Suomen talous kasvaa vihdoin vuosien taantuman jälkeen kohisten ja näkymät ovat valoisat. Kansainvälisen talouden suotuisella kehityksellä on kuitenkin uhkia, joilla olisi toteutuessaan tännekin merkittäviä vaikutuksia.
The Economist Intelligence Unit eli EIU-tutkimusyritys on listannut raportissaan (siirryt toiseen palveluun) riskit vaikuttavuusjärjestyksessä.
1. Suuret osakemarkkinat kääntyvät pitkään kurssilaskuun
Maailman talous siirtyy uuteen vaiheeseen, kun keskuspankit alkavat nostaa korkoja ja sulkea rahahanoja pitkään jatkuneen elvytyksen jälkeen.
Raportin mukaan kahden vuoden kuluessa nähdään, miten suuri osa osakkeiden arvonnoususta on ollut pelkästään keskuspankkien elvytyksen seurausta.
Se aiheuttaa epävarmuutta osakemarkkinoilla ja voi johtaa raportin mukaan jopa pörssiromahdukseen Yhdysvalloissa.
Osakekurssien kääntyminen laskuun ei olisi yllätys, sillä kurssit ovat nousseet jo kauan. Pitkään jatkuva osakkeiden halventuminen vähentäisi kotitalouksien kulutusta, vaikeuttaisi yritysten lainansaantia ja kasvattaisi työttömyyttä.
– Empiiristä kokemusta siitä, miten tällaisesta rahapolitiikasta vetäydytään ja siitä, miten se vaikuttaa, ei ole, sanoo Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius.
Huolta aiheuttaa hänen mukaansa velkojen kasvu niin Kiinassa, Yhdysvalloissa kuin Suomessa.
– Amerikkalaisten yritysten velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on huippulukemissa, Kiinassa velka-aste on noussut. Suomessakin kotitalouksien velkaantuneisuus on noussut tuntuvasti.
Kun ohjauskorot nousevat, nousevat myös lainojen hoitokulut.
– Sitten nähdään, paljonko on zombiyhtiöitä, jotka pystyvät toimivaan vain, kun rahoituskustannukset ovat alhaiset.
Epävarmuus kansainvälisillä osakemarkkinoilla heijastuisi Heleniuksen mukaan nopeasti Suomeen.
– Suomi on pieni talous, se näkyisi rahoitusmarkkinoiden ja ulkomaankaupan kautta. Osakemarkkinoille tulisi tuntuva korjausliike, säästäminen alkaisi kasvaa, kotitaloudet vähentäisivät kulutusta ja yritykset sijoittamista ja työttömyys kasvaisi. Asuntolainan kulut kasvaisivat, kun korot nousisivat.
Lue lisää:Miksi pörssikurssit luisuvat? Asiantuntijoita lasku ei yllätä: korkojen nousu pelottaa
2. Trumpin Amerikka ensin -puheet muuttuvat todeksi
EIU arvioi, että maailmankauppa kasvaa tänä ja ensi vuonna vahvasti. Uhkana kuitenkin on, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin protektionistiset puheet muuttuvat teoiksi ja hidastavat maailmankauppaa.
Yhdysvaltojen ja Kiinan kiistelyn laajeneminen oikeaksi kauppasodaksi on askeleen lähempänä, kun presidentti Trump ilmoitti torstaina teräksen ja alumiinin tuontitulleista, joilla hän haluaa suojella amerikkalaista tuotantoa.
Kiina reagoi ilmoitukseen odotetun hillitysti, sillä muun muassa maan elektroniikkavienti kärsisi täysimittaisesta kauppasodasta.
Kauppaa voisi lisäksi vaikeuttaa Yhdysvaltojen mahdollinen vetäytyminen Nafta-vapaakauppasopimuksesta, mitä raportti ei kuitenkaan pidä kovin todennäköisenä.
USA:n talouden kääntyminen vahvasti sisäänpäin vähentäisi vientiä maahan ja voisi merkitä euroalueen ja sitä kautta Suomen talouden heikkenemistä, arvioi Tiina Helenius.
– Maailmankaupalle se olisi negatiivinen šokki, ja Suomelle myös, koska olemme pieni, avoin talous.
