Viime vuonna Suomessa syntyi lapsia vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla, selvisi Tilastokeskuksen tällä viikolla julkistamista ennakkotiedoista. Suomessa syntyneiden vauvojen määrä jatkaa laskuaan seitsemättä vuotta peräkkäin ja ainoastaan maahanmuutto piti Suomen väkiluvun pienessä kasvussa.
Yle selvitti kyselyllä, miten tilanne nähdään yhdeksän eduskuntapuolueen joukossa. Puolueiden vastauksia kävi Ylen pyynnöstä läpi Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch.
– Meidän väestötilanteemme on nyt poikkeuksellisen haastava. Suuret ikäluokat ovat eläkkeellä ja samalla olemme joutuneet alenevan syntyvyyden kierteeseen. Paitsi että vauvoja syntyy vähemmän jo seitsemättä vuotta peräkkäin, niin se kulttuurinen murros on raju, ja nuoret aikuiset eivät uskalla enää hankkia lapsia, Rotkirch kuvailee.
Väki harmaantuu ja vauvat vähenevät
Kaikki yhdeksän puoluetta jakavat saman huolen. Huoltosuhteen heikkenemiseen liittyvät ongelmat nousevat esiin puolueiden vastauksissa vasemmistoliitosta kokoomukseen. Väestö vanhenee ja hyvinvointiyhteiskuntaa rahoittavat veronmaksajat vähenevät.
Aikaisemmista kohuista viisastuneina puolueet pyrkivät vastauksissaan välttämään syyllistävää sävyä. Tuoreessa muistissa on Antti Rinteen SDP:n kesäkokouksessa käyttämä termi "synnytystalkoot", josta seurannut kuohunta peitti itse asian alleen.
Väestön ikärakenteeseen liittyvien ongelmien lisäksi puolueiden vastauksissa korostetaan myös sitä, että kaikkien lapsitoiveet eivät syystä tai toisesta toteudu.
– Vastauksissa puhutaan paljon siitä, että pitää kunnioittaa yksilöiden valintoja ja arvomaailmaa. Tämä on tietenkin se ainoa hyvä lähtökohta, Rotkirch sanoo.
Perussuomalaiset eroaa muista siinä, että puolueen vastauksessa mainitaan myös heikon väestönkasvun mahdolliset hyvät puolet. Perussuomalaisten mukaan kyseessä ei olisi välttämättä katastrofi, jos yhteiskunta onnistuu minimoimaan heikon väestönkasvun aiheuttamat ongelmat:
Ympäristöllisestikin se olisi järkevää. Muun muassa suomalaisen maahanmuuttopolitiikan vallitessa tällainen toive ei kuitenkaan ole realistinen.
Vihreät puolestaan korostavat, että hyvinvointivaltion rahoituksen ongelmia ei ratkaista vain suomalaisin voimin:
Lähivuosikymmeninä pienet töissä käyvät ikäluokat joutuvat kantamaan suuren vastuun nopeasti kasvavista terveysmenoista. Tähän nyt käsillä olevaan ongelmaan ei vastata syntyvyydellä vaan työllisyysasteella ja onnistuneella maahanmuutolla.
Perhevapaauudistusta toivotaan kaikissa puolueissa
Puolueiden vastaukset ovat tutkimusprofessorin mukaan jopa liikuttavan samansuuntaisia. Kaikki kertovat olevansa lapsi- ja perhemyönteisen politiikan kannalla.
– Toisaalta kuitenkin juuri äsken perhevapaauudistus kaatui ja siinä työmarkkinajärjestöt olivat ne tahot, joita kuunneltiin. Perheiden ja perhejärjestöjen ääni oli tässä uudistuksessa aika heikko, Rotkirch sanoo.
Puolueiden vastauksista voi lukea, että perhevapaauudistus tulee nousemaan rytinällä politiikan agendalle viimeistään eduskuntavaalien alla.
Kaikki puolueet sanovat olevansa valmiita toteuttamaan perhevapaauudistuksen seuraavalla hallituskaudella. Puolueet ovat tällä kertaa varautuneet myös siihen, että uudistus ei tule olemaan ilmainen.
Kokoomus ilmoittaa perhevapaauudistuksen olevan puolueen keskeinen tavoite seuraavalla hallituskaudella:
Uudistuksesta syntyy myös kustannuksia, kun lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen lisääntyy, kokoomuksen vastauksessa kirjoitetaan.
Keskustalainen ministeri kaatoi viimeisimmän yrityksen perhevapaiden uudistamiseksi, mutta ensi hallituskaudella tilanne olisi puolueen vastauksen mukaan toinen:
Olemme valmiita toteuttamaan perhevapaauudistuksen seuraavalla hallituskaudella. Keskusta on myös säännönmukaisesti pitänyt esillä näkökulmaa, jonka mukaan perhevapaauudistus voi maksaa.
Pääoppositiopuolue SDP on samoilla linjoilla. Perhevapaat on uudistettava seuraavalla hallituskaudella, ja tähän tulee varata ”riittävät taloudelliset resurssit”.
Sama sävel kuuluu jokaisen puolueen vastauksissa.
– Puolueiden tahtotila vaikuttaa selvältä. Suomessahan on Pohjoismaiden alhaisin korvaustaso vanhempainvapaissa ja lisäksi vanhempainvapaat joustavat hyvin vähän. Se on yksi syy siihen, että perheet käytännössä turvautuvat kotihoidontukeen, Väestöliiton Rotkirch sanoo.
