Vielä kaksi kuukautta sitten pietarilainen Ilja Kapustin haaveili muuttavansa Etelä-Venäjälle viljelemään pähkinöitä. Poliittisesti aktiivinen nuori mies työskenteli Pietarissa rakennuskiipeilijänä. Heitä tarvitaan korkeiden rakennuksien rakennustyömailla.
25. tammikuuta Kapustinin unelmat pähkinäviljelmistä kokivat takaiskun. Hän kertoo Ylen haastattelussa, olleensa kävelemässä kotinsa lähellä, kun viisi naamioitunutta miestä kävi häneen kiinni ja raahasi hänet pakettiautoon.
– Minut heitettiin lattialle, pantiin kädet selän taakse ja niihin käsiraudat. Sen jälkeen auto lähti liikkeelle. He esittelivät itsensä turvallisuuspalvelun työntekijöiksi. Yksi heistä nousi seisomaan päälleni. Mies otti esiin laitteen, jolla voi antaa sähköshokkeja, ja aloitti kuulustelun, Kapustin kertoo.
Kapustin on nyt hakenut Suomesta turvapaikkaa. Hän saapui maahan muutama viikko sitten. Yle ei ole voinut vahvistaa Kapustinin kertomusta muista lähteistä, mutta kertomus on linjassa Ylen muista lähteistä saaman tiedon kanssa.
Kapustinin mukaan häneltä kyseltiin pakettiautossa ihmisistä, joita hän ei tunne.
– Heidän esittämiensä kysymysten joukossa oli myös kysymyksiä siitä, mikä on niiden ihmisten poliittinen kanta, joista he kyselivät, ja aikovatko he tai minä aloittaa vallankaappauksen. Lähes jokaista heidän esittämäänsä kysymystä seurasi sähköisku.
– Jossain vaiheessa he uhkailivat minua sillä, että he voivat viedä minut metsään, katkaista jalkani ja jättää sinne. Säätila oli tuolloin sellainen, että se olisi ollut samaa kuin tappaminen.
Kidutus sai Kapustinin toivomaan omaa kuolemaansa.
– Kun he uhkailivat, että voivat tappaa minut, ajattelin jo, että toivoisin sen tapahtuvan nopeasti, koska se tuntui minusta vapautumiselta. Kidutukset olivat niin sietämättömiä.
Turvapaikkahakemukset kasvussa
Venäläisten turvapaikkahakemukset ovat viime aikoina lisääntyneet. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo, että Venäjän lainsäädännön muutokset heijastuvat hakijamääriin nopeasti. Esimerkiksi Venäjän Jehovan todistajat hakevat muuttuneen lainsäädännön myötä turvaa Suomesta. Jehovan todistajien toiminnasta tehtiin Venäjällä laitonta keväällä 2017.
Myös homoseksuaalit ja poliittiset aktivistit näkyvät Maahanmuuttoviraston saamissa hakemuksissa. Venäjällä säädettiin 2013 laki, joka kieltää homoseksuaalisen propagandan levittämisen. Lain myötä seksuaalivähemmistöjen asema maassa on muuttunut kurjemmaksi.
Poliittiset aktivistit puolestaan ovat viime aikoina saaneet syytteitä terrorismista, josta rangaistukset voivat olla kymmenien vuosien vankeustuomioita. Kokonaisuutena turvapaikkahakemuksien suhteen puhutaan sadoista ihmisistä.
– Välissä oli pientä notkahdusta, mutta viime vuonna määrä nousi taas. Siellä oli hieman yli 400 hakemusta, kun edellisenä vuonna oli 192. Nyt alkuvuonna on tullut 73 hakemusta, Repo kertoo.
Viime vuonna venäläisille turvapaikanhakijoille tehtiin Repon mukaan 21 myönteistä päätöstä Suomessa. Niistä 12 oli turvapaikkoja ja 9 muilla perusteilla saatuja oleskelulupia.
Kolme päivää venyi 10 vuodeksi
Turvapaikat venäläisille ovat siis harvinaisia, mutta niitä myönnetään. Toimittaja ja ihmisoikeusaktivisti Oksana Tšelyševa sai Suomesta turvapaikan viisi vuotta sitten.
Tšelyševa saapui Suomeen vuonna 2008. Alunperin hänen oli tarkoitus viettää Suomessa kolme päivää. Tilanne Venäjällä näytti kuitenkin kiristyvän nopeasti ja kolmen päivän visiitti on nyt venynyt kymmeneksi vuodeksi.
Tšelyševa raportoi toimittajana muun muassa Tsetsenian sodasta ja oppositioliikehdinnän noususta. Viranomaiset alkoivat kiinnittää häneen huomiota.
– Uskon, että jossain korkeammalla tehtiin päätös käyttää meidän kaupunkimme Nižni Novgorodin Venäjä–Tsetsenia-ystävyysseuraa ja Novaja Gazetan paikallistoimitusta varoittavina esimerkkeinä muiden pelottelemiseksi hiljaisiksi.
Nižni Novgorod sijaitsee 400 kilometriä Moskovan itäpuolella. Tšelyševa kertoo, että mitä syrjäisemmistä Venäjän kolkista on kyse, sen vaikeampaa ihmisoikeusloukkauksille on saada huomiota.
