Hyvät vuorovaikutustaidot on sanapari, joka toistuu lähes kaikissa työnhakuilmoituksissa. Arkinen havainto sosiaalisten taitojen merkityksen lisääntymisestä työelämässä ei ole pelkkää mutua, vaan asiasta on myös tieteellistä näyttöä.
– Korkeita sosiaalisia taitoja vaativien työpaikkojen määrä on kasvanut. Se on täysin nähtävissä oleva kehityskulku, kertoo projektitutkija Juho Jokinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta.
Samalla rutiininomaiset, suorittavat työtehtävät ovat vähentyneet rajusti.
– Taustalla on laajempi trendi, missä teknologian kehitys muuttaa ammattirakennetta. Koneet ja robotit hoitavat rutiininomaiset ja ennakoitavat tehtävät eli työt, jotka on helppo koodata ja ohjelmoida. Ihmisille jää työ, joka on vaikeaa opettaa koneelle, Jokinen selittää.
Tällaisia töitä yhdistää yksi asia: vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa.
Sosiaaliset taidot näkyvät palkkapussissa
Tietoa tulevaisuuden työelämän vaatimuksista on kerätty laajassa, Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Taidot työhön -tutkimushankkeessa.
Osaamisen muutosta käsittelevän tutkimusosion (Youtube) tuloksia on lupa odottaa loppuvuodesta, mutta jo nyt on selvää, että sosiaaliset taidot ovat tulevaisuudessa menestyksen ehto.
Tämä nousi esiin, kun tutkijat perkasivat kansainvälistä PIAAC-aikuistutkimusta sekä yhdistelivät varusmiesten kognitiivisten ja persoonallisuustestien tuloksia Tilastokeskuksen työmarkkina-aineistoihin.
Työelämä suosii sosiaalisesti kyvykkäitä ihmisiä ainakin kahdella tapaa. He ensinnäkin työllistyvät helpommin, sillä tarjolla olevista töistä valtaosa edellyttää sosiaalisia taitoja. Työpaikkojen sisällä ero näkyy palkkapussissa.
– Sosiaalisesti kyvykkäät ihmiset tienaavat muita työntekijöitä enemmän, ja tässä on selvä kasvava trendi eli palkkaero muihin työntekijöihin kasvaa koko ajan, Juho Jokinen kertoo.
Kognitiivisten taitojen merkitys vähenee
Kognitiiviset taidot, kuten tiedon soveltaminen, muistaminen ja kyky ratkaista ongelmia, ovat yhä arvossa, mutta niiden merkitys näyttää vähentyvän. Jokinen viittaa Yhdysvaltoihin, missä yhä pienempi osuus korkeakoulutetuista päätyy kognitiivisia tehtäviä vaativiin ammatteihin.
– Ero näkyy myös palkassa. Kognitiivisesti kyvykkäät tienaavat muita enemmän, mutta heidän kohdallaan palkkapreemio eli taitojen tuoma palkanlisäys ei ole kasvanut vaan kaventunut, Jokinen toteaa.
Parhaiten työelämässä tienaavat ne, joilla on sekä hyvät sosiaaliset taidot että vahvat kognitiiviset kyvyt. Erityisessä arvossa on matemaattisuus. Siihenkin Jokisella on järkeenkäypä selitys: matemaattista ymmärrystä tarvitaan muun muassa ohjelmoinnissa.
Supertyöntekijä on sosiaalinen, osaava ja valmis muuttumaan
Taitojen kysynnän lisäksi tutkijat selvittävät taitojen tarjontaa eli sitä, miten hyvin suomalaiset pystyvät vastaamaan muuttuviin vaatimuksiin.
Merkkejä sopeutumiskyvystä on olemassa. Viime vuonna tehty tutkimus paljasti, että suomalaismiesten sosiaaliset taidot ovat kohentuneet (tiedejulkaisu PNAS). Vuosina 1962–1974 syntyneiden suomalaismiesten armeijan testituloksissa käy ilmi, että korkeampaa tulotasoa ennakoivat persoonallisuuden piirteet ovat lisääntyneet vakaasti. Tällaisia piirteitä ovat muun muassa itseluottamus, kiinnostus johtamiseen – ja sosiaalisuus.
Vaikka luonteenpiirteillä on vaikutusta, sosiaalisessa kyvykkyydessä on kyse opituista toimintatavoista ja taidoista.
– Perinnöllisyys vaikuttaa paljon [siihen miten helppoa sosiaalinen kanssakäyminen on], mutta tiedetään, että esimerkiksi kotikasvatuksella on merkitystä. Mikäli näitä taitoja haluaa opettaa, niin kannattaa aloittaa aikaisin, Juho Jokinen toteaa.
Mitä kaikkea sitten pitää hallita? Jokinen suostuu listaamaan tulevaisuuden supertyöntekijän ominaisuudet.
– Sosiaalisesti taitava, matemaattisesti lahjakas ja sopeutuvainen. Kykenee reagoimaan nopeasti muuttuvaan työympäristöön, vaihtamaan työtehtävää tai jopa alaa. On valmis jatkuvaan uudelleen kouluttautumiseen ja haluaa oppia uutta.