Kun Asaf Peled muutti pysyvästi Suomeen 90-luvun puolivälissä, Helsingin yöelämä ja klubimaailma vetivät nopeasti nuoren miehen imuunsa. Israelissa kasvanut Peled oli tutustunut klubimaailman jo Tel Avivissa, jossa meno oli täysin toisenlaista kuin Helsingissä.
– Se oli aivan erilainen! Tel Aviv ottaa paljon mallia New Yorkista: ovella valitaan ketkä tulevat sisään, miltä he näyttävät, miten heitä kohdellaan, mikä se fiilis sisällä on. Kun tultiin Suomeen, täällä oli pienempiä klubeja, mukavampia ihmisiä, ei niin ylimielisiä, Peled sanoo.
Asaf ja hänen pikkuveljensä Oded olivat asuneet Suomessa jo pieninä ja reissanneet koko nuoruutensa kahden maan väliä. Kun he asettuivat Suomeen pysyvästi, heistä kasvoi nopeasti Helsingin klubielämän keskeisiä tekijöitä.
Isoin juttu on se heimofiilis ja suomalaisuus ja se, että saa olla tosi erilainen ja tehdä mitä lystää.
Oded Peled
Vuonna 1999 veljekset perustivat Suomen ensimmäisen elektroniseen tanssimusiikkiin keskittyvän DJ-buukkaustoimiston ja tapahtumatuotantoyhtiön nimeltä Misc Management. Liki 20 vuotta myöhemmin he päättivät koota Helsingin klubielämästä kertovan näyttelyn.
– Isoin juttu tässä kaikessa on se heimofiilis ja suomalaisuus ja se, että saa olla tosi erilainen ja tehdä mitä lystää. Mulle se tunne syttyi Stonewall-nimisestä paikasta jossa DJ Pietari buukkasi mut ensimmäiselle keikalle kun olin 16-vuotias, Oded Peled sanoo.
Satojen ihmisten yhteisponnistus
Helsinki Clubbing – 30 vuotta savua ja stroboa -niminen näyttely esittelee Helsingin yöelämää ja klubeja 1980-luvun lopulta tähän päivään. Esillä on muun muassa valokuvia, videoita, flyereitä, soittolistoja ja lehtileikkeitä. Näyttelyä varten on haastateltu yli sataa ihmistä, ja yli sata ihmistä on luovuttanut kuvia tai muuta aineistoa näyttelyyn.
Peledin veljesten lisäksi näyttelyn kolmas keskeinen taustavoima on DJ Orkidea eli Tapio Hakanen, joka on myös YleX:n musiikkipäällikkö. Hän sukelsi elektronisen musiikin pariin ja Helsingin klubimaailman syövereihin Oranssi ry:n toiminnan kautta 1990-luvun alussa.
– Nykyään klubikulttuuri on rikkaampaa, monimuotoisempaa ja kansainvälisempää kuin silloin. Perusjuttu on kuitenkin edelleen sama: jengi menee lauantaina kavereiden kanssa ulos tanssimaan hyvää musaa, Hakanen sanoo.
Hakasen mielestä näyttelyn tärkeintä antia ovat ihmisten tarinat, joita on kerätty kahdeksan toimittajan voimin. Isoille näytöille heijastetut valokuvat ja tiiviit sitaatit avaavat yksittäisten ihmisten näkökulmia klubikulttuuriin.
– Tarinoista aukeaa se, mitä tämä kaikki on tarkoittanut ja merkinnyt yhdelle yksittäiselle ihmiselle. Me toivotaan, että näyttely inspiroisi helsinkiläisiä ja kaikkia ihmisiä tekemään uutta, luomaan uutta kulttuuria.
Underground vastaan mainstream
Helsingin klubikulttuuri oli etenkin varhaisina aikoina 80- ja 90-luvuilla pienten piirien vaihtoehtokulttuuria, undergroundia. Kun underground viedään viralliseen kaupunginmuseoon, se onkin jo valtavirtaa eli mainstreamia.
Ajatus valtavirraksi muuttumisesta ei huoleta näyttelyn puuhamiehiä.
– Tämä on vain pieni kurkistus. Näyttely on tässä ja loppuu puolen vuoden kuluttua, mutta underground jatkaa menojaan. Tähän ei myöskään liity salaisuuksia, skenen pointti on, että kaikki ovat tervetulleita mukaan. Me ollaan ylpeitä että Helsingin klubikulttuuri saa tällaisen lavan, ainakin hetkeksi, Oded Peled sanoo.
Tapio Hakanen on samoilla linjoilla. Hän pitää tämän päivän klubiskeneä vahvana ja eläväisenä, koska hyvää pöhinää on samaan aikaan sekä valtavirta- että vaihtoehtopuolella.
– On vaikkapa Circus, jonne tulee koko ajan isoja artisteja ja isoja tuotantoja. Toisaalta viimeiset viisi vuotta on eletty myös underground-klubikulttuurin vahvaa uutta kukoistusta. En tiedä onko koskaan ollut näin paljon pinnan alla olevia vaihtoehtomusatapahtumia.
Helsinki Clubbing -näyttely 9.3.–23.9.2018 Helsingin kaupunginmuseon neljännessä kerroksessa, Aleksanterinkatu 16. Näyttelyyn on vapaa pääsy.