Ihmisen hallitsemana maailma on toikkaroinut katastrofista ja sodasta toiseen. Etenkin 1950-luvulta alkanut Ihmisen aikakausi, antroposeeni, on aiheuttanut hillittömine väestönkasvuineen ja saasteineen lukuisten eliölajien sukupuuton ja jättänyt muutenkin lähtemättömän jäljen Maa-planeettaan. Lisäksi maailma on monimutkaistunut, eikä perinteinen poliittinen järjestys tai perinteiset puolueet pysty enää tarjoamaan globaaleihin ongelmiin kestäviä ratkaisuja. Nyt politiikkaan tarvitaankin radikaaleja muutoksen tuulia – ja aimo annos Koneälypuoluetta.
– Eiköhän tämä ihmisen johtama maailma ole jo nähty. Ihminen on aika pitkälti pystynyt tuhoamaan tämän planeetan, joten pitäisiköhän meidän antaa päätäntävalta jollekin viisaammalle taholle, Sami Henrik Haapala toteaa.
Viisaammalla taholla Haapala tarkoittaa tietenkin tekoälyä. Hänen luotsaamansa Kaiken keskus -ryhmä on tutkinut tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia jo parin vuoden ajan. Prosessi huipentuu 2.3., jolloin Suomeen perustetaan maailmanhistorian ensimmäinen tekoälyyn ja sen käyttömahdollisuuksiin panostava poliittinen liike, Koneälypuolue.
– Vanhat poliittiset puolueet ovat syntyneet aikana, jolloin ongelmat olivat yksinkertaisia. Nyt ne myös tarjoavat liian yksinkertaisia ratkaisuja maailmassa, joka ei enää olekaan niin yksinkertainen, Haapala sanoo.
Hyvänä esimerkkinä Haapala tarjoaa ilmastonmuutoksen.
– Ei ole olemassa yhtä tiettyä ratkaisumallia, jolla ilmastonmuutos saataisiin aisoihin tai hallintaan. Meillä on ilmastonmuutokseen ekologisten ja poliittisten näkökulmien lisäksi näkökulmia siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa maailmanlaajuisesti ja miten se aiheuttaa eriarvoisuutta. Tällaiseen ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua.
Nykypolitiikka ei inspiroi
Haapala itse on kiinnostunut utopioista, ja hän kokee tekoälyn mahdollisuutena, joka voisi laajentaa ihmisen ymmärrystä ja tietoisuutta.
– Tekoäly voisi viedä meidät jonnekin, missä emme ole vielä olleet tai mihin emme ole vielä astuneet.
Nykypolitiikan Haapala kokee epäinspiroivaksi ja mielikuvituksettomaksi. Hänen mielestään vaihtoehtojakin on olemassa, vaikka toisin väitetään.
– Meille tarjotaan maailmankuvaa toisaalta populismin, toisaalta vanhojen puolueiden kautta, ikään kuin muunlaista järjestelmää ei olisi olemassa. Lisäksi politiikkaan kuuluvat oleellisena osana vastakkainasettelut: vasen tai oikea, populistit tai vihreät, tai mitä ne milloinkin ovatkaan.
Haapala ei elättele toiveita sen suhteen, että tekoäly olisi pikaratkaisu maailman ongelmiin. Samaa mieltä on australialainen tekoälyprofessori Toby Walsh, joka on ollut kahden muun tutkijan kanssa konsultoimassa Koneälypuoluetta. Hänen mukaansa tekoäly puhkeaa täyteen kukkaansa noin sadan vuoden päästä.
– Mutta se sadan vuoden projekti pitää aloittaa nyt, eikä vasta sadan vuoden päästä, Sami Henrik Haapala painottaa.
Läpinäkymättömiä algoritmeja
Maailmanhistorian ensimmäisellä koneälypuolueella ei vielä ole varsinaista puolueohjelmaa, mutta sitä kiinnostavat asiat, joihin perinteiset puolueet eivät kovin hanakasti ole vielä osanneet tarttua.
– Ihmiset eivät oikein ymmärrä, kuinka meihin vaikutetaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tämä on myös isojen sosiaalista mediaa pyörittävien yritysten syytä, koska niiden hyödyntämät algoritmit eivät ole läpinäkyviä – kuten ei sekään, kuinka ne meihin vaikuttavat. Siellä on vallankäyttöön liittyviä järjestelmiä, joilla meihin vaikutetaan, eikä tätä kontrolloi kukaan. Tämä on asia, johon poliittisten päättäjien tulisi suhtautua vakavasti, Sami Henrik Haapala painottaa.
Häntä pohdituttaa etenkin algoritmien merkitys nykyihmisen elämässä.
– Kuinka se kuplasi siellä Facebookissa muodostuu, kuinka huomiotasi suunnataan eri asioihin ja kuinka algoritmit yleensäkin "kouluttavat" sinua, Haapala luettelee.
