuslaulun iskusanojen idea on "pue paita, roiskauta rasvaa ja heitä hattu päähän".
Myöhemmin sloganiin on lisätty vielä kaksi s-kirjaimella alkavaa sanaa, seek ("viivy varjossa") ja slide ("laita lasit").
Lähes neljän vuosikymmenen kampanjointi on tuottanut tulosta. Melanooman yleistyminen on vihdoin pysähtynyt.
Marraskuussa syöpätutkimusjulkaisu International Journal of Cancerissa julkaistun (siirryt toiseen palveluun)tutkimuksen tulos on ennennäkemätön: alle 40-vuotiaiden joukossa melanoomaan sairastuneiden määrä on kääntynyt Queenslandissa laskuun, ja 40–59-vuotiaissa sairastuneiden määrä ei ole enää kasvanut.
Ainoastaan tätä vanhemmilla melanooma on yhä yleistynyt. Ikääntyneimpien sairastumisten arvioidaan jatkuvan edelleen jo nuoruudessa tulleiden ihovaurioiden takia.
– Australialaiset ovat muuttaneet tapojaan ja tietävät riskit. Jos näet rannalla auringonottajan, hän on todennäköisemmin eurooppalainen turisti kuin australialainen, sanoo lääkäri David King.
King toimii ympäristön terveysvaikutuksista valistavassa lääkärijärjestössä DEA:ssa (siirryt toiseen palveluun), joka levittää tietoa muun muassa ihosyövistä ja ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksista.
Lääkäri katselee Brisbanen keskustan tuntumaan rakennetulla rannalla olevia ihmisiä.
– Turisteja nuokin, hän pohtii auringonottajista.
Patti korvan takana muistuttaa lapsuuden kesistä
Brisbanelainen Guy Newnham istuu talonsa takapihan terassilla ja näyttää korvansa takana olevaa punertavaa pattia. Sitten hän osoittaa käsivarttaan, jossa on pieni arpi.
Kädestä on poistettu ihomuutoksia jo monta kertaa. Korvantaustaa on mentävä näyttämään lääkärille ensi viikolla.
47-vuotias Newnham eli lapsuutensa ennen ihosyövästä varoittavia kampanjoita.
– Vietin lapsena paljon aikaa rannalla. Ihoni paloi usein, ja sen vuoksi olen vaarassa sairastua melanoomaan, hän sanoo.
1970-luvulla riskejä ei vielä tunnistettu.
– Vanhempani eivät tienneet ultraviolettisäteilyn ja ihosyövän yhteydestä.
Nykyään UV-säteilystä varoitetaan muun muassa säätiedotusten yhteydessä.
Kun UV-indeksi on kolme tai korkeampi, iho on suojattava auringolta. Queenslandissa indeksi on tavallisesti vähintään kolme, joten ihmisten on suojauduttava auringolta läpi vuoden.
Guy Newnham on tarkka siitä, että hänen kolme lastaan muistavat rutiinit.
– Olethan laittanut aurinkorasvaa? Tule puoli kuudeksi syömään, isä huikkaa ulos lähtevälle 13-vuotiaalle Joe-pojalleen.
Newnhamin perheelläkin on vaalea pigmentti, joka sopii huonosti auringonpaahteeseen.
Aurinko puhuttaa, ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset eivät
Vaikka auringon vaaroista puhutaan Australiassa paljon, ilmastonmuutokseen liittyvät terveyshaitat ovat vähemmän esillä.
– Täällä ei juurikaan ajatella ilmastonmuutosta terveysriskinä, lääkäri David King sanoo.
Lämpöaallot ovat tästä hyvä esimerkki. Tammikuussa Australiassa oli todella kuuma, ja suurimmassa kaupungissa Sydneyssä mitattiin kaikkien aikojen toiseksi korkein lämpötila, 47,3 celsiusastetta.
