ATEENA Velmuilevat ja ihmettelevät lapset kurkistelevat ohikulkijoita luhistumassa olevien rakennusten seiniltä eri puolilla Ateenaa.
Eri-ikäisiä lapsia kuvaavien graffititeosten takana on 25-vuotias katutaiteilija Stamatis Mitsios.
– Teen katutaidetta kaupunkia ja kaupunkilaisia varten. Hylättyjä, persoonattomia rakennuksia on niin paljon, että mielikin siinä mustuu, Mitsios kertoo.
Ateenassa keskustaa ympäröiviä alueita voi hyvällä syyllä kutsua graffitien mutta samalla myös töhrinnän valtakunnaksi.
Mitsios korostaa, että hänen tarkoituksenaan ei ole täyttää Ateenaa omilla töillään.
– Ei yhden taiteilijan leima voi näkyä kaikkialla. Haluan että teokseni täydentävät toinen toistaan, mutta kertovat samalla myös oman tarinansa, Mitsios kuvailee.
Valta ja viattomuus seinillä
Mitsiosin maalaamat lapset kuvaavat sukupolvea, joka elää jatkuvassa epävarmuudessa. Se on taiteilijan oma ikäpolvi.
Talouskriisi sai Mitsiosin muiden kreikkalaisten nuorten tavoin pohtimaan elämänarvojaan. Töissään hän kuvaa taloudellista epätasa-arvoa, rasismia, kollektiivisuutta ja ilmasto-ongelmia.
– Teemat ovat globaaleja. En halua töideni pureutuvan pelkästään Kreikan oloihin, Mitsios huomauttaa.
Siinä hän onkin onnistunut.
Stamatis Mitsiosin taiteilijanimi STMTS ja lapsiaiheiset maalaukset ovat tunnettuja jo maailmanlaajuisesti. Ovet ulkomaisiin gallerioihin avautuivat sen jälkeen, kun kansainvälisesti tunnetut sanomalehdet The New York Times ja The Guardian julkaisivat sivuillaan STMTS:n graffiteja.
Lapsiaiheessa Mitsiosia kiinnostaa viattomuuden ja vallan yhdistelmä.
– Lapsilla ei ole egoismia, he ovat impulsiivisia ja heiltä puuttuu tieto sekä valta. Olen maalannut lapset seinille aikuisia suuremmassa koossa, niin että heillä olisi sisua lausua mielipiteensä, Stamatis Mitsios kertoo.
Toimeentulo epävarmaa
Toinen kreikkalainen graffititaiteilija Dreyk the Pirate, oikealta nimeltään Kostas, on saanut Mitsiosin tavoin kokemusta ulkomailta. Dreyk the Piraten graffiteja on Australiassa ja Euroopan suurkaupungeissa.
Kostas ei halua koko nimeään julkisuuteen, sillä graffitikulttuuriin kuuluu usein pelkällä nimimerkillä esiintyminen.
Dreyk the Piraten pullea merimieshahmo seikkaili Ateenan katukuvassa jo ennen talouskriisin alkua. Se syntyi, kun taiteilija päätteli, että meriteema vetoaisi kaikkiin kaupunkilaisiin.
Vielä ennen kriisiä katutaiteella oli Ateenassa valtava kysyntä ja Kostasin kännykkä pirisi jatkuvasti. Talouskriisi lopahdutti tilaukset. Merimies on kuitenkin pitänyt pintansa.
Kaksi viime vuotta Kostas on yrittänyt elättää itsensä firmojen tilaamalla katutaiteella ja graafisella suunnittelulla.
– Vuokrarahojen kokoon saaminen on kitkuttelua joka kuukausi. Taloudellinen ahtaus vaikuttaa valitettavasti joskus myös luomisintoon, Kostas sanoo.
"Maalaamistani on verrattu jihadistien touhuun"
Nuorempana Kostas kuvasi graffiteissaan yhteiskunnan vastustusta omissa hip hop -piireissään. Enää Dreyk the Piraten töissä ei ole poliittista sanomaa.
– Sellainen toisi laajasti huomiota, mutta minulle on tärkeää, että työ puhuttelee katsojaa visuaalisesti, Kostas sanoo.
Ateenalaiset ovat pääsääntöisesti katutaiteilijoiden puolella. Kostasille mieleenpainuvinta on ollut saada ohikulkija liikuttumaan kyyneliin merimieshahmon edessä.
Ikävimmän kommentin hän kertoo kuulleensa iäkkäiden rouvien seurueelta.
– Graffitin maalaamistani verrattiin jihadistien touhuun, vain koska olen parrakas mies. Kreikka haluaa erottua historiallaan sivistysvaltiona muista maista, mutta olemme monien asenteiden suhteen vielä takapajula, Kostas muotoilee.
Tagit arkeologisilla raunioilla ovat vandalismia
Molemmat graffititaiteilijat vastustavat esimerkiksi arkeologisten kohteiden vandalisointia tageilla.
Myös heidän omia töitään on töhritty ja pyyhitty pois.
Dreyk the Piraten merimies on saanut päälleen Kultainen aamunkoitto -puolueen tunnuksen, ja STMTS:n ensimmäinen graffiti on poistettu työministeriön seinästä.
Toisaalta Kostas ja Stamatis Mitsios hyväksyvät jo graffitia aloittaessaan, että julkinen taide saattaa kestää vain hetken. Lyhytkestoisuudessa on taiteilijoiden mukaan oma viehätyksensä.
Graffiteissa näkyy jo huumoriakin
Vaikka talouskriisi ei ole Kreikassa vielä ohi, Mitsios näkee, että Ateenan graffitien aiheet ovat jo aavistuksen keventyneet.
Pussi päässä kyyhöttävien alastomien ihmisten ja kyynelkaasunaamarien rinnalle seinille on ilmestynyt huumoria ja luontomaisemia.
Tosin ihmisillä ei edelleenkään ole ylimääräistä rahaa, jota kuluttaa tilaustyönä tehtävään kerrostalon kokoiseen maalaukseen.
Voivatko graffitit sitten muuttaa yhteiskuntaa?
– Taiteilijana voin vain vaikuttaa yleiseen ajatteluun. Vallankumoukseen graffitini eivät kiihota, sanoo Mitsios.
Lue myös: