Jos ihminen haluaa, hän pystyy itse torjumaan ilmastonmuutosta.
Tämä oli ratkaiseva oivallus, kun Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijaryhmä selvitti yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen.
Kuluttajan ostopäätösten taakse kätkeytyy tutkijoiden mukaan iso, toistaiseksi käyttämätön mahdollisuus.
– Suomessa syntyvistä kasvihuonepäästöistä 68 prosenttia on peräisin kotitalouksilta, professori Lassi Linnanen sanoo.
Ympäristötekniikan professori Linnanen vetää tutkimusryhmää, joka kehittää kuluttamisen vähentämiseen innostavaa älypuhelinsovellusta.
Maailmanlaajuisesti kotitalouksien osuus kasvihuonekaasujen tuottajana on jopa hieman Suomea suurempi. Siinä yksinkertaisimmillaan Linnasen perustelu, miksi yksittäisten ihmisten mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä ovat merkittävät.
– Väite, että vain teollisuuden tai suuryritysten toiminnalla olisi merkitystä, ei pidä paikkaansa.
Sovellus vähentää ostamista
Yksittäisen ihmisen suureen rooliin liittyneen oivalluksen jälkeen Linnasen tutkijaryhmän seuraava haaste oli löytää koukuttava keino, jolla riittävän iso määrä kuluttajia muuttaisi arjen tottumuksiaan.
Keino löytyi. Tutkijaryhmän mukaan sillä voi muuttaa maailman.
Hyvin vaikea tehdä ostamatta jättämisestä yhtä helppoa kuin ostaminen.
Lassi Linnanen
Kyseinen keino tavoittaa kuluttajan kännykän avulla. Useless-nimisen sovelluksen idea on houkutella ihminen luopumaan ostoaikeestaan – eli yksinkertaisesti jättämään ostamatta sen, mitä juuri oli ostamassa.
Säästynyt rahasumma voi olla mitä vain parin euroa karkkipussista satasen vaatekappaleeseen.
– Viides villapaita, Lassi Linnanen hymähtää.
Sovellus toimii niin, että käyttäjä pystyy halutessaan jättämään jotain kuluttamatta säännöllisesti tai satunnaisesti, suunnitellusti tai harkitsematta.
Suurimmat säästöt kulutuksensa vähentämiseen pyrkivä saa aikaan muuttamalla asumiseen ja liikkumiseen liittyviä tapojaan. Ostamatta voi jättää myös vaikka viikonlopun kaupunkiloman.
– Riippuu ihmisestä, mikä kenellekin on turhaa. Toisen turha voi olla jollekin toiselle hyvinkin tarpeellista.
Ovatpa yksilön säästökohteet mitä tahansa, Linnanen on luottavainen, että aika on otollinen kuluttamattomuuden suosion kasvulle.
Ammattijärjestäjä Marie Kondon turhuudesta luopumisen opit ovat viime vuosina ihastuttaneet miljoonia ympäri maailmaa. Kotinsa ja elämänsä suurella vaivalla konmarittaneille ajatus turhien tavaroiden välttämisestä jo ostohetkellä voi olla vapauttava.
Myös kiinnostus läpinäkyvää, eettistä ja ympäristön kannalta kestävää sijoitustoimintaa kohtaan kasvaa.
Puolen miljoonan rahoituskierros
Useless-sovelluksesta on tällä hetkellä valmiina karvalakkiversio, jota sen kehittäjät eivät vielä ole halukkaita esittelemään julkisuudessa. Alunperin työryhmän oli tarkoitus tuoda sovellus kuluttajien koekäyttöön jo tämän vuoden alussa mutta nyt ajankohdaksi on ilmoitettu ensi syksy.
Sijoituskohde voisi olla vaikkapa uuden tuulipuiston rakentajayhtiö.
Lassi Linnanen
Yksi syy aikataulumuutokselle on Lappeenrannan teknillisen yliopiston irtautuminen kuluttamattomuuteen kannustavasta sovelluksesta. Kehitystyö jatkuu nyt yrityksessä, jonka osakkaiksi osa tutkimusryhmän jäsenistä ryhtyi, Linnanen selittää aikatauluihin vaikuttanutta käännettä.
– Emme voi harjoittaa kaupallista toimintaa sovelluksen kokeiluversiolla. Siksi perustettiin tutkijalähtöinen yritys.
Vasta perustettu yritys Useless Company Oy kerää parhaillaan rahoitusta liiketoiminnan käynnistämiseen. Ensimmäisellä rahoituskierroksella on haussa noin puolen miljoonan euron summa. Valtion innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin rahoituspäätöstä Useless-porukka odottaa toiveikkaana.
Sovelluksen käytettävyyteen ja ulkonäköön liittyvät vaihtoehdot ovat nekin vasta kehittelyvaiheessa. Suunnitelmissa on pelillisyyttä sekä erittäin yksinkertaisesti toimiva rahansiirto.
– Hyvin vaikea tehdä ostamatta jättämisestä yhtä helppoa kuin ostaminen on, Linnanen kuvaa.