– Meidän tapauksessamme oli täysin selvää, että meidät valittiin, koska meitä pidettiin helppona kohteena. Emme olleet pääkaupungissa. He olettivat, ettemme olleet kovin hyvin yhteydessä ulkomaailman kanssa.
Vaikka Tšelyševalla on epäilyksensä oman tilanteensa syntyprosessista, hän uskoo, että yleensä turvallisuuskoneisto toimii hajautetusti.
– Tällaisia päätöksiä ei tehdä Kremlin tasolla. Kyseessä voi olla paikallistason viranomaisten aivoitus.
Menneisyys on kummitellut Tšelyševan elämässä myös Suomessa.
– Olen kokenut epämiellyttäviä asioita täällä Helsingissä. Minua on seurattu kameran kanssa, kun olin kiertelemässä kaupunkia ystävieni kanssa. Olen myös saanut postitse uhkauksia, hän kertoo.
Ongelmia lännen politiikassa
Venäjän poliittista tilannetta Tšelyševa pitää tällä hetkellä toivottomana. Maa valmistautuu presidentinvaaleihin sunnuntaina 18. maaliskuuta 2018, mutta haastajaa istuvalle presidentille Vladimir Putinille ei ole näköpiirissä. Oppositio on Tšelyševan mukaan hajallaan ja menettänyt tukensa yhteiskunnassa. Tilanne ei kuitenkaan ole täysin Venäjän opposition omaa syytä tai Putinin ansiota.
– Putin on saanut poikkeuksellisen paljon tukea osin johtuen siitä, että Euroopan poliittisissa piireissä ja mediassa on alettu demonisoida häntä.
Myös pakotteet ja yleinen Venäjän vastainen retoriikka ovat Tšelyševan mukaan vahvistaneet Putinin asemaa. Sekä Eurooppa että Yhdysvallat asettivat Venäjää vastaan talouspakotteita sen jälkeen kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta 2014. Toimet loukkasivat niitäkin venäläisiä, joilla ei ole mitään tekemistä Putinin kanssa.
– Putinin vastaisen kampanjan seurauksena Venäjän yhteiskunta on tiivistynyt Putinin tueksi, Tšelyševa maalaa.
Tšelyševan mielestä Putinin demonisointi palvelee lopulta Putinin itsensä pyrkimyksiä.
– Vastuu Venäjän tilanteesta kuuluu myös niille, jotka lietsovat vihaa ja russofobiaa Euroopassa, koska he ovat luoneet sen Putinin, joka meillä nyt on.
Tšelyševan mielestä Euroopan pitäisi pyrkiä rakentamaan luottamusta venäläisten suuntaan.
– Vielä ei ole myöhäistä myöntää joitakin epäonnistumisia ja virheitä, joskaan näihin vaaleihin ei voi vaikuttaa. Se olisi tuhoon tuomittua. On kuitenkin mahdollista rakentaa luottamusta venäläisten keskuudessa. Ensinnäkin luottamuksen rakentaminen liittyy ihmisoikeuksiin. Niiden kohdalla ei voi olla kaksoisstandardeja.
Ei tilaa kaksoisstandardeille
Tšelyševan mukaan eurooppalaisten toiminta näyttää venäläisistä toisinaan kaksinaamaiselta. Hän mainitsee esimerkkinä performanssitaiteilija Pjotr Pavlenskin tapauksen. Venäjällä Pavelenski muun muassa ompeli huulensa yhteen vastalauseena Pussy Riot yhtyeen saamille vankilatuomioille ja sytytti turvallisuuspalvelu FSB:n päämajan ovet tuleen.
Vuonna 2017 Pavlenski sai turvapaikan Ranskasta. Saman vuoden syksynä hän sytytti Ranskan keskuspankin sisäänkäynnin tuleen. Teon seurauksena hänet laitettiin ensin psykiatriseen sairaalaan. Ranskalainen tuomari siirsi hänet kuitenkin tavalliseen tutkintavankeuteen.
Tšelyševa korostaa, ettei halua puolustella sen paremmin tempausta kuin taiteilijaakaan mutta näkee silti tapauksessa ironiaa.
– Ajattele, millainen meteli Euroopassa olisi noussut, jos Pavlenski olisi laitettu psykiatriseen hoitolaitokseen Venäjällä, hän pohtii.
Pessimistisesti Venäjän nykytilanteeseen suhtautuu myös Kapustin. Hänen mukaansa maata hallitsee pieni oligarkien klikki, jonka valta ulottuu myös oikeusjärjestelmään. Paluuta hän ei aivan heti ole suunnittelemassa.
– Toistaiseksi en näe mahdollisuutta palata Venäjälle. Maan suunta ei ole hyvä. Voi olla, että jonkin ajan, ehkä viiden vuoden kuluttua voin palata. Erittäin monen asian pitää muuttua, jotta haluaisin palata, Kapustin päättää.
Unelmat pähkinäviljelmistä saavat toistaiseksi odottaa.
Aiheesta muualla: Iltalehden juttu Ilja Kapustinista.