KUHMO Puu tuoksuu ja näkyy uudessa kolmiosaisessa ja kaksikerroksisessa Tuupalan koulussa Kuhmossa. Kaksi viikkoa käytössä ollut koulu rakennettiin massiivipuisista CLT-elementeistä, ja on ensimmäinen laatuaan.
Seinillä näkyvät puuelementit häivyttävät ääntä – paitsi liikuntasalissa, missä ne parantavat äänen kuuluvuutta. Käytäville on asetettu erikokoisia ja -näköisiä pieniä oleskeluryhmiä.
Kaikki on uutta. Rakennusmenetelmä on kuhmolaisen CrossLamin kehittämä, kalusteet ja muu tarpeisto noudattavat puista linjaa. CLT-elementti koostuu toisiinsa ristiin liimatuista lamelli- eli puulevykerroksista. Vielä vuonna 2016 CrossLam oli ainut Suomessa CLT-levyjä valmistanut yhtiö (Metsäyhdistys), mutta nyt vastaava tehdas löytyy esimerkiksi Alajärveltä.
Arkkitehtitoimisto Karsikas Oy:n ja alt Arkkitehdit Oy:n suunnittelema Tuupalan koulu palkittiin Rakentajapäivillä Pohjois-Suomen Vuoden Paras Rakennusteko 2017 -palkinnolla (Puuinfo). Raati kiitteli erityisesti Kuhmon kaupungin rohkeutta valita uusi rakennustapa sekä muun muassa rakentamisen suojaamista kokonaan hupulla.
Vieraita Kiinasta ja Saudi-Arabiasta
Puisen koulun rakentaminen herätti paljon kiinnostusta niin kotimaassa kuin ulkomailla. Rakennukseen kävi tutustumassa lähes 2 000 vierailijaa. Osa vierailijoista tuli paikalle Kiinasta ja Saudi-Arabiasta saakka.
– Sen kautta on pystytty todistamaan markkinoilla, että CLT:stä pystytään rakentamaan tämän tyyppisiä rakennuksia hyvin ja kustannustehokkaasti. Niistä saadaan monikäyttöisiä rakennuksia ja akustisesti hyviä opetustiloja, sanoo CrossLamin tuotantopäällikkö Markus Pääkkönen.
Pääkkösen mukaan kaikki julkisuus on ollut uudelle tekniikalle eduksi. CrossLam tekee CLT-elementeistä jo omakoti- ja kerrostaloja.
– Uusi tekniikka vaatii ensin tunnettavuutta rakennusalalla, varsinkin rakennussuunnittelijoiden puolella. Tämä hanke on tehnyt CLT-elementin tutummaksi, joten se osataan ottaa mukaan kilpailutuksiin vaihtoehdoksi.
Uusi rakennustapa on vielä alkutaipaleellaan, kun sitä verrataan muihin rakennusmateriaaleihin.
– Koska kokemus ja määrät ovat vielä pieniä, materiaali on hieman kalliimpaa kuin esimerkiksi betoni. Sitä mukaa kun kokemusta karttuu, myös hintoja saadaan hilattua alaspäin.
Euroopassa on käytetty vastaavaa tekniikkaa 90-luvun alusta lähtien.
Ensin valloitetaan kotimaa, sitten Aasia
CrossLamia kiinnostavat tällä hetkellä kotimaan markkinat, mutta tarkoituksena on laajentua myös ulkomaille. Pohjoismaat kiinnostavat, mutta myös Aasia.
– Kiina on markkinana varsin mielenkiintoinen, siellä on valtava kysyntä ja halu pohjoismaisen puutavaran käyttöön. Se kuulostaa todella houkuttelevalta markkinalta. Saudi-Arabiakin on mielenkiintoinen, mutta itse pitäisin Kiinaa tällä hetkellä kiinnostavampana, Pääkkönen kertoo.
Tulevaisuudessa yrityksen tarkoituksena on jatkaa voimakasta kasvua.
– Todennäköisesti myös tulevina vuosina teemme investointeja, jotta pysymme markkinoiden mukana. Viennin käynnistäminen tulee olemaan yksi suuntaus.
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ei pidä laisinkaan mahdottomana, etteivätkö CrossLam ja muut puurakentajat löytäisi paikkaansa myös vientimarkkinoilta.
– Suomessa on herätty puurakentamisen hyviin puoliin, eli terveeseen hengitysilmaan ja siihen, että puu sitoo hiiltä koko eliniäkseen, päinvastoin kuin moni muu materiaali. En tiedä, voidaanko enää ympäristöystävällisemmin rakentaa. Automaattisesti hyvä ei tietenkään esiin tule, sillä rakentaa voi myös väärin.
Seinät Kuhmon metsistä
Rakennusmateriaali Tuupalan puukouluun on lähimetsistä, CLT-elementit on tehty Kuhmossa ja lämmitys hoituu sahan kautta saatavan lämmön kautta. Koska puu on kaikessa mukana, on luonnollista, että puu myös näkyy.
