Helsinki–Tallinna-tunnelista tehtyjen selvitysten mukaan tunneli maksaisi arviolta 16 miljardia euroa. Hinta-arvion haarukka on 13,8 miljardista 20 miljardiin. Hintaan sisältyvät tunnelin suunnittelu, rakentaminen sekä terminaalit, ratayhteydet ja varikot. Arvio ei sisällä junakalustoa.
Tänään julkistetun selvityksen mukaan maailman pisin rautatietunneli lyhentäisi Helsingistä Tallinnaan tehtävän matkan puoleen tuntiin.
Tunnelin ei katsota olevan rahallisesti kannattava, mutta sen vaikutusten uskottaisiin tuovan suurempaa hyötyä Helsingin ja Tallinnan alueelle.
Tarvittaisiin kaksi tekosaarta
Rakentamisen haluttaisiin alkavan vuonna 2025. Sitä ennen olisi neljän tai kuuden vuoden suunnittelu. Tunnelin kaivaminen aloitettaisiin Helsingin päästä kohti Uppoluotoa, johon rakennettaisiin tekosaari.
Jotta tunneli olisi mahdollinen, pitäisi rakentaa lisäksi myös toinen tekosaari Tallinnan edustalle, Tallinnamadal.
Tekosaaret rakennettaisiin kaivamisesta tulevasta materiaalista. Lisäksi tarvitsisi rakentaa valtavat pelastus- ja huoltotunnelit.
Syvimmillään rata kulkisi 215 metrin syvyydessä meren pinnan alapuolella Tallinnan edustalla. Radasta tulisi saman levyinen eurooppalaisen raideverkoston kanssa.
Ennen käyttöönottoa rataa tarvitsisi testata yhden vuoden ajan.
Matkustajien määrä lisääntyisi
Tunnelissa voisi matkustaa ainakin 40 matkustajajunaa päivässä, jotka kulkisivat enimmillään 200 kilometriä tunnissa. Ruuhka-aikana junat kulkisivat 20 minuutin välein. Lisäksi päivittäiseen liikenteeseen mahtuisi 11 autojunaa, 17 rekkajunaa sekä 3 tavarajunaa.
Junalipun hinnaksi arvioidaan 18 euroa suuntaansa. Kuukausikortin hinta taas olisi 480 euroa. Auton kuljettaminen maksaisi 70 euroa.
Matkustajien määrän Helsingin ja Tallinnan välillä uskottaisiin lisääntyvän jopa 23 miljoonaan vuodessa yhdessä lauttaliikenteen kanssa.
FinEstLink -hankkeen tekemän selvityksen mukaan tunnelin asemat voisivat sijaita Tallinnan keskustan liepeillä ja Helsingin keskustassa.
Helsingissä rata jatkaisi matkaa Helsingin keskustasta Pasilan kautta lentokentälle. Finest-link -rata kulkisi Suomen puolella lentokentälle suunnitellun suoran radan vieressä. Kaiken kaikkiaan tunnelin pituus olisi 103 kilometriä. Englannin kanaalin alittava tunneli on 50 kilometriä.
Tänään koko päivän Tallinnassa kestävässä seminaarissa ovat asiasta keskustelemassa muun muassa Viron pääministeri Jüri Ratas, Suomen Itämeri-suurlähettiläs Erja Tikka, liikenneministerit Anne Berner ja Kadri Simson sekä pormestarit Jan Vapaavuori ja Taavi Aas.
FinEstLink on virkamieshanke, jonka perustajia ja toimeenpanijoita ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron ja Suomen liikenneministeriöt sekä Uudenmaan ja Harjun maakunnat. Sen tekemää selvitystä ei pidä sekoittaa pelialan konkari Peter Vesterbackan tunnelisuunnitelmaan, joka on ollut viime aikoina paljon julkisuudessa.
Yle seuraa tunneliselvityksen julkaisemista pitkin päivää.
Tekstiä korjattu 7.2.2018 kello 11:53: Muutettu Peter Vesterbackan titteli muotoon pelialan konkari. Aiemmin jutussa väitettiin, että Vesterbacka olisi peliyhtiö Rovion perustaja. Vesterbacka ei ole perustanut Roviota, vaan ollut mukana yhtiön liiketoiminnan kehittämisessä.
Lisää aiheesta: