Moni nappaa kaupassa yhä ostoksilleen muovikassin, koska käyttää sen myöhemmin sekajätteen roskapussina. Muoviton maaliskuu -haaste on kuitenkin innoittanut monet tsemppaamaan muovin vähentämisessä. Mikä olisi ekologinen valinta sekajätteen roskapussiksi, joka pitää valita harva se päivä?
Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n erikoistutkijan Helena Dahlbon mukaan yksiselitteistä vastausta ei ole eikä tarkkoja selvityksiä ole tehty. Hänen mielestään ehdottomasti paras vaihtoehto on käyttää sekajätteelle sellaisia pusseja tai pakkauskääreitä, joita kotiin kulkeutuu muiden tuotteiden ohessa. Tietysti jätteen määrää kannattaa myös yrittää vähentää.
– Muovista käärettä tuntuu aina tulevan, vaikka sitä ei varta vasten ostakaan. Itse käytän tällä hetkellä sekajätteelle hedelmäpusseja. Jätettä tulee kotonani niin vähän, että ne riittävät, Helena Dahlbo sanoo.
Jos muiden tuotteiden mukana tulevat pussit ja muovikääreet eivät riitä kodin sekajätteille, hyvä vaihtoehto olisi Dahlbon mukaan mahdollisimman ohut tai kierrätetystä materiaalista valmistettu muovipussi. Paperinenkin pussi on ihan hyvä.
– Kannattaa maalaisjärjellä valita se, mikä itselle toimii parhaiten, Dahlbo sanoo.
Kierrätysmuovista valmistettu tai ohut muovikassi kelpaavat ratkaisuiksi myös Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n tutkimusprofessorille Ali Harlinille. Hän itse kääräisisi sekajätteiden ympärille ohuesti sanomalehtipaperia, mutta arvelee monen kokevan sen arjessa epäkäytännölliseksi ratkaisuksi.
Kumpikaan ei kannata ainakaan sitä, että sekajätteiden pakkaamista varten ostettaisiin perinteinen kestävä muovikassi, jota ei ole tehty kierrätysmuovista.
Suuri osa kotitalouksien sekajätteestä poltetaan
Muovi aiheuttaa valtavia ongelmia päätyessään maailman meriin. Suomessa suuri osa kotitalouksien sekajätteestä kuitenkin poltetaan energian tuottamiseksi eikä sekajätteen pussi silloin jää roskaksi luontoon. Kaatopaikoille kotitalouksien sekajätteestä päätyy ympäristöministeriön mukaan tällä hetkellä kolme prosenttia. Jos sekajätteen pakkaamiseen käytetyt muovipussit jäävät luontoa kuormittamaan, valinnat pitää tehdä toisin perustein.
Ilmastovaikutusten perusteella kierrätysmuovista tehty pussi kiilaa myös ostoskassiksi valmistetun paperikassin edelle. Muovin palaessa syntyy ilmastonmuutosta edistäviä fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Koko elinkaarta ajatellessa, valmistusprosessi mukaan lukien, paperikassi kuormittaa SYKE:n Helena Dahlbon mukaan ilmastoa kuitenkin muovipussia enemmän. Se selviää esimerkiksi vuonna 2009 tehdystä Optikassi-tutkimuksesta.
Kauppakassin pitää kestää, ja siksi materiaalia tarvitaan paljon
Millaisia kierrätetystä muovista valmistettuja pusseja sitten on tarjolla?
Esimerkiksi K-ryhmän päivittäistavarakauppojen kassoilla myydään ruokaostoksia varten Pirkka Essi -kiertotalouskasseja, joiden valmistusmateriaalista yli 90 prosenttia on kierrätysmuovia. Osa siitä on kerätty kotitalouksilta. Muissa kasseissa kierrätysmuovia on vähintään 60 prosenttia.