Ei tähtitieteellisiä voittoja
Samalla kun Useless Oy:n työntekijöiksi siirtyneet tutkijat hankkivat rahoitusta yritykselleen ja hiovat sovelluksen yksityiskohtia, he etsivät eri puolilta maailmaa sopivia sijoituskohteita, joihin kuluttaja käyttämättä jääneet rahansa voisi ohjata. Sijoituskohteiksi valikoidaan riittävät ympäristökriteerit täyttäviä hankkeita.
Työ vaatii paljon matkustamista. Tulee istuttua paljon lentokoneessa.
– Liikkumisen suhteen hiilijalanjälkeni ei mitenkään pysy kohtuuden rajoissa, Linnanen joutuu myöntämään.
Työ jatkuu. Kuluttajan ja sijoituskohteen väliin sovelluksen kehittäjät tarvitsevat vielä tallettamista ja sijoittamista harjoittavan rahoituslaitoksen. Neuvottelut sopivasta kumppanista ovat kesken.
Sijoitustoiminnassa Useless ei tavoittele tähtitieteellisiä voittoja mutta lähtökohtana on, että sijoittajalle on voitava luvata positiivinen tuotto. Aivan pienten summien, vaikkapa halvan kahvikupillisen arvoisen sijoituksen saaminen kannattavaksi on kyseenalaista.
Esimerkkinä tyypillisimmistä sijoituskohteista Lassi Linnanen mainitsee aurinko- ja tuulienergiaa tuottavat laitokset.
– Sijoituskohde voisi olla vaikkapa uuden tuulipuiston rakentajayhtiö.
Oletetaan, että kuvitteellisen tuulipuiston perustaminen maksaisi kymmeniä miljoonia euroja. Linnasen mallissa yritys ottaa tuulipuiston alkuinvestointeihin lainan, josta osa tulisi Useless-sovellusta käyttäneiltä sijoittajilta. Sijoitusbisneksen riskien ja lainalaisuuksien mukaisesti mahdollinen voitto palautuisi aikanaan kulutustaan hillinneelle yksittäiselle ihmiselle.
Tilasto kertoo säästönpaikat
Useless-tutkijaryhmä käytti Suomea ja suomalaisia kotitalouksia esimerkkinä, kun se selvitti, millaisella rahasummalla yksilön olisi mahdollista vähentää vuosikulutustaan.
Vastaavanlainen kulutuksen vähentäminen olisi Linnasen työryhmän mukaan mahdollista ainakin Pohjois-Amerikan ja Euroopan maissa. Intiassa ja Kiinassa vauraalla keskiluokalla potentiaalinen mahdollisuus säästää menoistaan on jopa suurempi kuin suomalaisilla, sillä maiden hintataso on alhainen.
– Tämä on siinä mielessä erikoista liiketoimintaa, että jos joku toinen yritys tulee ja tekee tämän paremmin kuin me, emme voi olla muuta kuin tyytyväisiä, Linnanen sanoo.
Suomalaisten kotitalouksien mahdollisuuksia vähentää kulutustaan tutkittiin kahdessa eri tyylilajissa. Ensin tutkijat kiinnittivät huomion säästöihin, joiden arvioitiin olevan lähes kaikille helppo saavuttaa melko pienillä muutoksilla. Kymmenen prosentin kulutuksen vähentäminen vuodessa siirtää keskivertokotitaloudelta noin 3500 euroa sijoitettavaksi.
Neljän vuoden välein päivittyvästä Tilastokeskuksen kotitalouskohtaisesta tilastosta oli tutkimuksen teon aikaan käytettävissä vuoden 2012 tiedot.
Tilastossa isoimpia yksittäisiä konsteja kulutuksen leikkaamiseen on vähentää alkoholinkäyttönsä terveyssuositusten mukaiselle tasolle tai pudottaa autolla ajamista viidenneksellä nykytilanteeseen verrattuna.
– Tilastollisesti Suomessa on tämäntyyliseen kuluttamisensa leikkaamiseen kykeneviä kotitalouksia noin 2,5 miljoonaa. Näiden ihmisten sijoituksilla pyöritettäisiin jo aika montaa tuulipuistoa, Linnanen sanoo.
Ankarampien elämänmuutosten tyylilajissa kotitalouksien sijoittamiseen siirtyvä rahamäärä voisi nousta jopa 40 miljardiin euroon vuodessa. Summa lähestyy jo Suomen valtion vuosibudjettia mutta vaatisi sekä yksilöltä että yhteiskunnalta isoja muutoksia, kuten kodin vaihtoa pienempään ja luopumista valtaosasta yksityisautoilua.
– Lasten harrastuskuljetusten järjestäminen muuten kuin omalla autolla on kyllä vaikeaa.
Lahtelaisena perheenisänä kuvio on Linnaselle itselleenkin tuttu.
Kotitalouksien terveyteen ja koulutukseen käyttämistään rahoista tutkijaryhmä ei ollut halukas nipistämään euroakaan kummassakaan tyylilajissa.
Artikkelia korjattu 12.3. klo 14.20. Tekes muutettu Business Finlandiksi. Tekes muuttui Business Finlandiksi 1.1.2018.