Toisaalta se voisi hänen mukaansa johtaa siihen, että muu maailma lähentyisi kauppapolitiikan kautta.
Lue lisää:Trump käytti tullipäätöksessään sota-ajan lain porsaanreikää – pörssit putoavat Aasiassa
3. Aluekiistat Etelä-Kiinan merellä muuttuvat vihamielisiksi
Samalla kun Yhdysvallat kääntää katseensa sisäänpäin ja sen suurvalta-asema heikkenee, Kiina pyrkii vahvistamaan omia asemiaan.
Etelä-Kiinan merellä se kiistelee saarista ja merialueista Filippiinien, Vietnamin, Malesian ja Brunein kanssa. Käytännössä Kiina on jo militarisoinut maailman tärkeimpiin kuuluvaa kauppareittiä.
Raportin mukaan kiistan muuttuminen sotilaalliseksi konfliktiksi ei ole todennäköistä. Yhteenottojen syveneminen vakavammiksi vihamielisyyksiksi ei ole kuitenkaan poissuljettua.
Suomessa vaikutus näkyisi ulkomaankaupan kautta ja se voisi heikentää talouskasvua, Tiina Helenius arvioi.
Lue lisää:Kiina omii pian koko Etelä-Kiinan meren – ASEAN-maiden kokous on huolissaan
4. Maailmantalouden kasvu kiihtyy yli neljän prosentin
Kaikki riskit eivät ole negatiivisia, EIU muistuttaa. Jos kasvu vahvistuisikin esimerkiksi kehittyvillä markkinoilla tai Euroopassa, maailman talouskasvu voisi nousta yli neljään prosenttiin, raportissa arvioidaan.
Suomen kannalta nopeampi maailmantalouden kasvu olisi aluksi hyvä asia: talouskasvu voisi kiihtyä täälläkin, Helenius arvioi. Myöhemmin se saattaisi kuitenkin hänen mukaansa nostaa inflaatiota ja korkoja ja hidastaa kasvua.
Lue lisää:Suomen Pankki: Maailmantalouden kasvu vahvistuu tulevina vuosina – Kiina ja USA aiheuttavat huolta
5. Iso verkkohyökkäys lamauttaa yritysten ja valtioiden toimintaa
WannaCry-haittaohjelma levisi viime vuonna tietojärjestelmissä yli 150 maassa. Sen aikaansaama vahinko oli raportin mukaan kuitenkin rajattu.
Raportti pitää mahdollisena, että yritysten ja valtioiden tietojärjestelmiin tehdään suurempia ja laajempia verkkohyökkäyksiä. Hyökkäyksillä voidaan tavoitella toiminnan lamauttamista, arkaluonteisia tietoja tai rahaa vaatimalla lunnaita.
Laaja verkkohyökkäys rapauttaisi kuluttajien luottamusta internetin turvallisuuteen ja vaarantaisi miljardien eurojen ja dollarien päivittäiset liikkeet, raportissa todetaan.
6. Kiinan talous kääntyy hallitsemattomaan, pitkään taantumaan
Kiinan talouden arvioidaan kasvavan tänäkin vuonna tasaisesti. Joskus talouskasvu kuitenkin kääntyy, ja on epäselvää, miten hallitusti maa taantumasta selviää, sillä maa on rahoittanut talouskasvua voimallisesti velkarahalla.
Jos Kiinan talouskasvu heikentyisi merkittävästi, sillä olisi tuntuvat vaikutukset maailmantalouteen, sillä Kiinan merkitys on erityisesti avoimille talouksille keskeinen, arvioi Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius.
Raportin mukaan muun muassa metallien hinnat voisivat laskea, ja se puolestaan iskisi muun muassa Latinalaisen Amerikan, Lähi-idän ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin.
Lue lisää:Kiina on vaarallisella tiellä kohti rahoituskriisiä – Pankkikriisi vaikuttaisi Suomeenkin
7. Jännitteet Korean niemimaalla kärjistyvät sotilaalliseksi selkkaukseksi
Pyongchangin olympialaisten tuomasta lähentymisestä huolimatta tilanne Korean niemimaalla on jännitteinen. Sitä on kiristänyt presidentti Trumpin aiempaa tiukempi asenne Pohjois-Koreaa kohtaan, EIU arvioi.