S-ryhmässä puolestaan Prisman tavallisen muovikassin materiaalista 90 prosenttia on kierrätysmuovia. S-ryhmän kaikissa päivittäistavarakauppojen ostoskasseissa kierrätysmuovia on keskimäärin 65 prosenttia.
Pitkälti kierrätysmuovista valmistetussa kassissa materiaali on käytetty monta kertaa. Kassin valinta tukee kiertotalousajattelua. Ostoskassit ovat kuitenkin paksuja, sillä niiden pitää kestää useita kiloja painavien ruokaostosten paino. Siksi niissä on paljon muovia.
Helena Dahlbon mielestä paksu kierrätysmuovikassi kannattaa ainakin käyttää useita kertoja ennen kuin se päätyy roskapussiksi.
Ohutta kierrätysmuovipussia ei kauppakierroksella löydy
Ympäristöystävällisessä pussissa materiaalia on toisaalta mahdollisimman vähän. Varta vasten roskapusseiksi myydään rullissa ohuita pusseja. Pussia, jossa yhdistyisivät kierrätysmuovi ja ohuus, ei kuitenkaan ainakaan helposti löydy.
Tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi Oy:ssä ei ole tiedossa, että Suomessa valmistettaisiin ohuita roskapusseja kierrätysmuovista.
Esimerkiksi S-ryhmän kaupoissa sellaisia ei vähittäiskaupan suunnittelujohtajan Mika Lyytikäisen mukaan ole myynnissä. Laadukkaalla kierrätysmuovilla on hänen mukaansa kova kysyntä muiden tuotteiden valmistukseen.
Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuuspäällikön Timo Jäskeen mukaan kierrätysmuovista valmistettuja ohuita roskapusseja ei löydy ainakaan ketjun omien merkkien tuotteista. Jäskeen mukaan Keskossa on kuitenkin mietitty kierrätysmuovin käyttöä myös ohuiden roskapussien valmistuksessa.
– Nämä tuotteet ovat seuraavia askeleita, joissa kierrätysmuovia lähdetään käyttämään, Timo Jäske sanoo.
SYKE:n Helena Dahlbo kallistuu ohuen pussin kannalle, vaikka sitä ei löytyisikään kierrätetystä materiaalista valmistettuna.
– Mitä vähemmän materiaalia, sitä parempi, Helena Dahlbo sanoo.
Entä toimisiko biohajoava muovipussi sekajätteen pakkauksena? Kattavaa vertailua ympäristövaikutuksista ei ole tehty.
– Kun katsotaan hiilijalanjälkeä, erittäin ohut kassi ja kierrätetty kassi ovat aika lähellä toisiaan. Todennäköisimmin biohajoavalla pussilla olisi hiukan isompi hiilijalanjälki, VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin arvioi.
Sekajätteet pitää ainakin vielä pakata
VTT:n tutkimusprofessorin Ali Harlinin mielestä kaikkein paras ratkaisu olisi, jos sekajätteiden pakkaamisesta pusseihin tai kääreisiin pystyttäisiin luopumaan kokonaan. Jätteiden pakkaamisesta tulee vain lisää jätettä.
– Olen sitä mieltä, että jätteet voitaisiin laittaa ilman pusseja taloyhtiöiden jätesäiliöihin, sieltä suoraan keräilyautoon ja keräilyautosta suoraan hihnalle. Niin tulisi kaikkein pienin hiilijalanjälki, Ali Harlin sanoo.
Sekajätteitä ei kuitenkaan saa kipata taloyhtiön jäteastiaan kokonaan ilman pussia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun jätehuollon palveluja tuottavan HSY:n mukaan sekajätteet on syytä pakata esimerkiksi muovipussiin, etteivät ne likaa jätteiden keräysastioita, ympäristöä tai aiheuta työntekijöille työturvallisuusriskejä.
Juttua varten on saatu tietoja myös WWF Suomen Green Office -päällikkö Helka Julkuselta sekä HSY:n ympäristöasiantuntija Maija Palomäeltä.
Lue myös: