Kunta-alan alkuunsa tyssähtäneet työehtoneuvottelut voivat panna Suomen nopeastikin melko juntturaan. Sotkua voi tulla ja tuleekin ainakin pääkaupunkiseudun ja Tampereen liikenteessä maanantaina ja hoitoalalla tiistaista alkaen, ellei sopua synny.
Riita syntyi, kun Kuntatyönantajien mukaan palkansaajapuolen järjestöt esittivät lomarahaleikkauksen kompensoinnista vaatimuksen, jota KT ei voi hyväksyä. KT:n Markku Jalonen sanoo, että vaatimus oli 300 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana. Palkansaajat pitävät sitä lomarahaleikkausten kompensaationa.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL aloittaa ylityö- ja vuoronvaihtokiellon kunta-alalla jo maanantaiaamuna. Se koskee pääkaupunkiseudun metro- ja raitiovaunuliikennettä. Bussiliikenteeseen toimet eivät osu, sillä kuljettajat ovat eri liitossa.
Tampereella bussit ovat liikelaitoksessa ja kuskit JHL:ssä. Kiellot vaikuttavat JHL:n kunta-alalla oleviin työntekijöihin. Heitä on kaikkiaan noin 100 000.
Hoitajat tiukkoina
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ja sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy ilmoittivat sunnuntaina myös yli- ja vuoronvaihtokiellosta hoitoaloilla. Kielto alkaa tiistaina aamuseitsemältä. Kiellon piirissä on kaikkiaan noin 130 000 kuntasektorin työntekijää.
Hoitajien edustajat kuulostavat kiukkuisilta, sillä he kokevat jäävänsä taas maksumiehiksi ja -naisiksi.
– Kyse on siitä, että me emme enää meidän selkänahastamme paikkaa sairauslomia. Tähän asti järjestelmä on aika pitkälle toiminut siten, että esimerkiksi jos iltavuorosta sairastuu hoitaja, niin aamuvuoro jää silloin pitkään vuoroon paikkaamaan. Nyt näin ei enää tapahdu, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Vaikutuksia tiistaina
Rytkösen mukaan vaikutukset voivat näkyä heti tiistaina, jos neuvottelut eivät etene.
– Riippuu siitä, kuinka paljon tulee vaikka sairaslomia. Siitähän ei etukäteen tiedetä, mutta se on tyypillinen tilanne. Tai sitten tulee potilaista johtuvia syitä: esimerkiksi tulee liukkaita kelejä, jolloin tulee kaatumisia ja murtumia ja päivystyspoliklinikka ruuhkautuu. Tällaisissa poikkeustilanteissa hoitajat ovat jääneet ylitöinä urakoimaan, Rytkönen kuvailee.
Sekä Tehyn Rytkönen että SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola sanovat, että esimerkiksi potilasturvallisuus on työnantajan vastuulla. He kuitenkin sanovat alansa pitävän kiinni vastuullisuudesta kaikesta huolimatta.
– Meillä on kuitenkin laki potilasturvallisuudesta, ja sitä katsomme aina. Pientä lasta ei jätetä heitteille, jos ei kukaan tule hakemaan häntä päiväkodista. Ei tietenkään mitään tällaista tapahdu. Vastuullisuus on meillä ykkösasia, mutta tätä samaa vastuullisuutta kaivataan myös muilta tahoilta.
Potilasvastuu on nyt siis työnantajalla, joka hankkii sijaitset sitten jostain toisaalta.
– Kyllä ne aina jostain löytävät työntekijöitä. Nyt on kysymys siitä, että sillä omalla työpaikalla ei tehdä niitä vuoronvaihtoja. Eli jos olet Helsingin kaupungilla töissä, niin et tee Helsingin kaupungille keikkaa, Paavola tarkentaa.
Raha ratkaisee
Paavola vetoaa yleiseen taloustilanteeseen ja oikeudenmukaisuuteen.
– Oletan, että kun kaikki tietävät luvut maan taloudellisesta tilasta, niin kyllähän jonkun on liikahdettava. Ei voi olla niin, että tällaisessa taloustilanteessa, jossa me nyt olemme, julkinen ja kuntapuoli olisi ainoa, joka maksaa edelleenkin.
– Kun edelleenkin on kyse lomarahan leikkauksen osittaisesta kompensaatiosta, joka olisi ilman kikyä ollut ihan normaali palkanmaksu – se ei ole mitään ylimääräistä, Paavola sanoo.
Tehyn Rytkönen on täysin samoilla linjoilla.
– Avain on raha. Tämä on hyvin yksinkertainen asia hoitaa. Me haluamme lomarahaleikkauksille kompensaation. Me emme pyydä mahdottomia. 600 miljoonaa meiltä on leikattu, ja me pyydämme 300 miljoonaa takaisin. Mehän olemme tulleet heti jo puoleenväliin vastaan, Rytkönen sanoo.