Mikä on 66-vuotias, saa kauppamiehet innostumaan ja jolla on oma yhdistys?
Suurten tunteiden kohde on olympiavuoden 1952 suomalainen keksintö: Long drink, ystävien kesken lonkero.
Lonkero kehitettiin, kun olympiahuumaa elävän Suomen ravintolahenkilökuntaa piti auttaa drinkkien nopeassa tarjoilussa. Kehitettiin valmis juomasekoitus ginistä ja greippimehusta ja toinen versio brandystä ja pommacista.
Samaan innovaatioiden vuolaaseen virtaan kuului baaritiski! 1952 alkaen alkoholia sai ostaa myös tiskiltä.
Myyntipisteet moninkertaistuivat
Mutta takaisin lonkeroon. Lonkero nousi otsikoihin jälleen tänään maanantaina, kun Alko julkaisi tammikuun myyntitilastonsa. Lonkeron myynti oli laskenut litramäärissä huimat 39,1 prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna.
Syynä on tietenkin uusi alkoholilaki, joka pullautti keskimäärin n. 5,5-prosenttiset lonkerot päivittäistavarakauppojen ja kioskien hyllyille. Myyntipaikkoja pamahti reilut 5 000 kappaletta lisää – ja se näkyy myynnissä.
Long drinkit ovat jo jonkun aikaa olleet Alkon suurin yksittäinen myyntiartikkeli ja sen tuomaa lovea Alkon myyntiin uuden alkoholilain myötä osattiin odottaa. Koska ruokakauppoja on paljon Alkoja enemmän, voidaan päätellä, että lonkeron myynti on lähtenyt järeään nousuun. Alkoja on nyt 355.
Myyntiluvut nousussa
Lonkeroita tekevän panimoväen ja virvoitusjuomatehtailijoiden äänestä kuuluu vilpitön innostus. Varsinaisia litralukuja valmistajilta ei saa irti, mutta poskien kuumotus tuntuu melkein puhelinjoja pitkin.
– Meillä myynnin kasvu enemmän kuin kompensoi Alkossa tapahtuneen notkahduksen lonkeroissa, kertoo Olvin markkinointijohtaja Olli Heikkilä.
Heikkilä kertoo, että Olvi oli aiemmin lonkeromarkkinoilla Alkossa pieni, mutta nyt myyntikäyrät näyttävät 37 prosentin kasvuvauhtia. Innostuksen ymmärtää, koska Olvi tekee kolmen eri merkin alla yhteensä 11:tä eri lonkeroa.
– Ei ole ollut salaisuus, että Alkossa markkina oli Hartwallin hallussa. Nyt ihmiset kokeilevat ja maistelevat, jää sitten nähtäväksi kuinka kauan kiinnostusta kestää, Heikkilä sanoo.
Tulossa uusia tuotteita
Olvi uskoo kuitenkin ilmeisen vahvasti, että kevättä kohti innostus vain kasvaa. Heiltä on tulossa maaliskuun alussa uusi tuote lonkeromarkkinoille.
Samoilla linjoilla on toisen suuren lonkerotuottajan, Sinebrychoffin, markkinointijohtaja Alexander Sneen.
– Meillä myynti on lähtenyt käyntiin todella hyvin, Sneen sanoo ja kertoo kasvuprosenttien olevan niin ikään kaksinumeroisia.
Sinebrychoffilla arvioidaan, että kiinnostavuus ja pelkkä saatavuus on merkinnyt lisämyyntiä selvästi enemmän kuin edellisvuonna. Ja uuteen satsataan jo heilläkin.
– Isommat asiat ovat vielä edessä, kun uutuudet tulevat kauppoihin, Sneen vihjaa.
Itse asiassa Sinebrychoff on juuri tuonut tämän vuoden puolella markkinoille kaksi uutta tuotetta aivan uuden merkin alla. Yhteensä Sinebrychoff on siis liikkeellä myös ainakin 11 lonkerolla.
Kulutus pirstaloituu
Tunnetuin lonkero lienee Hartwallin Original Long Drink. Olympiavuoden aikainen Alkoholiliike (Alko) antoi lonkeron valmistusoikeuden Hartwallille, jonka monopolina se säilyi vuoteen 1979. Sen jälkeen monopolina ovat vaihdelleet myös Mallasjuoma ja Sinebrychoff, kunnes 1995 alkoholilaki salli kaikkien panimoiden valmistaa juomaa.
Hartwallin toimitusjohtaja Kalle Järvinen uskoo kaikkiaan, että tämä vuosi on poikkeuksellinen uutuusvuosi panimotuotteissa. Hänen mukaansa oluissa jo nähdään, kuinka kuluttajat haluavat aiempaa monipuolisempaa ja tyyleille uskollisempaa valikoimaa. Valikoiman laajentaminen heijastunee myös lonkeroihin.
Järvinen ennakoi kuluttajien makumaailman pirstaloitumista ja sanoo, että pitää olla jatkuvasti tarkkana ja nopea reagoimaan juomatottumusten muutoksiin.
Kevät näyttää todellisen suunnaan
– Toki viime vuoden lopulla ja alkuvuodesta myynti kasvoi, mutta on vielä vaikea nähdä kuinka paljon on mennyt ulos asiakkaille ja mikä osa päätynyt kaupan hyllyille. Tammikuu on vielä liian lyhyt ajanjakso tehdä johtopäätöksiä, Järvinen arvioi.
Hänen mielestään ehkä huhtikuussa alkaa näkyä, mille tasolle myynti asettuu, kun kaikki tuottajat ehtivät saada tuotteensa kauppojen hyllyille.
– On mielenkiintoista myös seurata, kuinka paljon kulutusta siirtyy matkustajatuonnista, kun ei tarvitse enää tuoda laivoilta autotallia täyteen, Järvinen muistuttaa.