Kansainvälisen oikeuden asiantuntijan mukaan Suomessa poliittinen ilmapiiri ja taloudelliset pelot pääsevät vaikuttamaan liikaa turvapaikanhakijoiden oikeuskäsittelyyn. Samalla oikeusprosessi erkaantuu muille urille eikä turvapaikkakysymystä käsitelläkään enää pelkästään ihmisoikeusnäkökulmasta, kuten pitäisi.
Ylen tietojen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut mies tapettiin Bagdadissa kolme viikkoa sen jälkeen, kun hän oli palannut Irakiin. Miehen turvapaikkahakemus kävi Suomessa läpi kaikki oikeusasteet eivätkä viranomaiset halua enää ottaa kantaa tapaukseen.
Myöskään Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professorin Outi Korhosen mukaan päätöksessä ei jää varaa jossittelulle.
– Kun oikeusvoimainen päätös tulee tiettyjen valituskeinojen käytön jälkeen, niin sitten se on tullut ja siinä on tarvittava harkinta tehty. Yksittäisten virkamiesten tai tuomarien työskentelystä tuskin voidaan sen enempää jossitella. Näin meillä on päätetty ja ratkaistu ja ratkaisu on monta kertaa tarkistettu, joten siihen ei oikeastaan voi mennä, arvioi Korhonen Yle Radio 1:n Ykkösaamussa tiistaina.
Politiikka ja juridiikka menevät sekaisin
Turvapaikkaratkaisuissa Korhonen näkee kuitenkin ongelmalliseksi sen, että niissä menevät helposti sekaisin objektiivinen juridinen harkinta ja subjektiivinen poliittinen vaikuttaminen.
Korhosen mukaan turvapaikanhakijalla on kovin vähän mahdollisuuksia saada objektiivista kohtelua. Sellainen on vain turvapaikkahakemuksen jättäminen, joka takaa hänelle turvapaikkakäsittelyn. Muut asiat ovatkin jo subjektiivisen harkinnan varassa.
– Kun pitää harkita ja varmentaa, onko todennäköistä, että turvapaikanhakija joutuu vainon kohteeksi lähtömaassaan, niin tämän harkinnan osalla on subjektiivisia elementtejä: miten se tehdään. Jos tällaiseen juridiseen harkintaan poliittinen illmapiiri tai poliittinen ohjaus vaikuttaa, niin se ei tietenkään ole suotavaa.
Korhonen näkee, että harkintaan liittyy tietynlaista poliittista ohjausta tai ohjeistusta tai vähintäänkin ilmapiirivaikuttamista Samalla muuttuu epäselväksi ohjaavatko päätöksiä ihmisoikeudet vai politiikka.
Suuret joukot toivat talouskriteerit
Vuoden 2015 suuret pakolaismäärät ovat tuoneet puheisiin juuri poliittiset pelot taloudellisista seurauksista. Ihmisoikeudellinen harkinta muuttuu talouskysymykseksi. Kuinka paljon voimme ottaa maahamme pakolaisia? Kuinka paljon heitä on mahdollisesti tulossa? Teemmekö maamme heille liian houkuttelevaksi?
– Tämmöset asiat eivät saisi vaikuttaa millään tavalla yksittäisen turvapaikanhakijan vainon todennäköisyyden arviointiin. Ne ovat taloudellisia kriteerejä eivätkä ne kuulu ihmisoikeudelliseen arviointiin.
– Mutta väistämättä, kun keskustelu on muuttunut tällaiseksi ja kaikennäköisistä kiintiöistä on alettu puhua suurten määrien kohdalla, niin kysymys on tullut huomattavasti monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi ja irronnut ihmisoikeusytimestä, Korhonen sanoi.
Suomen menettelyä paheksuttu
Suomen tapa toimia on pantu merkille jo muissa Euroopan maissa, kuten esimerkiksi Ranskassa. Siellä hallinto-oikeudet ovat kieltäytyneet palauttamasta turvapaikanhakijoita Dublin-sopimuksen mukaisesti Pohjoismaihin ja siten myös Suomeen ankarien palautuskäytäntöjen vuoksi.
Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen on havainnut Suomen saaman arvostelun.
– Kyllähän näissä isoissa maissa, joihin on aina tullut paljon suurempia määriä kuin Suomeen, on käyty juuri tätä keskustelua harkinnanvarasta ja siitä, miten taloudelliset asiat ovat alkaneet vaikuttaa ihmisoikeuksien lisäksi. Näkisin, että näissä maissa tuomarit ovat käyneet jo tätä keskustelua paljon – ja siltä osalta kritisoivat tätä meidän tilannetta vähän samalla tavalla kuin minäkin.