Hoitohenkilöstön ylityö- ja vuoronvaihtokielto on tällä viikolla osoittanut, miten riippuvaisia terveydenhuoltoalalla ollaan joustoihin venyvistä työntekijöistä. Useat sairaanhoitopiirit varoittivat potilasturvallisuuden vaarantumisesta ja kiireettömiä leikkauksia jouduttiin paikoin perumaan.
Verkkokeskusteluissa ja kahvipöydissä on viikon mittaan ihmetelty, miten ylityökielto on riittänyt ajamaan sairaalat kaaokseen. Yllättyneisiin kuuluu myös työmarkkinapolitiikkaa ja sukupuolten tasa-arvoa tutkiva Paula Koskinen Sandberg Tampereen yliopistosta.
– Useimmilla työpaikoilla tämä ylimääräisistä vuoroista kieltäytyminen ei aiheuttaisi mitään kaaosta. Ilmeisesti terveydenhuollossa ja sairaaloissa ylityöt ovat niin merkittävässä roolissa, että tällaisella toimenpiteellä on yllättävän suuri vaikutus, Koskinen Sandberg sanoo.
Terveydenhuollon lisäksi työntekijöiden joustoilla on iso merkitys kaupan ja palvelun alalla. Näitä aloja yhdistää pienipalkkaisten naistyöntekijöiden iso joukko.
– Se tuntuu kunnioituksen ja arvostuksen puutteelta, että työntekijän tilannetta ei huomioida vaan ajatellaan, että hän on aina valmis joustamaan. Jokainen voi miettiä, miten helppoa esimerkiksi perheellisten on järjestää oma elämä töiden mukaan, jos aina pitää olla valmiina reagoimaan nopeasti muuttuviin vuoroihin.
Työehtoneuvotteluissa on kyse myös tasa-arvosta
Ylityö- ja vuoronvaihtokiellolla työntekijäjärjestöt vauhdittivat jumiutuneita kunta-alan palkkaneuvotteluja. Niissä hiersi erityisesti kysymys kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkausten korvaamisesta. Leikkaus kohdistui naisvaltaisen julkisen puolen työntekijöihin.
– Tällä kertaa keskustelussa on ollut esillä tavallista enemmän tasa-arvonäkökulma. Tutkijana olen kuitenkin ollut hieman harmissani siitä, että palkkatason kokonaisnoston sijaan neuvottelu keskittyi kuitenkin lopulta suhteellisen pieneen ja kertaluontoiseen toimeen, Koskinen-Sandberg sanoo.
Taustalla on kysymys sukupuolten välisestä palkkaerosta. Miesvaltaisilla vientialoilla palkat ovat isompia ja perinteisesti naisvaltaisilla hoiva-aloilla taas matalampia. Kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen kaltaiset toimet syventävät eroa entisestään.
Neuvottelutulos kunta-alan vaikeaan kiistaan syntyi lopulta torstaina.
Palkankorotukset ovat samaa tasoa kuin muillakin aloilla, eli sukupuolten palkkaero pysyy jokseenkin ennallaan, Koskinen Sandberg arvioi.
– Lomarahojen leikkausta kompensoitiin pienehköllä kertakorvauksella, joka oli nimetty tuloksellisuuseroksi ja joka ei korvaa leikkausta. Lisäksi Tehy kertoi saavansa oman sopimuksen, mutta vaikuttaa siltä, että tosiasiassa taidettiin perustaa vain työryhmä tätä pohtimaan.
Koskinen Sandberg on tutkinut yhdentoista vuoden takaista hoitajien työtaistelua, joka kärjistyi sairaanhoitajien uhkaukseen joukkoirtisanoutumisesta. Kiista käynnistyi kokoomuksen luvattua eduskuntavaaleissa hoitajille reilua palkankorotusta, joka lopulta jäi toteutumatta.
– Argumentit ovat edelleen melko samantyyppisiä. Hoitajat haluavat pois palkkakuopasta ja toistavat, että pelkällä arvostuksella ei elä. Kuntatyönantajan puolelta taas todetaan, että rahat eivät riitä ja palkat ovat ihan kohdillaan ja tasa-arvoiset jo nykyäänkin, Koskinen Sandberg sanoo.
Perusasetelma on tällä kertaa kuitenkin täysin erilainen kuin vuonna 2007.
– Silloin hoitajat lähtivät hakemaan selkeää parannusta työehtoihin, mutta tällä kertaa kyseessä oli lähinnä tehtyjen heikennysten peruminen. Tuntuu, että aika moni on odottavalla kannalla. Sote-uudistus on tulossa ja monia perinteisiä julkisen sektorin naisten työpaikkoja ja työehtoja myllätään ihan urakalla lähiaikoina. Kukaan ei vielä tiedä mitä se tulee tarkoittamaan.
"Julkisen sektorin naisille pitäisi maksaa enemmän palkkaa"
Hoitajien työehdoista sovittaessa on poliitikkojen sählääminen työmarkkinapöydissä kiristänyt tunnelmaa.
Vuoden 2007 työtaistelut käynnistyivät hoitajien petyttyä poliitikkojen tyhjiin lupauksiin. Tänä vuonna kunta-alan neuvottelut eivät olisi olleet niin vaikeat ilman Sipilän hallituksen kätilöimää kilpailukykysopimusta.
Seuraako hallituksen puuttumisesta hoitajien työasioihin mitään muuta kuin harmia?
– Se on totta, että molemmilla kerroilla poliitikkojen puuttuminen on aiheuttanut aikamoista säpinää tähän työmarkkinajärjestelmään. Tavallaan valtio olisi kuitenkin tärkeä toimija, joka voisi oikeasti ohjata lisäresursseja sinne, missä sitä tarvitaan, Koskinen Sandberg sanoo.
Naisvaltaisilla aloilla palkat ovat edelleen merkittävästi pienemmät kuin miesvaltaisilla aloilla. Siitä huolimatta, että esimerkiksi hoitajien palkat ovat olleet poliittisessa puheessa kestoaihe jo vuosikymmenten ajan, Koskinen Sandberg huomauttaa.
– Kuulostaa vähän naiivilta ja olisi poliittisesti hankala juttu, mutta olen silti sitä mieltä että julkisen sektorin naisille pitäisi maksaa enemmän palkkaa. Se ei ole kuitenkaan mikään absoluuttinen totuus, että rahaa siellä ei ole. Kaikki kuntasektorilla eivät ole pienipalkkaisia. Joillekin sitä rahaa löytyy ja joillekin taas ei.