Suomi kärvistelee alkuviikosta kipakassa pakkassäässä, vaikka kaikkein hyytävimmät Siperian puhurit suuntaavat onneksi Baltiaan ja Etelä-Ruotsiin. Erityisesti tiistaina ja keskiviikkona on luvassa kylmää kyytiä.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid pitää todennäköisenä, että sähkönkulutuksessa tullaan rikkomaan kuluvan talven ennätys. Suomalaiset käyttivät sähköä torstaiaamuna kello 7–8 välillä 13 786 megawatin teholla.
– Muutama sata megawattia voi tulla vielä lisää ensi viikolla, jos kylmäaalto Siperiasta tulee Suomeen. Puhutaan 14 000 megawatin ylityksestä, mutta aika näyttää kuinka paljon, Fingridin suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen sanoo.
Hän ei usko, että pari vuotta sitten tehty kaikkien aikojen kulutusennätys rikkoutuu vielä. Loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta 2016 sähkönkulutus nousi 15 105 megawattiin.
Kaukosen mukaan ennätykset vaativat pitkän pakkasjakson ja pimeyttä.
– Näin pitkällä keväällä aurinko lämmittää päivällä jo mukavasti. Aamutuimaan on aika kylmää ja siinä kohtaa voidaan ehkä hätyytellään niitä lukemia. Uskon kuitenkin, että se jää jonkun verran vajaaksi, hän arvioi.
Sähköä riittää, varavoimakin vielä käyttämättä
Kaukonen vakuuttaa Suomen sähköjärjestelmän kestävän kovemmatkin kysyntäpiikit eikä sähkön sääntelyyn tarvitse turvautua kuin hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa – esimerkiksi silloin, jos voimaloissa tai sähkönsiirtoyhteyksissä on paha vikatilanne.
Suomi pystyy tuottamaan sähköä 12 000 megawattia ja tuontikapasiteetti naapurimaista on noin 5 000 megawattia.
– Kriittinen kohta alkaa tulla vasta 17 000 megawatissa, suunnittelupäälikkö laskee.
Suomen tuotanto pitää sisällään 700 megawatin tehoreservin, joka koostuu hiilikäyttöisistä lauhdevoimaloista. Sähköpulan uhatessa nämä voimalat voidaan käynnistää 12 tunnin varoitusajalla. Ne otetaan käyttöön myös heti, jos sähkön hinta hyppäisi yllättäen 3 000 euroon megawattitunnilta. Viimeksi tehoreserviä on tarvittu tammikuussa 2010.
En minä nyt yllyttäisi suomalaisia saunomisesta luopumaan.
Pekka Salomaa
Noin neljännes Suomessa käytetystä sähköstä tuodaan Ruotsista, Venäjältä, Norjasta ja Virosta. Suurin tuontimaa on tällä hetkellä Ruotsi.
Kovien pakkasten aikaan joudutaan nojaamaan enemmän tuontisähköön, kun lämmitys kasvattaa kulutusta ja tuulivoiman tuotanto vähenee tyynellä säällä. Tämä siis siinä tapauksessa, että naapurimailla on myydä ylimääräistä sähköä.
Fingrid on varautunut sähköpulaan kolmiportaisella järjestelmällä: ensin sähköä yritetään ostaa lisää sähkömarkkinoilta, sitten käynnistetään varavoimalat ja vasta viimeiseksi turvaudutaan sähkönkäytön rajoittamiseen.
Kaukosen mukaan tähän tuskin ajaudutaan enää tässä vaiheessa vuotta.
– Tämä tarkoittaisi pitkään 25 astetta pakkasta Etelä-Suomessa, ja 35 astetta Pohjois-Suomessa. Silloin pitäisi miettiä, riittääkö meidän kapasiteetti.
Moninkertaista hintahyppäystä ei luvassa
Pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin (siirryt toiseen palveluun) hinnat ovat nousseet tällä viikolla pakkasten takia, mutta mitään valtavaa loikkaa vuorokauden keskihinnassa ei ole tapahtunut.
Viikon alkupuolella sähköstä sai maksaa korkeimmillaan lähes 49,5 euroa megawattitunnilta, kun edellisellä viikolla hinta pyöri 30–35 euron tuntumassa.
Energiateollisuuden johtaja Pekka Salomaa ei usko, että nyt kiristyvällä pakkasjaksolla rikotaan hintaennätyksiä.
– Tällä hetkellä ei vaikuta siltä, että kolkuteltaisiin joskus nähtyä 20-kertaista hintatasoa. On ihan normaalia, että hinta heittelehtii, kun järjestelmä on vähän tiukemmilla. Hyvin näistä on aina aiemminkin selvitty, Salomaa toteaa.
Teollisuus ja palvelut voivat reagoida sähkön kallistumiseen esimerkiksi myymällä aiemmin ostettuja sähkön hintasuojauksia tai vähentämällä sähkön kulutusta.
– Kaupan alalla voidaan tehdä pieniä muutoksia ilmanvaihdossa tai kylmälaitteissa ja hyötyä sillä tavoin hintamuutoksista. Terästehtaassa taas voidaan tienata myymällä hintasuojauksia ja vähentämällä käyttöä hetken aikaa paremmin kuin teräksen tekemisellä, Salomaa sanoo.
Kriittinen kohta alkaa tulla vasta 17 000 megawatissa.
Timo Kaukonen
Voivatko kansalaiset tehdä kovilla pakkasilla jotain sähkön säästämiseksi?
Timo Kaukosen mukaan tällä hetkellä ei ole tarvetta muuttaa normaaleja ja järkeviä kulutustottumuksia. Pekka Salomaa taas kehottaa seuraamaan kodin lämpötilaa.
– Onko sellaisia paikkoja, joita ei ole aivan pakko lämmittää sillä hetkellä, vaikka en minä nyt yllyttäisi suomalaisia saunomisesta luopumaan.
Osa kotitalouksista on ottanut pörssisähköön sidotun sähkösopimuksen, joten hinnan kallistuminen näkyy suoraan heidän lompakossaan. Energiamarkkinoiden asiantuntija vinkkaa ohjaamaan sähkön kulutusta halvemman hinnan aikoihin.
– Olen esimerkiksi itse laittanut sähköauton latauksen alkamaan kello kahdelta yöllä, Salomaa kertoo.
Fingridin sivuilla voi seurata reaaliaikaisesti suomalaisten sähkönkulutusta. (siirryt toiseen palveluun)
Lue myös: