Muailman läs seiččementuhanden kielen joukkoh on tulluh uuzi aijemba tundematoi kieli, kudai oli löytty Liideh-Aazies. Kieli löydyy vuottamattah, konzu Lundin yliopiston tutkijat oldih keriämäs kielitiijollistu materjualua Malezien niemimuan pohjazes čuras.
Yksi heijän tutkittulois kielis oli jahai, kuduan poikkevuksellizes omaluaduzes hajusanastosta uutisoitiin aijemba tänä vuon. Pagizutelles rahvastu erähäs hierus tutkijat ellendettih, gu suuri vuitti eläjis ei ni paissuh jahain kieleh.
Hieru oli antropolougoile jo ennepäi tuttu, ga hyö nikonzu ei oldu annettu pagizuteltavile yhtenjyttyzii kyzymyksii, kui lingvistat.
Eriluadužuttu oli kui sanois, mugai iändehis da kieliopillizis rakendehis, sanou kielitutkimustu johtanuh Joanne Yager. Vuitti sanois vihjuau sugulažuoh loitton toiziel Malezien niemimual da Suvi-Thaimuas paistavien kielienke, sanou Yager.
Eule sanua ostandale eigo ni varrastandale
Pagizijoil ei ole yhty nimie omale kielele. Tutkijat vallittih heijän sanottuloin nimilöin joukos jedekin.
Jedekin pagizijat enämbiä ei vaihteta eländykohtii kui enne, ga hyö iellehgi ollah mečästäjät da keriäjät. Kieli ozuttau heijän eloksenluavun, kuduas ei ole eroitettu tehtävii libo ammattiloi, ga kaikin ruatah kaikkie.
Sugupuolet ollah taza-arvozembat, migu päivänlaskupuolizes yhteskunnas. Lapsii opastetah olemah luadimattah kai kiistai sego vägivaldudielot ollah ylen harvazet.
Ristikanzannu voit olla äijäh tabah.
NICLAS BURENHULT Rahvahan eloksenluadu nägyy kielesgi. Nengozii verbilöi, kui ”omistua”, ”varrastua”, ”ottua laihinah”, ”ostua” libo ”myvvä” ei ole, ga vaihtandal da juandal on bohattu sanasto.
– Ristikanzannu voit olla äijäh tabah. Ylen puaksuh myö piemmö omua modernii da enne kaikkie linnalastu eloksenluaduu moizennu, mih kai muu pidäs verrata. Vikse liijangi puaksuh, sanou lingvistiekan abulasprofessoru Niclas Burenhult, kudai jo äijän vuottu on luadinuh Malezien kielitutkimustu.
Hänen mugah meil päivänlaskupuolizil on äijy mostu, mih voizimmo opastuo nengozis kul’tuurois, kudamien kielii ei ole tutkittu da dokumentiiruittu.
Lundin yliopiston tutkimus on jullattu Linguistic Typology -lehtes.
Puolet muailman kielis häviemäs
Hos jedekih pagizou vaigu 280 hengie, kieli eläy.
– Se on ainos olluh pieni kieli, sendäh gu sih paissuot rahvasjoukot ollah oldu pienet da kulgiettu äijän. Lapset opastutah kieleh iellehgi, mi ližiäy toivuo sen säilymizeh, sanou Yager.
Muidu kielii muailmas häviey teriämbäh, migu konzutahto enne. Specialistoin mugah puolet kielis on moizet varavonalazet, ga arvivoloin mugah net hävitäh tämän vuozisuan aigua.
Omal aijal erähät kielet ollah puututtu varavonalazien joukkoh valdupoliittizien vijoin täh, konzu vähembistölöi on alistettu kiškomal kielen annettu identitiettu. Talovehellizet dielot sežo toiči ajettih pienien kielien pagizijoi vaihtamah oman kielen suurembah.
Euroupas varavonalastu kieldy on piäl 200. Joukos on kai yheksä saamen kieldy. Nelläl, ezimerkikse uumajan- da piitimensaamel, on jiännyh vaigu se-tämä pagizii.
YK:n tiedo- da kul’tuurujärjestön Unescon sivulla on kartu varavonalazis kielis.
Vardoičustu biolougien luaduh?
Yhtysvaldalaine McGillin yliopisto mullozes tutkimukses ehoitti kielien pellastamizekse yhtenjyttysty nevvuo, mittustu on käytös luonnonvardoičukses.
Biologat luajitah lajilois sugupuuloi tiijustettavaske, min verran ainavoluaduzet lajit ollah. Suuret, huolekkahasti luajitut sugupuut ollah avvutettu kohendamah luonnon monimuodožuon vardoičustu sih, kus sidä enämbi pidäy olla, sanou biolougien abulasprofessoru Jonathan Davies.
– Kielisurman ruttoh tulendu da rajallizet resursat merkitäh sidä, gu kieliengi vardoičukses kohendamistu pidäy duumaija tarkah, sanou McGillin tutkimukseh ozua ottanuh Max Farrell.
Midä yksittäzembi oksu kielien sugupuus on, sidä ainavoluaduzembua tieduo kielenke yhtes kaimuazimmo, tarkendau Farrell.
Sademetsästä löytyi uusi kieli – omistamiselle ei ole sanoja, jakamiselle monta