Lapsille lukemisen hyödyistä on puhuttu pitkään, mutta myös pienet vauvat hyötyvät lukuhetkistä. Uusissa tutkimuksissa on huomattu, että vauvojen sanavarasto on luultua laajempi ja lukeminen laajentaa sitä entisestään.
Lasten puheen ja kielen oppimista tutkiva kognitiivisen neurotieteen dosentti Sari Ylinen painottaa vuorovaikutuksen tärkeyttä puheen ja kielen oppimisessa. Vauva oppii kieltä vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja lukuhetket ovat hyvä tapa synnyttää näitä vuorovaikutustilanteita.
Helsingin yliopistossa puheen ja kielen oppimista tutkiva Ylinen kertoo, että yhteisessä lukuhetkessä aikuisen ja vauvan tarkkaavaisuus kohdistuu samaan kohteeseen, jolloin puhutaan jaetusta tarkkaavaisuudesta.
– Tutkimusten mukaan tällainen jaettu tarkkaavaisuus on yhteydessä sanavaraston kehitykseen, Ylinen kertoo aamu-tv:n haastattelussa.
Sanat ylittävät aistien rajat
Ihmisen aivoissa sanat ovat edustettuina laajoissa hermoverkostoissa, jotka yltävät eri aistialueille. Esimerkiksi sanan _koira _kuuleminen aktivoi näköaivokuoressa mielikuvan koirasta ja samalla tuntoaivokuoressa voi muodostua mieliyhtymä koiran pehmeään turkkiin.
– Kun lapsen kanssa luetaan kirjaa, lapsi kuulee puhetta, aikuinen nimeää sanoja ja lapsi näkee kuvasta, mitä sana voisi tarkoittaa. Silloin alkaa rakentua se merkitys ja laajempi hermoverkko näiden aivoalueiden välillä, Ylinen kuvailee.
Pienet vauvat nauttivat eniten loruista ja runoista, joiden rytminen rakenne ja ennakoitavuus innostavat vauvaa kuuntelemaan. Runojen vaikutusta oppimiseen on myös tutkittu kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä.
– Alustavien tulosten mukaan näyttäisi siltä, että runon rytminen rakenne edistäisi oppimista, Ylinen toteaa.
Lue myös:
Tutkija: Lapselle kannattaa lukea ääneen – Vanhemmat unohtamassa perusasian