Arkeologin painajainen toteutui Raaseporin linnan vieressä sijaitsevalla peltoaukealla joulun alla. Pellolle ilmestyi 283 luvatta kaivettua kuoppaa ja alueelta on todennäköisesti lähtenyt pitkäkyntisten mukaan esimerkiksi korujen ja rahojen kaltaisia muinaismuistoja. Tapaus on laajudessaan ainutlaatuinen Suomessa.
Laki kieltää kaikenlaisen muinaismuistoihin kajoamisen ilman erikseen haettavaa tutkimuslupaa. Koko rauniolinnan alue on suojattu muinaismuistolain nojalla.
Raaseporin linna on aikanaan hylätty, joten sen ympärille ei ole muodostunut nykyaikaista kaupunkia, kuten esimerkiksi Hämeenlinnassa tai Turussa on tapahtunut. Näin ollen maa kätkee edelleen lukemattoman määrän jälkiä menneiden aikojen elämänmenosta Suomenlahden rannikolla.
Raaseporin linnan ympäristö on ollut ryöstäjille kiinnostava kohde nimenomaan koskemattomuutensa takia. Linnan läheisyydessä on kyllä tehty vuosien varrella arkeologisia tutkimuksia, mutta ihan koko aluetta ei vielä ole käyty läpi.
Vorot ovat todennäköisesti saaneet puuhastella kohteessa kaikessa rauhassa. Rauniolinnan sijainti on varsin syrjäinen, vaikka autolla pääsee perille asti.
Museovirasto toivoo tarkennuksia muinaismuistolakiin
Museoviraston amanuenssi Ville Rohiolalta loppuvat sanat kesken, kun häneltä kysyy mielipidettä Raaseporin luvattomista kaivauksista. Erityisen pahoillaan hän on alueella työskennelleiden arkeologien puolesta.
Tällä hetkellä voimassa oleva muinaismuistolaki on laadittu vuonna 1963, ja se kaipaa kipeästi uudistamista. Museovirasto toivoo lain ottavan jatkossa kantaa myös metallinilmaisimien käyttöön ja niihin liittyviin käytäntöihin.
– Yhteiskunnallinen tilanne on ollut lain laatimisen aikaan hyvin erilainen kuin nyt. Silloin ei tietenkään ole ollut käytössä esimerkiksi näiden ilmaisimien kaltaisia apuvälineitä. Nyt pitäisi vähintään vakavasti harkita, että ottaako uudistettu laki kantaa laitteisiin vai ei, Museoviraston lakimies Juha Maaperä vetoaa.
Esimerkiksi Virossa harrastajien on käytävä koulutus ja uusittava henkilökohtainen etsintälupa vuosittain.
Harrastamisen alkuun pääsee varsin edullisesti. Laitteiden hinnat vaihtelevat muutamista kympeistä yli tuhanteen euroon asti.
Harrastaja ei kannata välinerekisteriä
Raaseporin linnan tuhotyö tuomitaan jyrkästi myös metallinilmaisinharrastajien keskuudessa. Ylen Menneisyyden metsästäjät -sarjasta tuttu Pekka Kupila ei ainakaan suoralta kädeltä kuitenkaan kannata ajatusta esimerkiksi ilmaisinrekisteristä.
– Eihän se sinänsä estä väärinkäytöksiä. Kannattaisin ennemmin tiedottamista ja valistamista sekä harrastajien kollektiivista vastuunkantoa.
Myös Museovirasto korostaa oikean tiedon merkitystä. Se on julkaissut muun muassa oppaan harrastajille.
Epäilyksiä luvattomista kaivauksista ilmoitetaan Museovirastolle vuosittain parikymmentä. Virasto tekee ilmoitusten pohjalta tutkintapyyntöjä poliisille oman harkintansa mukaan.
Kupila epäilee, että Raaseporin löydöt ovat päätyneet myyntiin nettihuutokauppoihin ulkomaille.
Museovirastoon tulee harrastajien löytöjä ympäri vuoden
On metallinetsijöistä hyötyäkin: he toimittavat Museovirastoon vuosittain noin 2 500 löytöä. Ville Rohiolan työ on perata lähetykset ja päättää löydön mahdollisesta lunastamisesta viraston kokoelmiin.
Entisaikaan ihmiset haudattiin aseineen ja koruineen, joten hautapaikkaan osuessaan harrastaja saattaa tehdä paljonkin löytöjä pieneltä alueelta. Metalliesineistä on mahdollista selvittää esimerkiksi hautaamistapa, eli onko ruumis poltettu ensin vai ei.
Miekoista saattaa löytyä käyttöjälkiä ja vuosien saatossa paljaalla silmällä näkymättömiin kadonnutta säiläkirjoitusta.
Metalliesineet säilyvät maan uumenissa suhteellisen hyvin, mutta maan pinnan yläpuolella korroosio nopeutuu. Tämän vuoksi löydöt pitäisi toimittaa viipymättä Museovirastoon arvioitavaksi ja konservoitavaksi.
Museoviraston asiantuntijat korostavat myös esineen ympäriltä kerättävän tiedon tärkeyttä. Pelkkä löytö ei välttämättä kerro vielä mitään, mutta löytöpaikan maannos, eli maaperän pintakerros, rakenteet sekä muu löytöaineisto kuten luut ja muu orgaaninen aines antavat löydetylle esineelle kehyksen ja kontekstin.
Raaseporin linnan historian tutkimusmahdollisuuksista on ryöstön myötä tuhoutunut merkittävä osa.
Tapauksen esitutkinta on niin pahasti kesken, että poliisi ei halua kommentoida asiaa.