Kun Mika Poutala luisteli viime joulukuun 8. päivä Salt Lake Cityn vuoden 2002 olympiaradalla uuden 500 metrin Suomen ennätyksen 34,17 ja saman viikonlopun aikana uransa toiseksi nopeimman ajan 34,21, media viimeistään heitti hänen harteilleen olympiamitalikandidaatin viitan. Sitä Poutala on läpi kauden myös urheasti kantanut.
Katetta mitalipuheille on kauden aikana kasaantunut hyvien maailmancup luistelujen ja EM-kisojen 500 metrin hopeamitalin myötä. Poutala on myös itse toistanut haastattelusta toiseen tavoittelevansa Pyeongchangin olympiakisoista vain 500 metrin kultamitalia ja uskovansa vakaasti pystyvänsä sen myös voittamaan.
Näinhän sen pitääkin olla. Jos ei itse usko onnistuvansa, niin miten päämäärään voisi päästä. Mika Poutalan olympiakulta ei suinkaan ole vain toiveajattelua, mutta se vaatii virheettömän luistelun.
Pikaluistelussa taistelu 500 metrin mitaleista ratkeaa usein sekunnin sadas- jopa tuhannesosien erolla. Tämän on Poutalakin saanut katkerasti kokea useita kertoja. Korean talvikisoissa palataan takaisin vuoden 1998 Naganon kisojen käytäntöön, jossa 500 metrin olympiamitalit ratkaistaan yhden luistelun perusteella. Jos tämä tapa olisi ollut käytössä 2010 Vancouverin talvikisoissa, Poutala olisi palannut Kanadasta kotiin 500 metrin olympiakultamitali kaulassa, sillä hän johti kisaa ensimmäisen luistelun jälkeen. Epäonnistuminen toisessa luistelussa pudotti Poutalan viideksi. Mitali jäi neljän sadasosan päähän.
Muitakin niukkoja tappiota Poutala on kokenut. 2016 MM-pronssi jäi kuuden tuhannesosan päähän. Joulukuun Suomen ennätysluistelussa Poutala sijoittui maailmancupin osakilpailussa toiseksi. Osakilpailuvoitto jäi kahden sadasosan päähän. Nämä vain esimerkkeinä siitä, miten pienillä marginaaleilla mitaleja ratkotaan. Siksi yhteenkään virheeseen ja harhapotkuun ei 500 metrin luistelussa ole varaa.
500 metrin voittajasuosikkia on mahdoton nimetä
Tällä kaudella on luisteltu yhdeksän maailmancupin osakilpailua 500 metrillä. Osakilpailuvoitot ovat jakautuneet kuuden luistelijan kesken. Norjan Håvard Lorenzen on kahminut kolme voittoa, Kanadan Alex Boisvert-Lacroix kaksi, ja neljä miestä on napannut yhden osakilpailuvoiton. Palkintokorokkeelle on kivunnut yhteensä viisitoista eri luistelijaa. Kuka tahansa näistä voi onnistuessaan voittaa kisan.
Pientä helpotusta Poutalan ja Pekka Koskelan mitalimahdollisuuksiin tuo ehkä se, että kauden molemmat venäläiset osakilpailuvoittajat, maailmanennätysmies Pavel Kulizhnikov ja tämän kauden maailmantilaston kärkiajan ja kaikkien aikojen kolmanneksi nopeimman ajan 500metrillä luistellut Ruslan Murashov, ovat kilpailukiellossa olympialaisten osalta.
Eipäs unohdeta Pekka Koskelaa – mitali siintää hänenkin silmissään
Uransa viimeistä kautta kilpaileva 2000-luvun menestynein suomalainen pikaluistelija Pekka Koskela on saanut hioa kynsiään olympiakisoja varten medialta rauhassa. Nelinkertainen MM-mitalisti ja entinen 1000 metrin maailmanennätysmies on paremmassa kunnossa kuin moniin vuosiin. Viimeisessä maailmancupin osakilpailussa Saksan Erfurtissa Koskela oli jopa nopeampi lentävällä 400 metrillä kuin Poutala.
Jos Koskela onnistuu kiihdyttämään ensimmäisellä sadalla metrillä vauhtinsa maksimiin, tuloksena voi olla ihan mitä tahansa, sillä hänen kierrosvauhtinsa ei kalpene muiden rinnalla. Koskelan ero kärkiluistelijoihin syntyy nimenomaan ensimmäisen reilun sadan metrin aikana.
Arpa suosi suomalaisia – molemmille ulkoratalähtö
Ulkoratalähdössä luistelija pääsee takasuoralla ratojen vaihdon yhteydessä luistelemaan tärkeitä metrejä sisäradalta lähtevän takana, jolloin ilmanvastus pienenee. Lisäksi ulkoradalta lähtevä luistelija saa maalisuoralle kaarruttaessa sisäradan edun. Poutalan kauden molemmat palkintosijat maailmancupissa ja myös Suomen ennätysluistelu tulivat ulkoratalähdöllä.
Poutala luistelee maanantain kilpailun viimeisessä 16. parissa, Siinä hänellä onkin "kana kynittävänä", sillä sisäradalta lähtevä Kanadan Alex Boisvert–Lacroix pudotti Poutalan 2016 MM-kisoissa palkintokorokkeelta 0,006 sekunnin erolla ja jätti hänet joulukuussa 0,02 sekunnin päähän maailmancupin osakilpailuvoitosta.
Pekka Koskela luistelee 9. parissa Sotshin talvikisoissa seitsemänneksi 500 metrin sijoittuneen Kazastanin Roman Krechin kanssa.
Suomen edellisestä miesten pikaluistelumitalista talvikisoissa on vierähtänyt melkoinen tovi, sillä mitalia juhlittiin viimeksi vuoden 1956 Cortinan talvikisoista. Toivo "Topi" Salonen saalisti tuolloin pronssimitalin 1500 metrin kilpailussa.
Talvikisoissa Suomen miehet ovat yltäneet mitaleille 19 kertaa, mutta näistä vain kolme on tullut 500 metrillä. Claes Thunberg ylsi kaikkien aikojen ensimmäisissä talvikisoissa 1924 Chamoxissa pronssille. Neljä vuotta myöhemmin 1928 hän jakoi Sankt Moritzissa 500 metrin kultamitalin Norjan Bernt Evensenin kanssa. Samoissa kisoissa Jaakko Friman ylsi 500 metrin pronssille.
Jokohan nyt 90 vuotta myöhemmin irtoaisi se neljäs mitali 500 metriltä?
Lue myös: