Pystytkö eläytymään helposti toisten ihmisten tunteisiin tai teetkö päätöksiä yleensä nopeasti? Tämä voi kertoa siitä, että toimit enemmän tunteella. Järjellä toimiva ihminen taas usein ajattelee hyvin analyyttisesti ja tekee päätöksiä hitaasti.
Puhutaan siis järki- ja tunneihmisistä. Psykologian professori Markku Ojasen mukaan tällaista jaottelua voidaan tehdä, koska ihminen useimmiten toimii joko vähän enemmän järjellä tai tunteella.
On olemassa viisi suurta persoonallisuuden piirrettä: neuroottisuus, ekstrovertio, avoimuus, tunnollisuus ja sovinnollisuus. Ojasen mukaan näiden piirteiden avulla voi päästä jyvälle siitä, mihin esimerkiksi ihmisen tunneherkkyys tai tunnevaltaisuus liittyy.
Tunneihmiseksi itsensä mieltävistä löytyy muun muassa sellaisia, jotka ovat hyvin myönteisiä ja positiivisia. He ottavat muiden tunteet aina huomioon.
– Sitten on taas ihmisiä, joilla tunneherkkyys on samanlaista kuin Trumpilla. Eli otetaan kaikki pienetkin moitteet itseensä. Silloin se liittyy enemmän neuroottisuuteen ja ehkä vähän kovuuteenkin, Ojanen sanoo.
Psykologi ja psykologian tohtori Tapani Riekki on myös sitä mieltä, että ihminen usein on joko enemmän järki- tai tunneihminen. Hän kuitenkin korostaa, että kyseiset ominaisuudet eivät ole toisiaan poissulkevia.
– Eli voi olla ihmisiä, jotka kokevat olevansa hyvin intuitiivisia ja samalla hyvin analyyttisiä.
Erilaisilla haastatteluilla ja testeillä voidaan selvittää, onko ihminen enemmän järki- vai tunneihminen. Asia on kuitenkin helpointa selvittää kysymällä ihmiseltä itseltään, kumpi hän kokee olevansa.
Ojanen nostaa esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen, jossa ihmiset saivat jakaa itsensä joko sydän- tai pääihmisiin. Tässä yhteydessä sydän tarkoitti tunnetta ja pää järkeä.
Tutkimukseen osallistuneet pääihmiset kuvasivat itseään rationaalisiksi, loogisiksi ja hieman kylmiksi. Sydänihmiset kuvasivat itsensä tunnevaltaisina, feminiinisinä ja lämpiminä.
– Kun ihmiset laitettiin tekemään tehtäviä, olivat pääihmiset halukkaita käyttämään hyväksi loogista päättelyä ja sydänihmiset enemmän intuitiivisia ratkaisuja.
Työpaikalla analyyttinen, kotona äkkipikainen
Itsensä tuntemisen kannalta on hyödyllistä tietää, toimiiko enemmän järjellä vai tunteella. Liian tyypittelevä ajattelutapa voi Tapani Riekin mukaan kuitenkin olla vahingollista, koska sillä saatetaan perustella esimerkiksi huonoa käytöstä.
– Ihminen saattaa esimerkiksi oikeuttaa todella vahvoja tunnereaktioita sillä, että hän on tunneihminen. Se saattaa olla joissain tilanteissa haitallista.
Järki- tai tunnepohjaisuus ei saa Riekin mielestä määrittää kenenkään toimintaan täysin. Hän kehottaakin jokaista mukauttamaan kanssakäymistaitojaan tilanteeseen sopivaksi.
Ihmisten tapa toimia ja reagoida vaihteleekin ympäristön ja seuran mukaan.
– Joku saattaa olla hyvinkin analyyttinen työelämässä, mutta kotona kumppaninsa kanssa todella äkkipikainen tai tunnepohjainen.
Hyvin luotettavasta ja ystävällisestä henkilöstä tuli epäluotettava, syrjäänvetäytyvä ja ärtyisä.
Eero Castrén
Niin työpaikalla kuin kotonakin järki- ja tunneihmiset voivat päätyä tilanteeseen, jossa toisen ymmärtäminen on vaikeaa. Markku Ojasen mukaan tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, jossa toinen haluaa tehdä päätöksen nopeasti, toinen taas vasta pitkään harkittuaan.
Erilaisten ajattelu- ja toimintamallien ymmärtäminen vaatiikin Ojasen mukaan ihmisen omaa panostusta.
