Helsinkiläinen Leena Honkavaara ei ollut koskaan kärsinyt mielenterveysongelmista, mutta synnytyksen jälkeinen masennus sai hänestä niskaotteen täysin yllättäen.
Masennus iski, kun Honkavaaran poikavauva oli kahden viikon ikäinen. Vauva imi silloin ensimmäistä kertaa rintamaitoa. Sitä ennen imetys ei ollut onnistunut.
Voisi luulla, että tämä olisi saanut tuoreen äidin onnelliseksi, mutta kävikin päinvastoin. Honkavaaran mieliala laski voimakkaasti, eikä hän pystynyt enää nukkumaan.
– Yhdistän sen niihin hormoneihin, joita synnytyksen jälkeen pursuilee joka puolelta, ja siihen vastuun tunteeseen, kun lapsi oli äärimmäisen kiinni minussa, Honkavaara muistelee.
Hoitoa vaativaa synnytyksen jälkeistä masennusta esiintyy noin 10–15 prosentilla äideistä länsimaissa. Honkavaara kärsi siitä harvinaisen pitkään, peräti kolme vuotta.
– Lääkäri ei vaan löytänyt oikeaa lääkettä siihen. Terapiassakin kävin, mutta sekään ei auttanut. Kun oikea lääke vihdoin löytyi, terapiakin alkoi toimia.
Tutkimus: Probiootit voivat ehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta
Lääkehoidon ja terapian yhdistelmää pidetään parhaana hoitona mielenterveysongelmissa, mutta myös uusia hoitomuotoja tutkitaan Honkavaaran kaltaisten naisten auttamiseksi.
Viime vuosina tutkijat ympäri maailmaa ovat selvittäneet probioottien vaikutusta moniin fyysisiin vaivoihin, mutta yksi probioottitutkimuksen uusimmista suuntauksista on suolistobakteerien vaikutus mielenterveyteen.
Uudessa-Seelannissa tehdyssä kaksoissokkotutkimuksessa raskaana oleville naisille annettiin Lactobacillus Rhamnosus HN001 -probiootteja.
Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 423 odottavaa äitiä. Probiootteja saaneilla naisilla ilmeni merkittävästi vähemmän synnytyksen jälkeisen masennuksen ja ahdistuksen oireita kuin plaseboa saaneilla naisilla.
Tutkimuksen tekijöiden mukaan Rhamnosus HN001 -probiootti voi olla hyödyllinen synnytyksen jälkeisen masennuksen ja ahdistuksen ennaltaehkäisyssä.
Tutkijat kuitenkin toteavat, että kliinisissä tutkimuksissa on havaittu myös ristiriitaisia tuloksia, ja että lisätutkimuksia tarvitaan, ennen kuin johtopäätelmiä probioottien vaikutuksista mielenterveyteen voidaan tehdä.
THL seuraa, mutta ei suosittele
Tieteellinen näyttö probiooteista ei ole niin vahvaa, että niiden käyttöä suositeltaisiin virallisesti mihinkään vaivaan, mutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa aktiivisesti tutkimustuloksia.
THL:n ravitsemuksen erikoistutkijan Heli Kuusipalon mukaan suolistobakteereilla saattaa olla vaikutusta matala-asteiseen tulehdukseen ja siihen liittyviin sairauksiin.
– Probioottien ehkäisevästä vaikutuksesta esimerkiksi lihavuuteen, metaboliseen oireyhtymään, kakkostyypin diabetekseen, Crohnin tautiin, reumaan, sepelvaltimotautiin ja dementiaan on jonkin verran näyttöä.
Kuusipalon mukaan probioottien vaikutuksesta mielenterveyteen on vasta vähän tutkimusnäyttöä, mutta hän pitää mahdollisena, että hyvin toimiva suolisto ja aineenvaihdunta vaikuttavat myönteisesti myös mielialaan.
Probiootit näyttävät osallistuvan mielialan säätelyyn.