Yksimielisyys uudistuksen tarpeesta ei ole kuitenkaan tae sen toteutumisesta. Kaikki puolueet ovat olleet yhtä mieltä myös siitä, että sote-uudistus tarvitaan, mutta tekemättä se on silti jäänyt.
Eripuraa syntyy, kun mennään perhevapaajärjestelmän yksityiskohtiin. Rotkirchin mielestä on hyvä, että perhevapaakeskustelussa näkyvät puolueiden selvät poliittiset erot.
– Aina ei voi miellyttää kaikkien toiveita. Tässä on vääntö sen välillä onko toivekuvana se, että ihmiset käyvät pääosin töissä vai ajatellaanko, että on ihan okei, että on pidempiä yhteiskunnan tukemia jaksoja, jolloin hoidetaan lapsia.
Mitä keinoja puolueilla on?
Rotkirch muistuttaa, että yksittäistä tepsivää konstia lapsimäärän vähenemiseen vaikea löytää. Kyseessä on monimutkainen ilmiö, johon vaikuttaa moni asia työllisyyskehityksestä yleiseen ilmapiiriin. Jotain olisi kuitenkin politiikankin keinoin tehtävissä.
– Syntyvyysluvut ovat niin dramaattisen alhaisia, että ensi hallitukselta toivoisin selvää johdonmukaista perhepolitiikkaa ja laajemmin yhteiskuntapolitiikkaa, joka huomioisi tämän tilanteen, Rotkirch sanoo.
Vertailukohtaa voi hakea Ruotsista, jossa väestö kasvaa selvästi Suomea nopeammin sekä maahanmuuton että korkeamman syntyvyyden ansiosta.
Puolueiden keinot vaihtelevat yksittäisistä etuuksien parannuksista toiveisiin siitä, että koko yhteiskuntaan luotaisiin lapsimyönteisempi asenneilmapiiri.
Väestörakenteen nuorentamisessa myös maahanmuutto on monien puolueiden mielestä keskeinen keino. Vasemmistoliitto keventäisi turvapaikkapolitiikkaa ja helpottaisi perheenyhdistämisiä. Kokoomus taas haluaisi poistaa EU-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnan.
Vain perussuomalaisten ja sinisen tulevaisuuden vastauksissa halutaan erikseen painottaa, että maahanmuutto ei ole heidän mielestään toimiva ratkaisu.
RKP:n ja kristillisdemokraattien mukaan yhteiskunnasta muokattaisiin lapsiystävällisempi kiinnittämällä huomiota lapsivaikutusten arviointiin silloin, kun uudistukset koskevat lapsia ja perheitä.
Sinisen tulevaisuuden vastauksessa puhutaan lapsimyönteisen ilmapiirin luomisesta ja innostutaan kuvailemaan lapsiperhearjen onnea:
Meidän pitäisi kertoa enemmän onnellisesta lapsiperhearjesta. Ei ole suurempaa iloa, kuin nähdä lapsensa oppivan ja vaikkapa kuulla tämän ensi kertaa itse laulavan nukkumaan mennessä tuutulauluaan.
Panostuksia varhaiskasvatukseen
Monet puolueet ilmoittavat haluavansa parantaa perheiden palveluita.
SDP ja vihreät lupailevat maksutonta varhaiskasvatusta. RKP olisi valmis takaamaan maksuttoman varhaiskasvatuksen yli kolmevuotiaille ja perussuomalaiset puolestaan kaikkein pienituloisimmille.
Kokoomus, kristillisdemokraatit ja vasemmistoliitto ilmoittavat olevansa valmiita panostamaan varhaiskasvatukseen nykyistä enemmän.
Sipilän hallituksen varhaiskasvatuspolitiikka on ollut poukkoilevaa ja epäjohdonmukaista, ja se on lisännyt lasten välistä eriarvoisuutta. Varhaiskasvatuksen laatuun ja osaavaan henkilöstöön panostaminen on keskeisin tapa lisätä sen suosiota, vasemmistoliiton vastauksessa todetaan.
Kokoomus taas muistuttaa, että hallitus on laskenut varhaiskasvatusmaksuja tällä kaudella:
Tällä tiellä tulee jatkaa. Maksuja tulee laskea, varhaiskasvatuksen laatua vahvistaa ja lasten osallistumista varhaiskasvatukseen lisätä.
Väestöliitossa toivotaan ennen kaikkea sitä, että perhepolitiikassa otetaan aiempaa selkeämpi linja.
– Perheiden pitäisi saada vahva signaali siitä, että ottakaa iisisti ja kaikki kyllä toimii, me tuemme teitä. Meidän pitäisi päästä pois tästä ihmeellisestä poukkoilusta jossa tehdään ja ei tehdä, leikataan ja ei leikata. Olisi lähetettävä selkeämpi viesti väestölle, että näin me haluamme tukea lasten tulevaisuutta Suomessa, Rotkirch sanoo.
Rotkirchin mukaan puolueiden vastaukset voisivat olla avaus laajemmalle väestöpoliittiselle keskustelulle, joka on vasta alkamassa.
– Kaikki varmasti ymmärtävät, että sen keskustelun paikka on nyt.