– En tiedä, johtuuko se kengättömyydestä, puusta vai kalusteista, mutta täällä ei meteli kaiu käytävillä. Kyllä tämä puu myös kainuulaista silmää kiehtoo, tuumaa erityisluokanopettaja Tiina Ahtonen.
Viihtyisyyttä korostaa myös neljäsluokkalainen Juho Huotari.
– Näillä käytävillä pystyy myös tekemään tehtäviä ja aulassakin viihtyy. Toki on annettu ohjeita siitä, että kaiteissa ei saa roikkua eikä seiniin piirrellä.
Sonja Pikkarainen samalta luokalta on tyytyväinen koko rakennukseen.
– Tämän tekoon on käytetty selvästi paljon aikaa. Tämä on yksityiskohtia myöten tehty tarkasti, esimerkiksi värien kanssa on käytetty paljon mielikuvitusta.
Tuupalan koulussa on korkeita tiloja ja yhtenäisiä isoja puuelementtejä. Ulkoverhous saa harmaantua vuosien varrelta, koulun ulkoasu tulee siis merkittävästi muuttumaan. Akustiikkaan panostettiin erityisesti liikuntasalissa, minne on asennettu seiniin erillinen akustiikkapaketti.
– Akustisen rakenteen suunnitteluun emme osallistuneet. Toteutimme seinät puurakenteisina, joka myös toimii hyvin akustisena rakenteena, mutta ääniheijastusten ehkäisemiseksi sinne tuli erillinen akustiikkapaketti päälle, joten se palvelee kamarimusiikkia vielä paremmin, Markus Pääkkönen sanoo.
Tuupalasta tuli käyntikortti
Markus Pääkkönen on hyvillään koulukeskuksen saamista ihasteluista. Puu ja sen näkyminen ovat saaneet kiitosta, samoin erityisesti akustiikka.
– Rakentaminen oli hyvin tarkkaan seurattua. Mittauksia tehtiin paitsi täällä, myös tehtaalla kävi tarkastajia varmistamassa, että täytämme kaikki määräykset. Sydäntä lämmittää, miten paljon puuta on myös onnistuttu jättämään näkyviin.
Kun Kuhmon kaupunki päätti ottaa CLT-elementeistä tehdyn koulun, tulppa aukesi.
– Esimerkiksi Laukaan ekokoulu tehdään CLT-elementeistä, tosin siinä tekijänä oli toinen valmistaja. Suomessa on kilpailutuksessa tällä hetkellä useita julkisia rakennuksia, joissa yhtenä rakennevaihtoehtona on CLT-elementti. Viimeisimpänä Loviisasta on tullut tieto, että siellä ollaan käynnistämässä CLT-runkoista kouluhanketta. Se on mielenkiintoisin kohde tällä hetkellä, Pääkkönen sanoo.
Nyt alkaa arki
Keskiviikkona koulu vihittiin virallisesti käyttöönsä. Avajaiskehujen yhteydessä kaupunginjohtaja Tytti Määttä viritteli ajatusta, että puukoulusta voisi tulla matkailutuote Kuhmolle.
– Tämä on tietysti ennen kaikkea koulukeskus, mutta toisaalta tästä, Kuhmo-talosta ja Juminkeosta voisi tulla puurakentamisen matkailukokonaisuus maailmalle. Meidät tunnetaan jo kamarimusiikista ja petojen katselusta, miksei myös tästä.
Nyt koulun on aika siirtyä arkeen, sanoo perusopetuksen apulaisrehtori Marjut Kyllönen.
– Juhlahulinan jälkeen alkaa tilojen käytön jako, eli tehdään vuorot, kuka saa milloinkin käyttää esimerkiksi kuvataideluokkaa uusine välineineen tai liikuntasalia.
Toki tilat halutaan pitää myös jatkossa viihtyisinä, joten kengättömyys pysyy voimassa. Kengät jätetään kenkäeteiseen ja sisällä ollaan joko sukkasillaan tai sisäkengillä. Eteisestä löytyy myös tähän mennessä isoin huomattu kehittämisen kohta, sanoo englanninopettaja Marja-Leena Kampmann.
– Sisääntulon jälkeen kenkäeteinen on jäänyt vähän liian pieneksi. Samoin on käynyt oppilaiden vaatteiden säilytystiloille. Niitä asioita me tässä vielä hiomme. Kyllä me niihinkin maltilla ratkaisut löydämme.
Muutettu 2.3.2018 klo 15.22: Sitaattia, jossa puhutaan Laukaan ekokoulusta, tarkennettu. Laukaan ekokoulu ei ole vielä valmis, vaan sitä rakennetaan parhaillaan.
Korjattu 5.3.2018 klo 11.08: Kuvaamataidonluokka kuvataiteenluokaksi.