Mika Kojonkoski ilmoitti keskiviikkona, että hän ei hae jatkokautta tehtäväänsä Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön johtajana. Kojonkosken mukaan päätos ei lopulta ollut vaikea.
- Päätökset kypsyvät matkan varrella. Loppupeleissä tämä oli aika helppo päätös. Koko ajan olen tätä miettinyt ja eilen aamulla päätös kirkastui, Kojonkoski kertoi Yle Urheilulle.
Kojonkosken mukaan nyt oli oikea hetki hypätä sivuun. Isoja muutoksia suomalaisen huippu-urheilun rakenteissa on saatu aikaan.
- On ollut suuri etuoikeus tehdä tällaista työtä suomalaisen huippu-urheilun keulalla. Tällaisen muutoksen läpivieminen on projekti. Olen tehnyt tätä viisi vuotta ja saanut pistää itseni 101-prosenttisesti likoon. Katson, että suomalaisen huippu-urheilun laskeva käyrä on saatu tasaannutettua ja jopa käännettyä vähän nousuun. On hyväksi suomalaiselle huippu-urheilulle, että mies keulalla vaihtuu ja tämä on hyväksi myös minulle.
Kojonkosken aikana tehdyt rakenteelliset muutokset liittyvät huippu-urheilun yhtenäistämiseen ja tehostamiseen. Kojonkosken mukaan suomalaisen urheilun verkosto toimii kokonaisuutena yhtenäisemmin kuin ennen ja tukee urheilijoita ja lajeja aiempaa tehokkaammin.
- Roolituksessa on saatu paljon hyvää aikaan. Meillä on noin 70 lajiliittoa ja kymmeniä verkostotoimijoita. Suomalaisessa urheilussa toimijat ovat toimineet edelliset 20 vuotta itsenäisesti. Sitä ei ole aktiivisesti johdettu eikä koordinoitu. Nyt tästä koko verkostosta on saatu Huippu-urheiluyksikön johdolla yksi koneisto, enemmän kuin aikaisemmin.
- Näyttäisi siltä, että tämä tuottaa menestystä ja alkaa heijastua urheilijan arkeen. Toki sen siirtyminen siihen, että urheilijalla ja valmentajalla on paremmat eväät, vie aikaa.
Kehitettävää on kuitenkin vielä paljon. Pyeongchangin olympialaisten aikana vertailua suoritettiin paljon Norjaan, joka vei mitaleita kahmalokaupalla ja oli kisojen paras maa.
-Jos ajatellaan Norjan esimerkkiä, siellä aloitettiin koordinoitu huippu-urheilun yhteistyö vuonna 1988. Siis, että saataisiin olemassaolevista toimijoista järkevämmin kohdennettua tukea urheilijoille. Suomessa se aloitettiin vuonna 2013, joten perässä ollaan. Meidän täytyy edelleen tehdä vahvaa yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Verkostoa täytyy tiivistää edelleen. Olosuhteiden täytyy palvella paremmin huippu-urheilua jatkossa.
Kesälajeissa menestys on ollut vielä vaatimattomampaa. Rion olympialaista Suomi sai vain yhden mitalin. Rion olympialaisten aikaan oli paljon esillä keskustelua, jossa Kojonkoskea haluttiin siirtää sivuun. Kojonkoski on kuitenkin kokenut, että hänellä on suomalaisen urheiluyhteisön tuki.
- Kyllä. Julkinen ja sosiaalisen median kuva on ihan toinen kuin mitä se on suomalaisessa urheiluyhteisössä ollut. Suomalainen urheiluyhteisö on tiennyt isossa kuvassa mitä tehdään ja miten tehdään. Siellä on vallinnut aivan toisenlainen henki.
"Toivon, että valittua suuntaa jatketaan"
Haku Huippu-urheiluyksikön johtajan paikalle päättyy torstaina. Kojonkoskella on tietty toive valinnan suhteen.
- Toivon, että valittua suuntaa jatketaan. Kun puhutaan näin isoista muutoksista, sen heijastumisessa tuloksiin aikajana on pitkä. Toivon, että liian monta henkilöä ei tule vaihtumaan. Muuta kantaa en tähän ota.
Kojonkoski ilmoitti tiedotteessaan, että hänellä ei ole "lukkoon lyötyjä tulevaisuuden suunnitelmia." Haastattelussa hän tarkensi asiaa.
- Minulla on ollut jo pitään sellainen toive, että voisin jossain kohtaa hiukan pysähtyä. Sen jälkeen kun aloitin valmennustoiminnan 1980-luvun viimeisinä vuosina, minulla ei ole ollut mitään pysähdyspaikkaa. Aina on ollut yhden projektin päättämistä ja toinen on ollut jo menossa. Nyt on toive, että pystyisi hetken aikaa olemaan paikallaan ja kirkastamaan ajatuksiani. Monta asiaa on jo mielessä, mutta yritän aktiivisesti estää niiden konkretisoitumista.
Lue myös:
Suomen huippu-urheilulle uusi johtaja – Mika Kojonkoski ei hae jatkokautta