Turun yliopiston integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson
Uusiseelantilaisen tutkimuksen lisäksi maailmalla on julkaistu muitakin tutkimuksia probioottien yhteydestä masennukseen ja mielialaan.
Turun yliopiston integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professorin Hasse Karlssonin mukaan koko tutkimusalue on kovassa nosteessa.
– Probiootit näyttävät osallistuvan mielialan säätelyyn. Niiden vaikutus ei ole kauhean suuri, mutta kuitenkin selvästi nähtävissä.
Karlssonin mukaan suolistolla ja mielellä on yhteys, joka toimii molempiin suuntiin.
– Kun on hermostunut tai jännittynyt, se tuntuu usein vatsaoireina, mutta informaatio kulkee myös toiseen suuntaan. Yksi keskeinen mekanismi siinä on todennäköisesti se, että suolistossa elävät bakteerit tuottavat aivojen välittäjäaineita.
Myös kiertäjähermolla eli vagushermolla on rooli suoliston ja mielen yhteistyössä. Vagushermo kulkee suolistosta keskushermostoon välittäen suolesta tulevia viestejä aivoille.
– Tätä kautta voi syntyä mielenkiintoisia vaikutuksia suolesta ylöspäin aivoihin.
Karlsson on kuitenkin samalla linjalla kuin Kuusipalo sen suhteen, että näyttö probioottien vaikutuksesta mielenterveyteen ei riitä virallisesti suositeltavaksi hoitomuodoksi masennukseen tai ahdistukseen.
Mitään haittaa probioottien käytöstä ei kuitenkaan ole, joten niitä voi kokeilla, jos haluaa.
– Potilaalle voi kertoa, että probiooteilla voi olla jonkinasteinen vaikutus oireisiin, mutta probioottihoito ei saisi sulkea pois muita tehokkaita hoitomuotoja, Karlsson sanoo.
Lapsi ja äiti ovat peilejä toisilleen. Kun toinen hymyilee, toinenkin hymyilee.
Äimä ry:n vapaaehtoistyön ja viestinnän koordinaattori Leena Honkavaara
Mielenterveysoireista, kuten synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsivän kannattaakin hakea ammattiapua, kuten Leena Honkavaara aikoinaan teki.
– Unettomuus ajaa ihmisen lääkäriin aika nopeasti. Olin ahdistunut ja kaikki mielihyvä lähti elämästäni pois. Mikään asia ei enää tuntunut hyvältä. Ei ruoka, ei kävelylenkki, ei suihkussa käyminen.
Honkavaara pystyi nauttimaan äitiydestä vasta sen jälkeen, kun masennus hellitti.
– Silloin rakastuin poikaani. Sitä ennen en tuntenut häntä kohtaan mitään muuta kuin väsymystä, että en jaksaisi häntä hoitaa. Kun aloin tuntea rakkautta häntä kohtaan, se näkyi myös lapsesta, kun hän katsoi minua. Lapsi ja äiti ovat peilejä toisilleen. Kun toinen hymyilee, toinenkin hymyilee.
Nykyään Honkavaara työskentelee Äidit irti masennuksesta Äimä ry:ssä. Yhdistys tarjoaa vertaistukea masentuneille äideille. Honkavaara on elävä esimerkki siitä, että masennuksen voi voittaa, vaikka se kestäisi kauan.
Hän tietää omasta kokemuksestaan, mitä muille masentuneille voi sanoa.
– Tämä on sairaus, josta paranee. Sinulla tulee olemaan vielä paljon hyviä päiviä elämässäsi. Tämä ei ole mikään kuolemantuomio.
Lue myös:
Suomalaistutkimus: Vauvojen suolistosta löytyi yhteys lapsuuden diabeteksen puhkeamiseen
Mikrobiologian professori: Probiootteja kannattaisi antaa pikkuvauvoille
Maitohappobakteereista saattaisi olla hyötyä syövän hoidossa