Kampin työvoimatoimistossa Helsingissä oli viime perjantaina poikkeuksellinen päivä, kun työnhakijoiden sijaan sisään asteli joukko ”konsultteja”.
Ryhmän levittämällä, tapauksesta kuvatulla videolla miehet pitävät työ- ja elinkeinotoimiston tiloissa fläppitaulun kanssa ”presentaation". Siinä vaaditaan palkkaa ilman toisen palveluksessa tehtävää työtä ja perätään kaikista työttömien karensseista luopumista.
Tempauksen takana on joukkio, joka kutsuu itseään Työstäkieltäytyjäliitoksi. Nettisivullaan se vaatii vastikkeetonta rahaa kaikille ja jakaa työttömille vinkkejä työn välttelyyn.
Sivuilla kerrotaan, että "työstä kieltäytyminen on elämän ottamista omiin käsiin", ja että "yhä epävarmemmilla työmarkkinoilla kuka tahansa saattaa joutua TE-toimistojen armoille".
Liitto vaatii myös loppua palkkatyön pakkovallalle ja täystyöllisyyspolitiikan muistomerkin pystyttämistä Helsingin Hakaniemeen.
Onko kyse vitsistä?
Ei, sanoo kirjailija Johannes Ekholm, jota on kutsuttu useasti sukupolvensa ääneksi. Hän on käsikirjoittanut sukupolvinäytelmäksi kehutun, Q- ja Kansallisteattereissa nähdyn Kaspar Hauserin. Myös hänen esikoisromaaniaan Rakkaus niinku ylistettiin sukupolviromaaniksi.
Ekholm ei ole itse työtön, mutta hän toimii ryhmän yhteyshenkilönä.
Ekholm sanoo, että tavoitteena on saada aikaan keskustelua osin kansalaistottelemattomuuden keinoin. Liioittelun, parodian ja vitsien takana on siis tavoitteita, joiden kanssa ryhmä on tosissaan.
Työstäkieltäytyjäliiton taustalla on Ekholmin mukaan tutkijoita, toimittajia ja työttömiä, yhteensä parikymmentä henkilöä.
Pontimena ryhmän perustamiselle oli kohu, joka nousi, kun työttömyyskorvauksilla elävä kirjailija Ossi Nyman kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa välttelevänsä töitä.
Viimeinen pisara oli työttömyysturvan aktiivimalli, joka ryhmän mukaan "kiteyttää rankaisemiseen perustuvan työllisyyspolitiikan mielettömyyden".
TE-toimiston johtaja olisi antanut ryhmälle lähtöpassit
Uudenmaan TE-toimiston johtaja Jarmo Ukkonen kertoo ottaneensa Työstäkieltäytyjäliiton aluksi huumorina, mutta sen tempaukset eivät tunnu naurattavan viranomaista.
Ukkonen ei ymmärrä sitä, että liitto neuvoo työttömiä välttelemään työtä. Hän sanoo, ettei ole törmännyt vastaavaan aiemmin.
– Erikoiselta vaikuttaa. En voi kuin ihmetellä, Ukkonen sanoo.
– Rahaa varmaan nostettaisiin etuusluukulta mielellään, mutta se ei synny yhteiskuntaan itsestään. Jollain tavalla veroeuroja täytyy kerätä, ja työssäkäynti on toistaiseksi sellaiseksi katsottu.
Ukkonen pitää poikkeuksellisena myös Kampin TE-toimistoon tehtyä videoitua "iskua".
– Koko porukka olisi pitänyt poistaa asiakaspalvelutilasta saman tien, hän pamauttaa.
Hänen mukaansa raja ylittyi, koska vierailusta syntyi häiriötä ja mukana oli kovaääniset. Ukkosta häiritsi myös se, että TE-toimistolle "tultiin konsultoimaan viranomaista ja liimaamaan lappuja seinille".
– Se häiritsee asiakaspalvelua, ei sellaista voi sietää.
Ukkonen sanoo, että toimiston ovensuussa tai kadulla saa osoittaa mieltään esimerkiksi istumalla pamfletti kaulassa ohikulkijoiden nähtävänä, mutta perjantaisen kaltaiset mielenilmaukset lopetetaan hänen mukaansa jatkossa saman tien vartijoiden tai poliisin voimin.
Ukkosen mielestä mielenosoitukselle olisi ollut parempi paikka eduskunnan edustalla, koska työllisyyteen liittyvistä laeista päättävät kansanedustajat.
Ei työttömien syytä, että suuri osa työpaikoista katoaa
Johannes Ekholm uskoo, että palkkatyön ylivalta jää historiassa vain joidenkin sukupolvien mittaiseksi ajanjaksoksi. Ekholm ottaa etäisyyttä aktiivimallia vastustavaan palkansaajajärjestö SAK:hon, jonka tavoitteita täystyöllisyyden saavuttamisesta hän sanoo kuvitelmaksi.
– Kun avoimia työpaikkoja on vähemmän kuin työttömiä, se ei liity työttömien saamattomuuteen vaan rakenteelliseen työn muotojen muuttumiseen, sanoo Ekholm, joka määrittelee itsensä talousvasemmistolaiseksi.
Ekholmin mukaan työttömien patistamista karensseilla ei voi siksi selittää työttömyyden vähentämisellä, vaan kyse on kontrollipolitiikasta.
Ekholm viittaa arvioihin, että suuri osa työpaikoista katoaa tulevaisuudessa automatisaation ja robotiikan seurauksena. Yksi liiton tavoitteista on, että automatisoidun tuotannon luoma vauraus on jaettava tasaisesti kaikille.
– Historia on osoittanut, että kaikki uudistukset, jotka jollakin tavalla palvelevat enemmistöä, ovat aina syntyneet radikaaleista irtiotoista ja sillä hetkellä kohtuuttomilta tuntuvista vaatimuksista, hän sanoo.
Ekholm haluaisi päästä eroon ajatuksesta, että palkkatöissä oleminen on moraalinen velvollisuus, ja että palkkatyön vältteleminen tai sen ulkopuolelle jääminen esimerkiksi sairastumisen takia on häpeällistä tai väärin.
– Olisi oleellista, että ihminen ei ole velvollinen myymään työvoimaansa ansaitakseen elannon, vaan ihmisellä on itseisarvo, vaikka hän ei tuottaisi kenellekään voittoa, Ekholm sanoo.
Jarmo Ukkonen myöntää, että mukana on siemeniä keskusteluun esimerkiksi perustulosta, jota Suomessa muutenkin kokeillaan parhaillaan.
Siemenet on kuitenkin kätketty vitsien sekaan. Liiton nettisivulla parodiaa edustaa esimerkiksi huumevalistusta matkiva kirjoitus, jossa sana huume on korvattu työllä. Tekstissä kerrotaan, että "monesti ensimmäinen työ on ilmainen ja sitä tarjotaan 'harjoitteluna' tai 'koeaikana'".
Vitsi jatkuu tutuksi tulleella tavalla. Kevyet työt toimivat porttina raskaaseen työmaailmaan, jossa tarve työhön on tyydytettävä päivittäin.