Viime talvi taas oli Australiassa tilastoidun historian kuumin. Australian ilmastoneuvoston raportin mukaan (siirryt toiseen palveluun) kesä-elokuussa eri puolilla mannerta rikottiin 260 erilaista lämpö- ja sääennätystä.
Tutkimusinstituutti pitää poikkeuksellisia lämpötiloja ja sääilmiöitä seurauksena ilmastonmuutoksesta.
Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset nousevat kuitenkin puheenaiheeksi lähinnä vain silloin, kun Australiaa riepottavat rajut sääilmiöt kuten suuret maastopalot tai myrskyt.
Lääkäri King nostaa esimerkiksi Victorian osavaltiossa vuonna 2009 raivonneen valtavan maastopalon. Palossa kuoli kymmeniä, mutta lämpöaaltoon kuoli peräti 370 ihmistä.
– Useimmat heistä olivat iäkkäitä, eikä asiaan kiinnitetty niin paljon huomiota kuin palokuolemiin. Ajateltiin, että vanhukset kuolevat joka tapauksessa, King sanoo.
Hän muistuttaa, että lämpöhalvauksiin kuolee myös nuoria ihmisiä.
– Jatkossa kuumuuteen kuolee entistä useampi.
Ilmastonmuutos voi aiheuttaa Australiassa paljon muitakin terveysriskejä. Veden saannissa voi tulla ongelmia, ja laajat alueet ovat vaarassa merenpinnan noustessa. Myös trooppiset taudit kuten denguekuume uhkaavat levitä uusille alueille.
Australian johtoa on arvosteltu välinpitämättömästä suhtautumisesta ilmastonmuutokseen.
Entinen pääministeri Tony Abbott on esimerkiksi ollut sitä mieltä, että ilmaston lämpeneminen on myönteinen asia, eikä nykyhallituskaan taistele etujoukoissa sitä vastaan.
Australia on maailman suurin kivihiilen viejä. Maan teollisuuden päästöt ovat viime vuosina kasvaneet ilmastotavoitteista huolimatta.
Lääkäri David King sanoo olevansa äärimmäisen turhautunut päättäjien asenteeseen. Hän arvelee, että terveysvaikutuksista puhuminen saattaisi tehdä ilmastonmuutoksesta vähemmän ideologisen.
–Me kaikkihan arvostamme terveyttä.
Edessä maan sisäinen ilmastopakolaisuus?
Monet ilmastotutkijat ovat arvioineet, että Brisbanen korkeudella tai sitä pohjoisempana asuvien australialaisten on tulevina vuosikymmeninä muutettava viileämpään etelään (siirryt toiseen palveluun).
Brisbanelainen Guy Newnham ei usko, että muutto on edessä edes hänen lastensa tulevaisuudessa. Hän arvelee kuitenkin, että ilmastonmuutos vaikuttaa arkeen yhä enemmän.
– Elämänlaatu todennäköisesti heikkenee, kun on oltava entistä enemmän sisätiloissa, Newnham sanoo.
Kesäkuukausina lämpötila nousee Brisbanen korkeudella jo usein 35 asteeseen.
– Täällä ei ole pelkästään kuuma, vaan aina on sekä kuuma että kostea. Vaikeimpia ovat kuumat yöt. Nukkuminen on todella hankalaa, Newnham kuvailee.
Aurinkopaneelit talonsa katolle hankkinut mies sanoo olevansa pettynyt siihen, etteivät monet australialaiset juuri vaivaa päätään ilmastonmuutoksella.
Insinööri ei kuitenkaan vaivu synkkyyteen.
– Tällä hetkellä en näe, että ilmaston lämpenemistä voitaisiin pysäyttää. Mutta minulla on vahva luottamus, että innovaatioilla voidaan saada paljon aikaan, Newnham sanoo.
Jutussa on käytetty lähteenä myös ylilääkäri Meri-Sisko Vuoriston haastattelua.