Suomalaiset ostivat viime vuonna tavaroita verkosta yhteensä 4,9 miljardilla eurolla. Kasvua edellisvuoteen syntyi Kaupan liiton mukaan kahdeksan prosenttia, eli noin 360 miljoonaa euroa.
Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenojan mukaan nämä ovat kovia kasvulukuja, sillä kokonaisuudessaan vähittäiskauppa kasvoi vain noin kaksi prosenttia. Verkkokaupan voimakas käänne ajoittui viime kesään, jolloin tiedotusvälineet alkoivat uutisoida nousukauden alkaneen.
Suomalaiset ovat huomanneet, että verkkokauppa helpottaa arkea ja säästää parhaimmillaan pitkän pennin.
Sitten huonot uutiset.
Toissa vuonna 59 prosenttia suomalaisten tekemistä verkko-ostoksista tehtiin kotimaisissa kaupoissa. Viime vuonna suomalaisten verkkokauppojen osuus oli enää 54 prosenttia. Kaupan liiton julkaisemista luvuista voi päätellä, että verkkokaupan tavaramyynnin kasvu valui kokonaisuudessaan ulkomaille.
Ulkomaiset verkkokaupat ovat erityisen vahvoja vaatteissa ja kengissä. Noissa tuoteryhmissä yli puolet verkkokaupankäynnistä suuntautuu ulkomaille. Myös autojen varaosakaupasta ja tarvikkeista yli puolet verkkokaupasta tehdään ulkomaisissa verkkokaupoissa.
– Esimerkiksi autonrenkaita hankitaan käsittääkseni tänään paljon ulkomailta, Kurjenoja kuvaa.
Mitä pitäisi tehdä?
Suomen suosituimpien verkkokauppojen listalla ulkomaisten kauppojen osuus on suuri. Kuten alla oleva kaavio kertoo, viidentoista kärjessä on vain viisi suomalaista: Verkkokauppa.com, Elisa, Kärkkäinen, Tokmanni ja kosmetiikkakauppa Dermosil.
Huomiota herättävää on kiinalaisen Alibaban verkkokaupan nousu viidentoista suosituimman kaupan listalle.
– Minut yllätti se, että Suomessa käytetään enemmän AliExpressiä kuin Amazonia, Kurjenoja sanoo.
Mitä siis tulisi tehdä, jotta suomalaiset verkkokaupat menestyisivät paremmin tässä kilpailussa?
– Yksi asia, joka voitaisiin korjata heti, on vähäarvoisten tuotteiden arvonlisäverottomuus. Kun euron arvoisia kännykänkuoria tuodaan Kiinasta, niiltä tulisi periä arvonlisävero, Jaana Kurjenoja sanoo.
Tähän asti alle 22 euron hintaiset tuotteet on voitu tuoda maahan ilman arvonlisäveroa. Uusi direktiivi tulee poistamaan tämän mahdollisuuden vuonna 2021, mutta Kaupan liiton mukaan se on liian myöhäinen ajankohta.
– Esimerkiksi Ruotsi ryhtyi perimään vähäarvoisilta tuotteilta arvonlisäveroa heti.
Kurjenojan mukaan arvonlisäverottomuuteen liittyy myös kepulikonsteja.
– Siinä on olemassa huijausilmiö – kun Kiinasta tulee yli 22 euron tuote, tullilomakkeeseen laitetaan kuitenkin vain 22 euroa.
Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkalan mukaan arvonlisäverottomuus on suoraa yhteiskunnan tukea EU:n ulkopuolisille verkkokaupoille.
Toinen tällainen tuki on kiinalaisen postin kehitysmaatariffi. YK:n alainen Maailman postiliitto myönsi 1960-luvun lopulla kehitysmaista lähetetylle postille alennetun hinnan. Yhä tänään se antaa kiinalaisille verkkokaupoille kilpailuedun. Ne lähettelevät pilkkahintaan muutaman euron arvoisia tuotteita kirjepostina ympäri maailmaa.
– Yk-alainen organisaatio määrittelee nämä postimaksut ja on ihan selvää, että järjestely ei tule ihan nopeasti purkautumaan, Pekkala harmittelee.
Arvonlisäveroedun Suomi sen sijaan voisi poistaa vaikka heti.