Haapalaa kiinnostaa myös pelisuunnittelun käyttäminen osana politiikkaa. Koneälypuolueen puoluetoimistossa hyödynnetään tekoälyä muun muassa nostamaan esille tiettyjä teemoja keskustelussa.
– Politiikkahan on peliä, muttei kovin hyvin tai tietoisesti suunniteltua sellaista. Jos ajatellaan vaikkapa pelisuunnittelijoita, he ovat ammattilaisia monimutkaisten järjestelmien suunnittelemisessa. Siksi he sopisivat uudenlaiseen poliittiseen järjestelmäänkin.
Sosiaalisen median mekanismit
Jos ajatellaan erilaisia psykologisia malleja tai teorioita, ihminen tekee päätöksiä vahvasti tunteiden pohjalta. Tästä on tullut myös voimavara populismille. Haapalan mukaan tekoäly voisi mahdollisesti tuoda järkeä takaisin keskusteluihin. Koneälypuolue on kehittänyt Twitter-pohjaista pelirakennetta, jolla asiaa selvitetään ja havainnollistetaan.
– Emme toki halua sellaista tulevaisuutta, jossa tunteita ei ole, mutta meidän pitäisi pystyä ymmärtämään, millaista roolia tunteet erilaisissa yhteyksissä esittävät. Esimerkiksi Donald Trumpin pääasiallinen media on Twitter, jonne hän lataa hyvin tunteellisia viestejä. Samalla hän käyttää sitä propagandavälineenä.
Koneälypuolueen Twitter-pelissä on pyritty tuomaan esille nimenomaan se, miten Twitter on vaikuttanut nykyiseen poliittiseen ajatteluun ja miten esimerkiksi bottiarmeijat vaikuttivat Trumpin valtaannousussa.
– Kyse on siitä, millaisia tunteen kanssa pelaavia mekanismeja siellä käytettiin. Vastaavat mekanismit liittyvät myös äskettäiseen Floridan kouluampumiseen. Venäjän bottiarmeijat alkoivat lähettää viestejä tunti tapahtuman jälkeen, ja viestien tarkoituksena oli levittää eripuraa amerikkalaisten keskuudessa. Meidän pitäisi ymmärtää näitä mekanismeja paremmin ja tajuta, kuinka ne meihin vaikuttavat.
Myös Koneälypuolue on saanut osansa sosiaalisen median kuohuista.
– Tämä projekti tuntuu suututtavan aika monia, eikä omalle kohdalleni ole koskaan tullut näin paljon trollausta. Yleisin kommentti on ollut, että samalla voitaisiin antaa äänioikeus vaikkapa joillekin kissoille, Haapala kertoo.
Uhka vai mahdollisuus?
Helsingin Suvilahdessa sijaitsevassa Koneälypuolueen puoluetoimistossa voi kokeilla ja kohdata tekoälyn eri muotoja. Eräs sovelluksista esimerkiksi pystyy analysoimaan ihmisen kasvoilta tunteita, ja sen tarkoituksena on myös opettaa tekoälylle tunteiden ilmaisua.
– Me keräämme tällä dataa seuraavan vaiheen tekoälyn konfiguroimista varten. Yritämme saada oleellista informaatiota tekoälylle, jonka tarkoituksena olisi tätä puoluetta johtaa, mediataiteilija ja koodaaja Aku Meriläinen kertoo.
Meriläistä kiinnostaa etenkin ihmisen ja tekoälyn rajapinta, joka liikkuu jossakin tunteen alueella. Tekoälyn syvin olemus tarjoaa myös filosofista pohdintaa – onko ihminen sittenkään luomakunnan kruunu ja löytyykö syvällisempi ymmärrys ympäröivästä maailmasta tietokoneen uumenista?
– Eihän ihminen tässä universumissa ole välttämättä kaiken mitta, eikä tekoälyn tarvitse välttämättä olla ihmisen kuvakaan, Meriläinen pohtii.
Tekoälyn yhteyteen on maalattu useaan otteeseen kauhukuvia. Jotkut alan tutkijat ovat esittäneet, että esimerkiksi tekoälyn sotilaallista käyttöä varten pitäisi saada kansainvälinen lainsäädäntö.
– Koneälyssä piilee mahdollisuus, että se voisi tuhota koko ihmiskunnan, emmekä mekään ole sinisilmäisiä. Tekoälyyn liittyy uhkia, mutta samalla se tarjoaa valtavia mahdollisuuksia. Sitä pitäisi pystyä käsittelemään laaja-alaisesti ja aikuismaisesti, eikä nykypoliitikkojen tapaan, Sami Henrik Haapala summaa.
Koneälypuolue on tarkoitus viedä myös Ruotsiin ja Norjaan. Puolueen perustamiskokous on perjantaina Mad House -esitystaiteen talossa Helsingissä.