Huippuhiihtäjä Krista Pärmäkoskella on erityislupa urheilussa tavallisesti kiellettyjen lääkeaineiden käyttöön, kertoi Ilta-Sanomat perjantaina. IS:n mukaan Pärmäkoski käytti Pyeongchangin olympialaisissa poikkeusluvalla kiellettyjä lääkeaineita.
Pyeongchangissa kolme henkilökohtaista mitalia voittanut Pärmäkoski on saanut luvan kroonisen sairauden perusteella. Sairautta ei yksilöidä sen tarkemmin.
Yle Urheilun asiantuntijan Sami Jauhojärven mukaan tällaisessa erityisluvassa ei ole mitään poikkeuksellista.
– Kun sitä erivapautta on haettu, perusteluissa on pystytty todentamaan, että nämä lääkkeet eivät varsinaisesti paranna suorituskykyä, vaan ylläpitävät urheilijan terveyttä, Jauhojärvi sanoo.
– Silloinhan se ei ole kielletty aine, jos se on erivapaudella sallittu.
Tällaisen erityisluvan saaminen ei ole helppo prosessi. Olympiakomitean vastuulääkäri Maarit Valtonen kertoi IS:lle, että kansainvälisen tason urheilijat anovat lupaa lajinsa kansainvälisiltä lajiliitoilta. Maailman antidopingtoimisto Wada tarkistaa päätökset, ja olympiaurheilijoiden pitää hakea lupaa myös Kansainväliseltä olympiakomitealta.
– Siihen vaaditaan lääketieteelliset perustelut ja tutkimukset. Melko pitkältä ajalta pitää olla seurantaa ja taustatietoa siitä sairaudesta, johon tätä lääkitystä käytetään, Jauhojärvi kertoo.
"Miksi sitä pitäisi salailla?"
Pärmäkosken käyttämää kiellettyä lääkeainetta tai -aineita ei ole kerrottu julkisuuteen. On kuitenkin selvää, että tietyt lääkeaineet ovat kiellettyjen aineiden listalla syystä.
– Luultavasti tässä lääkkeessä on joku ainesosa, joka paljon käytettynä voisi olla suorituksessa hyödyksi. Esimerkiksi joissain astmalääkkeissä voi olla tällaisia ainesosia, Jauhojärvi sanoo.
Astmalääkkeet ovat olleet tapetilla etenkin Norjassa, jonka tähtihiihtäjä Martin Johnsrud Sundby jäi kiinni kiellettyjen aineiden listalla olevan Ventoline-astmalääkkeen väärinkäytöstä.
Monilla urheilijoilla on astmalääkkeen käyttöön erityislupa.
– Tiedän, että esimerkiksi Marit Björgenillä oli aikanaan erivapaudella astmalääkitys. Maailman parhaalla kestävyysurheilijalla, jos mitalien määrässä mitataan, on siis ollut samanlainen tilanne kuin Pärmäkoskella.
Pärmäkosken kohdalla ei tosin ole tietoa siitä, onko kyseessä astmalääke vai joku muu.
Tiedon Pärmäkosken erityisluvasta vahvisti Ilta-Sanomille hänen tiedottajansa Heidi Lehkoinen. Viikonloppuna Oslon Holmenkollenilla kilpaileva Pärmäkoski ei ole itse kommentoinut asiaa.
Jauhojärven mukaan on hyvä, että Pärmäkosken taustajoukot ovat avoimia tällaisen asian kanssa.
– Jos kyse on erivapaudesta, kyse ei ole silloin mistään kielletystä. Miksi sitä pitäisi salailla?
Luvan väärinkäyttö on mahdollista
Olympiakomitean vastuulääkäri Valtonen sanoi IS:n haastattelussa pohtineensa, onko käytäntö poikkeusluvan saamiseksi yhtä tiukka kaikkialla maailmassa. Vuoden 2014 olympiavoittaja Jauhojärvi kertoo, että joskus hiihtopiireissä on liikkunut huhuja tällaisen luvan väärinkäytöstä.
– Joskus aktiiviuran aikana oli puhetta, että on mahdollista kirjoittamalla kirjoittaa näitä testituloksia, mitä lääkäreiltä tarvitaan. Esimerkiksi astmasta puhalluskokeita, joiden pohjalta lääkitystä lähdetään hakemaan, Jauhojärvi sanoo.
– Näissä erivapauden piiriin kuuluvissa lääkkeissä lääkeainemäärät ovat sellaisia, ettei niillä ole loppupeleissä mitään vaikutusta suoritukseen.
IS kertoi, että Suomen olympiajoukkueessa Pyeongchangissa oli toinenkin urheilija, jolla on poikkeuslupa tavallisesti kiellettyjen aineiden käyttöön. Hänen nimeään ei ole kerrottu julkisuuteen.