Ähtärin Pandatalon ovet avattiin juhlallisesti tasan kello 10, kun pandojen Pyry ja Lumi kuukauden karanteeni päättyi. Lähes samalla kellonlyömällä pandakaksikon sisätarhojen ovet avattiin ulkotarhoihin ja ne pääsivät lumeen telmimään - kuukauden sisälläolon jälkeen.
Molemmat palkitsivat niitä katsomaan tulleen yleisön telmimällä hangessa, ääntelemällä, tekemällä kuperkeikkoja – ja jopa lumipalloja.
"Ihania oli"
Jo puolisen tuntia ennen h-hetkiä pandatarhan ovella oli kymmenien ihmisten jono. Ihan ensimmäisinä paikalle saapuivat Maarit Grönfors ja Reijo Paunu. Heille oli ollut itsestään selvää, että kun pandat Suomeen tulevat, niitä lähdetään heti katsomaan.
– Olisimme tehneet vaikka tuplaten tämän matkan, Toijalasta tulleet Maarit ja Reijo sanovat. Pandassa kiehtoo itse eläin ja sen suloisuus.
– Ihania oli, Maarit huokailee, kun on aika lähteä.
Ähtäriläinen Anne Tuomela perheineen oli myös ihan ensimmäisten pandalaan sisäänpääsijöiden joukossa. Serkukset Ilmari ja Emma Tuomela odottivat jo kovasti pandojen näkemistä ja, kun Pyry ja Lumi oli sitten nähty, ilmeet olivat tyytyväisiä, Suosikkiaan ei ainakaan Ilmari osannut niistä nimetä.
Kaveri viereisessä tarhassa
Pyryn ja Lumin ensimmäiset hetket ulkona olivat juuri sitä, mitä eläinpuistossa toivottiin; iloiselta vaikuttavia ja hyvin näkyvillä. Yleisö pääsi seuraamaan pandojen touhuja sekä sisä- että ulkotarhoissa.
Pandat myös juttelivat toisilleen aitauksen yli.
– Ne näkevät nyt toisiaan enemmän kuin sisällä. Ilman muuta kiinnostus toista pandaa ja ympäristöä kohtaan on nyt suurempaa kuin aiemmin, sanoo eläinpuiston intendentti Mauno Seppäkoski.
Samaan tarhaan pandoja ei silti päästetä. Ne ovat sukukypsiä vasta parin vuoden kuluttua. Tarhat on kuitenkin rakennettu niin, että ne tietävät toistensa olemassaolon.
"Lumi on tuollainen lumipallo"
Pandalan ulkorinne viettää selvästi niin, että sisältä näkee Pyryn ja Lumin touhut koko ulkoaitauksessa. Korkeuseroja ja tekemistä on oltava, jotta panda voi hyvin. Alamäessä on myös kiva leikkiä.
– Lumi on tuollainen lumipallo. Sen ymparille tulee lunta kuin lumipallossa ja se ottaa jopa lunta ja pyörittää sen lumipalloksi, Mauno Seppäkoski kuvailee rinnettä alaspäin pyörivää Lumi-pandaa.
Uros oli kovasti merkitsemässä aluettaan, että tämä on minun. Naaraasta tiedettiin, että se tykkää kovasti kiivetä puihin ja männyssähän se oli heti.
Jukka Salo
Pakkaspäivän pakkaslumi on juuri parasta leikkeihin. Pyrylle ja Lumille lumi on uusi elementti.
– Tämä oli historiallinen hetki. Nämä pandat ovat syntyneet Kiinassa vähän lämpimämmissä olosuhteissa kuin mikä voisi olla niille parasta. Ne ovat nyt kokeneet ensi kertaa pandan luontaisen elinympäristön eli lunta ja pakkasta, ja ympärillä sekametsä, sanoo professori Jukka Salo, joka on ollut mukana koko pandojen Suomeen saamisprosessin ajan.
Jukka Saloa ei pandojen leikkisyys lumessa ihmetytä. Hänen mukaansa panda on luontaisesti äärimmäisen leikkisä, vaikka siitä onkin monesti vallalla käsitys rauhallisena bambun popsijana.
– Uros oli kovasti merkitsemässä aluettaan, että tämä on minun. Naaraasta tiedettiin, että se tykkää kovasti kiivetä puihin ja männyssähän se oli heti, Salo sanoo.
Aika tuli sisällä jo vähän pitkäksi?
Yleisön nähtäville tuleminen on Pyryn ja Lumin elämän suurin muutos Suomeen tulemisen jälkeen. Sitä, miten pandat muutokseen reagoivat seurataan tarkasti.
– Näyttää, että tämä on mennyt tosi hyvin. Lumi on viettänyt aikaa hangessa möyrimässä ja se on hyvä, sillä siellä [ulkotarhassa] yleisömäärä ei niin tunnu. Ja Pyryä ei näytä yleisö niin häiritsevän - tuossa se aterioi, eläinpuiston eläinlääkäri Heini Niinimäki toteaa suojateistaan.
Pandoja on seurattu tarkasti koko karanteeniaika. Sama käyttäytymisen ja esimerkiksi ruokailun sekä levon seuranta jatkuu edelleen. Suomeen sopeutumiseen ollaan tyytyväisiä.
– Ne sopeutuivat nopeasti ja, mikä oli suurin jännitysmomentti, myös bambuun. Nyt [karanteeniajan] loppuvaiheessa Pyryä alkoi vähän kyllästyttää sisätiloissa oleminen, Niinimäki iloitsee ja arvelee, että ulkotarhaan pääseminen teki Pyrylle varmasti hyvää.
Illalla omiin oloihin
Pandat kuluttavat bambua kymmeniä kiloja päivässä. Lisäksi ne saavat muun muassa omenaa, porkkanaa ja pandakakkua. Niitä ne saavat myös tänään, kun ensimmäisen yleisöpäivän jälkeen jäävät omaan rauhaansa yöksi.
– Pandakakku? No, se on vähän happaman leivän makuinen kakku, jota meidän hoitajat leipovat itse. Siinä on erilaisia jauhoja, kananmunaa, kivennäisaineita ja vähän öljyä, Niinimäki sanoo.
Yle seurasi suorana lähetyksenä pandojen pääsyn ulkotarhoihin 17.2. kello 10-10.45. Tallenne on katsottavissa Yle Areenassa.