– Kyllä se vaatii kummaltakin tyypiltä sitä kuuluisaa itseensä menemistä ja pyrkimystä ymmärtää toisen tapaa. Jos sovitteluun ei pyritä, tulee varmasti yhteentörmäyksiä.
Tunteella toimiminen pätee Markku Ojasen mielestä myös ihmissuhteisiin. Rakastuminen on hyvä esimerkki, siinä ei paljon järki päätä paina. Ojasen mukaan ylipäätään suuri osa ihmisen onnellisuuteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista liittyy tunteisiin, kuten toiveikkuuteen ja rakkauteen.
– Ilman niitä elämästä ei tulisi yhtään mitään.
Mutta jos ajatellaan ihmisen elämää hyvän ja pahan kannalta, on järki Ojasen mukaan melko neutraali.
– Keskitysleiritkin on rakennettu järjellä. Järki on todella loistava työkalu, mutta se ei todellakaan ole sellainen jota voisi kaikkialla käyttää parhaalla mahdollisella tavalla.
Järki ei aina ehdi mukaan
Tunnetun neurotutkija Antonio Damasion tutkimukset ovat osoittaneet päätöksenteon hankaloituvan suuresti, mikäli aivojen tunnekeskukset vaurioituvat.
Jos tunteella toimiminen olisi kokonaan poissa laskuista, voisi esimerkiksi kauppareissusta kehkeytyä suunnattoman työläs projekti.
– Jos päätös perustuu siihen, että käymme läpi kaikki vaihtoehdot ja teemme aina jollain mittarilla järkevimmän päätöksen, niin olisi äärettömän hidasta ja tuskaista valita esimerkiksi kaupassa 20 jogurtin joukosta juuri se oikea, Tapani Riekki toteaa.
Tunne on Riekin mielestä mukana jollain tapaa kaikissa ihmisen tekemissä päätöksissä. On nimittäin mahdotonta saada kaikkea mahdollista tietoa käsiinsä yhtä tiettyä päätöstä varten.
Esimerkiksi kiusaaminen ja torjuminen lisäävät kielteistä herkkyyttä ja varautuneisuutta.
Markku Ojanen
Jos päätöksenteko perustuisi pelkästään tunteen varaan, ei lopputulos olisi yhtään sen parempi.
Tunnekokemukset ja intuitio kehittyvät Riekin mukaan pikkuhiljaa läpi ihmiselämän. Ne perustuvat siihen, mitä ihminen on aikaisemmin oppinut, kokenut ja tuntenut. Vanhat kokemukset eivät kuitenkaan välttämättä täsmää uudessa tilanteessa.
– Siinä on riski, että se saa ihmisen toiminnan hölmöksi. Sekä tunnetta että järkeä tarvitaan. Riippuu tilanteesta, miten niitä käytetään suhteessa toisiinsa.
Tunteet korostuvat etenkin sosiaalisessa kanssakäymisessä, jossa tilanteet ovat nopeita ja automaattisia.
– Kun ollaan rauhallisessa tilanteessa ja kirjallisen tiedon parissa, korostuu analyyttinen ajattelu.
Järki ei aina ehdi mukaan päätöksentekoon esimerkiksi silloin, jos päätös täytyy tehdä nopeasti.
– Ihmiselle saattaa tulla vastaan äkillisiä haastavia tai jopa traumaattisia tilanteita. Silloin järki ei välttämättä ehdi mukaan, vaan ratkaisu täytyy tehdä tunteella, Markku Ojanen kertoo.
Tytöistä kasvatetaan tunneihmisiä, pojista järkeviä?
Ihmisen kehittyminen enemmän järki- tai tunneihmiseksi riippuu Ojasen mukaan geeneistä ja lapsuuden temperamentista.
Ihmisen tapa toimia voi muovautua myös vaikeiden elämäntapahtumien tai jopa traumojen mukaan.
– Esimerkiksi kiusaaminen ja torjuminen lisää kielteistä herkkyyttä ja varautuneisuutta. Persoonallisuuden piirteissä ovat mukana perintötekijät ja myös lapsuudenkokemukset, joista pikkuhiljaa muotoutuu persoonallisuus ja sen osana herkkyys.
Usein kuullaan puhuttavan siitä, että naiset ovat enemmän tunteelle toimivia ja miehet järki-ihmisiä. Psykologi ja psykologian tohtori Tapani Riekki ei allekirjoita tätä väitettä täysin, vaikkei se ihan tuulesta temmattukaan ole.
