Nykyisessä Kaakkois-Espanjassa 127 miljoonaa vuotta sitten kuoriutuneella linnunpoikasella oli mittaa vain himpun enemmän kuin tulitikulla, ja lyhyeksi jäi elämäkin.
Poikanen oli nokasta pyrstöön alle viisisenttinen. Panoa oli kymmenisen grammaa. Paleontologeille pikkuinen poikanen on iso löytö, joka antaa uutta tietoa siitä, miten dinosauruksista tuli lintuja.
Löydön tekee erityisen merkittäväksi se, että poikanen kuoli juuri, kun sen luuranko oli tärkeässä kasvuvaiheessa. Ilmeisesti poikanen ehti hädin tuskin kuoriutua.
Toista kymmentä pyrstönikamaa
Varhaisimpien lintujen Enantiornithes-sukuun kuuluneella poikasella oli hampaat ja siivenkärjissä kynnet, kuten suvullaan yleensäkin.
– Pyrstönikamia oli yli kymmenen. Mesotsooiselta maailmankaudelta ei tunneta toista näin suurta määrää, sanoo tutkimusta johtanut Fabien Knoll brittiläisestä Manchesterin yliopistosta (siirryt toiseen palveluun).
Mesotsooinen kausi 251–65 miljoonaa vuotta sitten oli dinosaurusten valtakautta, joka päättyi niiden joukkotuhoon. Linnuiksi muuttuneet sukulaiset jäivät henkiin.
Enantiornithes-pienokaisen kansainvälisessä tutkimuksessa käytettiin apuna synkrotroneja. Ne ovat hiukkaskiihdyttimiä, joiden luomalla erittäin voimakkaalla valolla voidaan tarkastella näinkin pienten luiden mikrorakennetta.
Poikasen rintalasta oli vielä pääasiassa luutumatta, eikä siitä ollut kannattelemaan vahvoja siipilihaksia. Niinpä poikanen ei vielä kyennyt lentämään.
Se olisi saattanut olla vielä pitkäänkin riippuvainen vanhemmistaan, tutkijat päättelevät.
Yllättävän varhaista kehitystä
Rintalasta todistaa varhaisten lintujen oletettua suuremmasta monimuotoisuudesta, sillä aiemmissa löydöissä on myös sellaisia lajeja, jotka olivat itsenäisiä syntymästään saakka.
Samoinhan on nykylinnuilla: osalle emot tuovat pitkään ruokaa pesään, osa lähtee vipeltämään pian munasta päästyään.
– On hämmästyttävää, miten monet nykylintujen ominaisuudet olivat kehittyneet jo yli sata miljoonaa vuotta sitten, sanoo yhdysvaltalaisen Los Angelesin luonnonhistoriallisen museon tutkija Luis Chiappe.
Tutkimus on luettavissa Nature Communications (siirryt toiseen palveluun) -lehdestä.
Pihkan vanki
Myanmarista löytyi viime kesänä toinen Enantiornithes-suvun poikanen – tai tarkemmin sanottuna sen puolikas, joka oli säilynyt pihkassa.
Löydöllä on ikää 99 miljoonaa vuotta. Höyhenpeitteensä perusteella poikanen itse ei ehtinyt luultavasti kuin muutaman päivän ikäiseksi.
Tuon ajan linnunpoikaset syntyivät maassa mutta kapusivat heti parhaansa mukaan puihin vältelläkseen saalistajia, tutkijat arvelevat. Puussa puolestaan oli vaarana sitkeä pihka, johon poikanen saattoi juuttua.
Myanmarista löytynyt lintu taisi kuitenkin päätyä pihkaan vasta kuolemansa jälkeen, koska pihkassa ei näkynyt kamppailun merkkejä, kertoo Gondwana Research (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistu tutkimus.