Liha ja kasvikset eri leikkuulaudalle, kädet puhtaiksi ja uuni kyllin kuumaksi. Kotikokin konstit taudinaiheuttajien nujertamiseen ovat vanhat mutta tärkeät, sillä raaka-aineissa on yhä enemmän bakteereita, joiden aiheuttamiin tauteihin eivät pure tutut antibioottikuurit.
Euroopan elintarvikeviranomaisen Efsan tuore raportti osoittaa, että ärhäköiden bakteerien määrä broilerinlihassa on lisääntynyt. Efsa kartoitti niiden esiintyvyyttä ensi kertaa koko EU:n laajuisesti. Näytteet otettiin toissa vuonna.
Esimerkiksi kolibakteeri, joka ihmisen tai eläimen suolistossa on yleensä harmiton tai jopa hyödyllinen, voi väärässä paikassa aiheuttaa tulehduksen. Tavallisin on virtsatietulehdus. Se yleensä helpottuu antibioottitableteilla, mutta bakteeripa pystyykin pilkkomaan antibiootit itselleen harmittomiksi, jos sille on kehittynyt niin sanottu ESBL-entsyymiominaisuus.
– E. coli -bakteerit ovat suolistomme normaaleja mikrobeja. Ne voivat tietyissä olosuhteissa aiheuttaa erilaisia, vakaviakin, infektioita. Ja sitten kun niillä on tuo ominaisuus, niin lääkkeet eivät tehoakaan, kertoo elintarvikehygienian tutkija, yliopistonlehtori Annamari Heikinheimo Helsingin yliopistosta.
ESBL-bakteereita ja niiden kaltaisia AmpC-entsyymiä tuottavia kolibakteereita sisältävän broilerinlihan osuus kaikesta broilerinlihasta vaihtelee EU:ssa suuresti. Suomi loistaa 22 prosentillaan Efsan raportin ykköspaikalla, mutta Belgiassa tällaisia bakteereita on käytännössä kaikessa broilerinlihassa. EU:n keskiarvo on 57 prosenttia.
– Kun vielä katsotaan bakteerien entsyymien kirjoa hieman tarkemmin, niin se on Keski- ja Etelä-Euroopassa usein paljon runsaampi kuin Suomessa. Meidän broileribakteereistamme löytyy pääasiallisesti sellaista entsyyymityyppiä, joka tietääkseni on harvinainen suomalaisten ihmisten ESBL-infektioissa, Annamari Heikinheimo kertoo.
Hyvä yhteistyö on suojellut Suomea
Suomessa on erittäin korkea elintarvikehygienian taso, jossa näkyy pitkäjänteinen yhteistyö, Heikinheimo kiittää.
– Suomessa viranomaiset, tutkijat ja elinkeino ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa. Kun olemme tällainen pieni maa, toivon, että yhteistyö myös jatkuu. Olen seurannut monia muita maita, joissa tilanne ei ole tällainen.
Heikinheimo ottaa esimerkiksi salmonellan. Suomi sai EU:hun liittyessään erivapauden omaan salmonellan vastaiseen lainsäädäntöön.
– Salmonellan esiintyvyys Suomen maatiloilla on alle yksi prosentti. Kun ei ole salmonellaa, ei ole myöskään ongelmaa resistenteistä salmonelloista. Efsan raportti kertoo, että muulla Euroopassa ihmisillä on hyvin vaikeita salmonellan aiheuttamia infektioita, joihin yleensä käytetyt antibiootit eivät enää tehoa kunnolla.
ESBL-untuvikkoja tulee ulkomailta
22 prosenttia on kuitenkin yli viidesosa suomalaisten syömästä broilerinlihasta. Miksi ESBL on yleistynyt juuri siinä? Tarkkaa vastausta ei tiedetä, mutta epäilykset kohdistuvat eläinjalostukseen, sanoo Annamari Heikinheimo.
– Eläinjalostus on nykyään hyvin kansainvälistä. Emme pysty vaikuttamaan antibioottien käyttöön, jota ketjun huipulla muissa maissa tapahtuu. Epäillään, että ESBL:ää tulee vanhempaispolvesta untuvikoille, jotka sitten kasvavat Suomessa.