Raportin mukaan on olemassa riski, että Yhdysvallat iskee Pohjois-Koreaan estääkseen arvaamattomasti käyttäytyvää maata kehittämästä ohjusjärjestelmiään.
Tällä olisi EIU:n mukaan vakavat seuraukset erityisesti Etelä-Koreassa ja Japanissa, joille Pohjois-Korea todennäköisesti kostaisi Yhdysvaltain iskun.
Korean niemimaa on yksi suurista geopoliittisista riskeistä, joiden vaikutukset ovat pahimmillaan massiiviset, arvioi Tiina Helenius.
– Talouden näkökulmasta siltä on mahdotonta suojautua, kaikki markkinat reagoisivat samalla tavalla.
8. Lähi-idän kriisi pahenee suoraksi konfliktiksi
Saudi-Arabian ja Iranin vuosikymmeniä kestänyt valtataistelu pahenee parhaillaan, kun maat käyvät taistoa siitä, kumman valtapiiriin Lähi-idän maat kuuluvat.
Raportin mukaan on mahdollista, joskaan ei kovin todennäköistä, että maat ajautuisivat tulevina vuosina suoraan konfliktiin. Tämä sulkisi tärkeän öljynkuljetusreitin Hormuzinsalmen ja lamauttaisi maailman energiamarkkinoita. Öljyn hinnannousu hidastaisi talouskasvua.
– Öljyn kallistuminen hyödyttäisi tuottajamaita, mutta se kaventaisi yritysten kannattavuutta, heikentäisi kuluttajien ostovoimaa ja kiihdyttäisi inflaatiota ja nostaisi korkoja, Tiina Helenius arvioi.
9. OPEC-sopimus raukeaaa ja öljyn hinta syöksyy
Öljyntuottajamaiden Opec-järjestö ja Venäjä ovat sopineet säätelevänsä öljyntuotantoaan pitääkseen sen hinnan vakaana. Raportin mukaan on kuitenkin mahdollista, että osapuolet vetäytyvät sopimuksesta. Silloin öljyn hinta voisi laskea noin 30 dollariin tynnyriltä.
Öljyn halventuminen olisi negatiivinen šokki öljyn tuottajamaille, mukaan lukien Yhdysvallat ja Kanada. Se iskisi pahasti myös kehittyvien markkinoiden kasvuun ja muidenkin raaka-aineiden hinnat voisivat reagoida, arvioi pääekonomisti Tiina Helenius.
– Kuluttajalle se voisi tarkoittaa ostovoiman lisääntymistä, mutta se riippuu siitä, mitä muille hinnoille kävisi.
Suomalaisen kuluttajan näkökulmasta öljyn hinnanlasku olisi raportin listaamista uhista pienin, Helenius arvioi.
Lue lisää:Trumpin sana painaa Suomenkin bensapumpuilla – viisi syytä miksi luvassa on hintojen nousua
10. Useammat maat vetäytyvät eurosta
Raportin mukaan on todennäköistä, että Kreikka jossain kohtaa jättää euroalueen. Kreikan irtautumisen vaikutukset jäisivät rajallisiksi eivätkä aiheuttaisi suuria ongelmia eurojärjestelmälle, raportti arvioi.
Muiden maiden irtautuminen yhteisvaluutasta ei ole raportin mukaan todennäköistä, mutta jos Italian hallitus ei kykene korjaamaan talouden rakenteellisia ongelmia, se voisi olla seuraavana jonossa.
.
Italia on yksi suurista euromaista ja sen valtionvelka on yksi maailman korkeimmista, sanoo Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius.
– Se tarkoittaisi velkojen maksamattomuutta massiivisella tasolla, mikä olisi hurja šokki eurojärjestelmälle.
Pankit kärsisivät mittavia tappioita ja kansainvälinen talous voisi kääntyä laskuun. Euroalueen kotitalouksien ja yritysten rahoituskustannukset nousisivat.
Lue lisää:Eteläisten maiden ongelmaluotot jarruttavat EU:n pankkiunionin etenemistä