Yritystukien leikkauslistaa saadaan yhä odottaa, vaikka tukien karsimista pohtivan työryhmän määräaika umpeutuu.
Parlamentaarinen työryhmä on pohtinut Suomessa annettavien yritystukien karsimista viime vuoden loppupuolelta lähtien. Sen oli tarkoitus antaa loppuraporttinsa maaliskuun alussa.
Työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) sanoo, ettei raporttia saada ulos ajoissa. Pekkarisen mukaan viivästystä tulee puolestatoista kahteen viikkoon.
– Ei tämä kahta viikkoa enempää myöhästy, Pekkarinen lupaa.
Yritystukien tehokkuuteen lisää potkua
Hänen mukaansa työryhmä kokoustaa vielä ainakin neljä kertaa, ennen kuin leikkauslista julkistetaan. Työryhmään kuuluu hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajia.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan työryhmän piti julkistaa esitys asteittain supistettavista tuista väliraportissa viime joulukuussa. Mitään väliraporttia ei kuitenkaan annettu, vaan ryhmä päätti jatkaa suurimpien tuensaajien kuulemisia.
Työryhmän kuultavina ovat käyneet muun muassa metsäjätti UPM:n ja teräsyhtiö Outokummun edustajat.
Työryhmän tavoite on esittää, miten Suomen yritystukijärjestelmä voisi edistää nykyistä paremmin yritysten uudistumista ja tuottavuutta. Tarkoitus on parantaa tukien tehokkuutta Suomen ilmastotavoitteet huomioiden.
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) yritystukiraportin mukaan noin 10 prosenttia Suomen antamista yritystuista on uudistavia ja loput vanhaa säilyttäviä.
Perinteinen teollisuus nauttii verotuista
Suomi myöntää TEM:n mukaan noin neljä miljardia euroa yritystukia vuosittain. Näistä noin miljardi on suoria tukia ja kolme miljardia verotukia. Suorat tuet rahoitetaan valtion budjetista, kun taas verotuet eivät yleensä näy valtion menoissa mutta vähentävät valtion keräämiä veroja.
TEM ei sisällytä laskelmaansa noin kolmen miljardin alennettuja arvonlisäverokantoja. Myös työryhmä on sopinut jättävänsä alennetut alv-kannat tarkastelun ulkopuolelle, samoin EU:n suoraan ja osittain rahoittamat maataloustuet. Sen sijaan maa- ja metsätalouden puhtaasti kansalliset tuet pysyvät leikkausuhan alaisina.
Ylen tietojen mukaan työryhmässä haetaan mahdollisia leikkauskohteita etenkin verotuista. Nykyisin merkittäviä tukia annetaan perinteiselle teollisuudelle, kuten paperi- ja teräsyhtiöille. Yritykset, joilla on paljon energiaa käyttäviä tehtaita, voivat saada maksamistaan energiaveroista huomattavia palautuksia. Lisäksi ne ostavat sähköä muuta elinkeinoelämää halvemmalla.
Valtiontalouden tutkimuskeskus (VATT) on kritisoinut teollisuuden veronpalautuksia. VATT:n raportin mukaan tuki ei ole parantanut sitä saavien yritysten kilpailukykyä.
Suorista tuista vaikeaa leikata
Suorien tukien osuus yritystukipotista on merkittävästi verotukia pienempi. Osaa suorista tuista ei voi leikata lyhyellä aikajänteellä, koska ne ovat sidottu sopimuksilla vuosiksi eteenpäin.
Hyvä esimerkki tästä on uusiutuvan energian tuki eli syöttötariffi, jota on maksettu pelkästään tuulivoimayrityksille satoja miljoonia. Syöttötariffijärjestelmä sulkeutui syksyllä, mutta tukien maksaminen tuulivoimaa tuottaville yhtiöille jatkuu vielä vuosikymmenen, koska tuen saaminen myönnettiin 12 vuodeksi eteenpäin.
Merkittävä osa suorista tuista menee myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan, josta on jo aiemmin leikattu. Näistä rahoista poliitikot tuskin haluavat enää niistää lisää.
Monien muiden suorien tukien arvo on muutamia kymmeniä miljoonia vuodessa. Niiden karsiminen ei muuttaisi paljoa isossa kuvassa.