Vaikka huolellinen kotikokki voi välttää sairastumisen, antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien yleistyminen broilerinlihassa on yksi esimerkki siitä valtavasta ongelmasta, jota antibioottien liikakäyttö maailmassa aiheuttaa.
– Ennustetaan, että vuonna 2050 maailmassa kuolee kymmenen miljoonaa ihmistä antibioottiresistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin, jos suuntaa ei saada käännettyä. Ilmiö on verrattavissa ilmastonmuutoksen, Heikinheimo sanoo.
Bakteereistakin pärjäävät kovimmat kaverit
Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat erityinen ongelma sairaaloissa.
– Nimenomaan. Niin ihmisten kuin eläinten sairaaloissa käytetään aiempaa enemmän ja laajakirjoisempia antibiootteja. Bakteereilla on siellä niin sanottu valintapaine. Kovimmat kaverit selviävät, ja siksi niitä näkyy siellä sairaaloissa.
Antibioottiresistenssien esiintyvyydestä on paljon tietoa, mutta reittejä on vaikeampi tutkia, Heikinheimo kertoo.
– Bakteereja esiintyy niin paljon ja reittejä on niin monia. Niiden osoittaminen jää usein vähän epämääräiseksi.
Bakteerit twiittailevat vaihtamalla geenejään.
Bakteerit käyvät yhtä lailla eloonjäämistaistelua kuin me muutkin maapallon asukit. Yhteistyö on voimaa myös bakteerien maailmassa.
– Me ihmiset twiittailemme ja meillä on Facebook, jossa kerromme toisillemme, että on tapahtunut jotakin. Bakteerit tekevät sen vaihtamalla geenejä. Niitä toisilleen antamalla bakteerit kertovat, että "tuolta tulee antibiootti, nyt kannattaa olla vastustuskykyinen”.
Geenien vaihtoa tapahtuu hyvin laajasti, niin eläinten ja ihmisten kuin ympäristön bakteerien välillä.
Satakertaisia eroja antibioottien käytössä
Ensimmäisen antibiootin, penisilliinin, keksi skotlantilainen Alexander Fleming 1920-luvulla. Luonnosta ihmisen käyttöön otettujen antibioottien ansioista tulehdustaudit vähenivät. Alettiin uskoa, että bakteerien aiheuttamat taudit oli lopullisesti nujerrettu.
Kävi kuitenkin ihmisille tyyppilliseen tapaan: hyvän asian liikakäyttö kääntyi itseään vastaan. Kun eläimiäkin alettiin hoitaa antibiooteilla, keksittiin, että pieni määrä niitä saa eläimen kasvamaan vähäisemmällä rehumäärällä.
Suomi kielsi kasvunedistäjäantibioottien käytön 1990-luvulla ja EU vuonna 2005. Maailmanlaajuisesti ongelmaa ei ole saatu kuriin, kuten ei antibioottien liikakäyttöä lääkityksessäkään.
– EU seuraa antibioottien käyttöä, ja siinä Pohjoismaat ovat yleensä näitä maltillisia käyttäjiä. EU-maiden välillä on satakertaisia eroja, kertoo Heikinheimo.
Uusi löytö nurkan takana?
Vaikka antibioottien tehon hiipuminen on ihmiskunnan pahimpia terveysuhkia, elintarvikehygienian tutkija Annamari Heikinheimo ei ole toivoton.
– Jos ajatellaan Flemingiä, niin hän ei varmaan tiennyt töihin tullessaan, että hän löytää homeisen bakteerimaljan ja keksii siitä penisilliinin. Uudet löydöt voivat olla nurkan takana.
Siihen saakka – ja sen lisäksi – tarvitaan edelleen eri alojen pitkäjänteistä työtä antibioottiresistenssin hillitsemiseksi. Ei turhia kuureja eläimille eikä ihmisille, Heikinheimo sanoo.
– Pitää myös huolehtia siitä, ettei antibiootteja päädy luontoon aiheuttamaan resistenssiä ympäristöbakteereissa. Siitä on olemassa merkkejä. YK on vasta alkanut herätä siiten, että ympäristöön päätyvät antibiootit on katsottava ympäristösaasteeksi.
Lue myös:
Superbakteerit yleistyvät, pitääkö niitä pelätä? – Viisi tärkeintä faktaa superbakteereista