Riekki on ollut mukana tutkimuksissa, joissa on kysytty naisilta ja miehiltä muun muassa sitä, tekevätkö he päätöksiä enemmän intuition vai analyyttisen ajattelun perusteella. Tai miten paljon he ovat kiinnostuneita systeemeistä ja järjestelmistä tai tunteista ja ihmisistä.
– Tulokset ovat osoittaneet, että naiset ovat hieman enemmän empatiaan päin kannalla ja miehet systemoinnin kannalla. Naiset ovat myös keskimäärin himpun verran intuitiivisempiä kuin miehet.
Keskiarvoiset erot ovat Riekin mukaan kuitenkin niin pieniä, että mitään yleistäviä johtopäätöksiä niistä ei voi vetää.
– Fiksuin tapa saada selville se onko ihminen tunnepohjainen vai analyyttinen, on kysyä ihmiseltä itseltään, eikä katsoa mitä roikkuu haarojen välissä.
Se mistä nämä pienet erot miesten ja naisten välillä johtuvat, löytyy Riekin mielestä osittain yhteiskuntamme rakenteista ja osittain biologiasta. Tyttölapsille on usein opetettu asioita vähän eri tavoin kuin poikalapsille. Perinteiset sukupuoliroolit esimerkiksi antavat tyttöjen osoittaa tunteitaan paremmin kuin poikien.
– Jos pohditaan asiaa evoluution näkökulmasta, on naisilla usein voimakkaampi hoivavietti kuin miehillä ja se voi näkyä tunnepohjaisessa ajattelussa.
Ihminen saattaa esimerkiksi oikeuttaa todella vahvoja tunnereaktioita sillä, että hän on tunneihminen.
Tapani Riekki
Riekki ajattelee, että lajinsäilymisen kannalta on voinut olla hyvä asia, että naiset ovat voimakkaammin hoivaavia ja reagoivat enemmän tunteilla kuin miehet.
Oli kyseessä sitten minkä sukupuolinen ihminen hyvänsä, on se selvää, että järki ja tunteet kulkevat käsi kädessä niin päätöksenteossa kuin muissakin elämän osa-alueissa. Markku Ojanen ajattelee asian niin, että mitä ainutkertaisempi valinta, sitä enemmän tunne on siinä mukana.
– Hyvin merkittävä tunteiden ja moraalin tutkija Jonathan Haidt on pelkistänyt asian niin, että tunteet tekevät ratkaisut ja järki selittää ne parhain päin, Ojanen summaa.
Aivojen vaurioituminen voi muuttaa luonteenpiirteitä
Varsinaista tieteellistä näyttöä järki- ja tunneihmisten jaotteluun ei ole. Neurotieteen tutkimuskeskuksen akatemiaprofessori Eero Castrén kertoo sen johtuvan siitä, että minkäänlaisella kuvantamisella ei voi sanoa, että tässä on järki- ja tässä tunneihminen.
Hän ei silti kiellä, etteikö ihmisillä olisi taipumuksia toimia joko enemmän järjellä tai tunteella.
– Neuropsykologisella tutkimuksella ja haastattelulla voidaan katsoa löytyykö ihmisiltä sellaisia ominaisuuksia, jotka liitetään järki- tai tunneihmisiin.
Esimerkiksi mantelitumake liitetään tunteiden käsittelyyn ja etuaivolohko järkeen. Jos jompikumpi vaurioituu, voi se vaikuttaa ihmisen toimintaan merkittävästi.
Castrén nostaa esimerkiksi artikkelin, joka kertoo miehestä, jonka mantelitumake vaurioitui. Yleensä ihminen tuntee olonsa vaivaantuneeksi ja ehkä jopa epämiellyttäväksi, jos tuntematon ihminen tulee liian lähelle.
– Mies, jonka mantelitumake oli vaurioitunut, päästi ihmiset huomattavasti lähemmäs itseään.
Aivolohkon vaurioitumisen liittyen Castrén kertoo tarinan amerikkalaisesta Phineas Gagesta, joka työskenteli rautatietyöläisenä 1800-luvulla.
Työmaalla oltiin räjäyttämässä kallioon aukkoa junaradan valmistamista varten. Mies löi rautakangen reikään jossa oli räjähde, ja kanki lensi miehen päähän lävistäen toisen silmän ja etuaivolohkon.
– Mies parani vammasta, mutta hänen luonteensa muuttui. Hyvin luotettavasta ja ystävällisestä henkilöstä tuli epäluotettava, syrjäänvetäytyvä ja ärtyisä.