Kun oppilas tapaa koulun personal trainerin, aina kyse ei ole liikunnasta. Lähes kaikkien oppilaiden kanssa keskustellaan hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyvistä asioista, kuten unesta, ruokailusta ja arjen rytmistä. Tapaamisten myötä monen ryhti paranee, liikunnan ilo löytyy ja sosiaalisiin tilanteisiin tulee lisää rohkeutta.
Personal trainerit tulivat kouluihin jo pari vuotta sitten. Malli ei ole vielä vakiintunut, mutta moni yläkoulu on jo lähtenyt pilotoimaan personal trainer -toimintaa koululiikunnassa vähän liikkuvien tukemiseen – hyvin tuloksin.
Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluva Liikkuva koulu -ohjelma on mahdollistanut niin sanotun PT-mallin kokeilemista eri puolilla Suomea yläkouluissa. Nyt personal trainerit ovat käytössä myös muutamassa ammattikoulussa.
Fysioterapeutti ja itsekin personal trainer Kirsti Siekkinen kiinnostui Kemin Hepolan koulun PT-toiminnan innostamana mallintamaan koulu-PT-toiminnan laajemminkin Liikkuva koulu -ohjelman käyttöön.
– Joissakin kunnissa toimintaa ollaan vakiinnuttamassa eli se jäisi elämään myös hankkeen jälkeen, Siekkinen sanoo.
Siekkisen mukaan vähäisen liikkumisen syyt voivat olla hyvin moninaiset, eikä liikunnan vähyys ole aina se suurin ongelma nuoren elämässä. Personal trainerit eivät ole kouluissa korvaamassa liikunnanopettajia. Tarkoituksena on antaa kohdennettua tukitoimintaa erityisesti vähän liikkuville nuorille sekä toimia opettajien ja kouluterveydenhuollon tukena.
Personal trainer -malli lähti liikkeelle pohjoisesta Kemin Hepolan koululta pari vuotta sitten. Nyt Liikkuva koulu -ohjelmaa on laajennettu toiselle asteelle. Länsi-Lapissa toimiva Ammattiopisto Lappia on päässyt mukaan hallituksen kärkihankkeeseen ja saanut valtiolta 75 000 euroa vuotta kohti, kahden vuoden hankkeeseen. Omaa rahoitusta Lappia laittaa vuodessa 25 000 euroa.
"En ole aiemmin harrastanut liikuntaa"
Ammattiopisto Lappiassa osa perinteisestä koululiikunnasta on heitetty romukoppaan. Koululiikunnassa keskitytään enemmän tulevaisuudessa työssä jaksamiseen ja terveisiin elämäntapoihin.
Perinteinen koululiikunta korvataan oppilaiden omilla valinnoilla. Elämänmuutoksen tarve voi liittyä esimerkiksi liikuntaan, ruokaan, uneen tai arjen hallintaan.
Lähihoitajiksi toista vuotta opiskelevat Veera Orre ja Julia Lohiniva ovat valinneet omaehtoisen liikunnan, jota he toteuttavat kuntosalilla.
– En ole aiemmin harrastanut liikuntaa. On kyllä ollut painetta siitä, että joku harrastus pitäisi olla. Mutta nyt tuntuu, että tätä voin harrastaa koko loppu elämän, Orre kertoo.
– En ole ikinä ollut ryhmäliikuntaihminen. Tätä voi tehdä itsekseen ja tämä on se oma juttu, Lohiniva sanoo.
Niin ikään lähihoitajiksi opiskelevat Anni Mikkola ja Enni Turula haluavat laittaa ruokailuun liittyvät asiat kuntoon.
– Enemmän ongelmana minulla on ollut se, milloin syö, mitä syö ja monelta syö, Mikkola perustelee.
Mikkolan osalta kurssi on painottunut erityisesti ruoanlaiton opetteluun.
– Olen opetellut tekemään perusruokia, kuten kanaa ja riisiä.
Myös Turulalla on ollut puutteita ruokailurytmissä.
– Rytmi oli tosi epäsäännöllinen. Lisäksi lämpimät ruoat unohtuivat ja tuli syötyä vähän enemmän karkkia. Lähdimme liikkeelle siitä, että söisin kaksi lämmintä ateria ja se onnistuu nyt. Tällä hetkellä lisäillään väli-, aamu- ja iltapalaa.
Ilman ryhmäpaineita ja nolatuksi tulemisen pelkoa
Fysioterapeutti ja itsekin personal trainer Kirsti Siekkinen mukaan kokeiluissa mukana olleet nuoret ovat kokeneet voivansa kehittää liikuntataitojaan personal trainerin kanssa, ilman ryhmäpaineita ja nolatuksi tulemisen pelkoa.
On tärkeää, että personal trainer on hyvä tyyppi, johon nuoret voivat luottaa. Kaikki lähtee nuoresta itsestään eli heidän tulee sitoutua toimintaan ja tavoitteisiin. Nuoret ovat kokeneet tärkeänä sen, että koulun PT on nimenomaan neutraali, kaverillinen aikuinen.
– Kun vastassa on neutraali aikuinen, opetushenkilökunnan ulkopuolelta, on nuori ollut valmiimpi elämäntapamuutoksiin. Elämäntapamuutos ei synny hetkessä, vaan vaatii aikaa kuunnella nuorta ja edetä pienin askelin kohti tavoitetta, Siekkinen sanoo.
Opettajat eri puolilta Suomea ovat kertoneet liikunnan lisäämisen auttavan opinnoissa menestymisessä. PT-mallissa myös nuorten sosiaaliset taidot ja keskittymiskyky ovat parantuneet.
– Mukana on ollut myös sellaisia nuoria, joiden liikunnannumero on parantunut PT-jakson jälkeen, Siekkinen sanoo.
Siekkinen on koonnut personal trainer -mallin kokemuksia yhteen, voit lukea niistä täältä.
Liikunnanopettajan rooli menee uusiksi
Luopuminen perinteisistä liikuntatunneista muuttaa myös liikunnanopettajan työnkuvan.
– Opettajasta muututaan valmentajaksi ja personal traineriksi. Jos aikaisemmin se vetovastuu on ollut enemmän itsellä, niin nyt ollaan enemmän ohjaajana. Erityisesti on luotettava nuoriin. He tekevät kyllä niitä asioita, jotka ovat heille tärkeitä ja arvokkaita, sanoo Ammattiopisto Lapppian hankevastaava ja liikunnanopettaja Pekka Tiitinen.
Kokeilun lähtökohtana on ollut saada opiskelijat ymmärtämään liikunnan ja terveiden elämäntapojen merkitys osana tulevaisuuden työssä jaksamista. Tavoitetta kohti on onnistuttu liikkumaan myös käytännössä.
– Opiskelijalähtöisyys, opiskelun mielekkyys ja sitä kautta opinnoissa viihtyminen ovat mielestäni ne isot jutut, mitä tämä on tuonut tullessaan, Tiitinen summaa.