Venäjän presidentinvaaleissa on ehdolla värikkäitä persoonia, kuten mansikoilla rikastunut kommunisti Pavel Grudinin ja tosi-tv-tähti Ksenija Sobtšak, mutta asiakysymyksissä ehdokkaiden eroja on vaikea saada esiin.
Eurooppaa ravistelevasta ulkopolitiikan kysymyksestä eli Itä-Ukrainan ja Krimin tilanteesta tärkeimmät ehdokkaat tuntuvat olevan samaa mieltä.
– Krimin kysymys on ollut hyvin vaikea aihe ehdokkaille. He tietävät, että Ukrainaa kohdeltiin väärin, mutta samalla he tajuavat, että jos he puhuvat Krimistä, se tuhoaa heidän mahdollisuutensa vaaleissa. Krimin liittäminen Venäjään nauttii edelleen suosiota Venäjällä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Arkady Moshes.
Istuvan presidentin Vladimir Putinin vastaehdokkailta ei ole kuultu mullistavia uudistusajatuksia myöskään talouspolitiikasta, sanoo Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.
– Toki he voisivat tuoda keskusteluun enemmän painotusta, että pitäisikö valtion menojen rakennetta hilata poispäin puolustus ja sisäinen turvallisuus -osastosta kohti koulutusta ja terveydenhuoltoa, sanoo Solanko.
Solangon mielestä kukaan muista ehdokkaista ei ole pitänyt esimerkiksi armeijan varustelumenoja erityisen tärkeinä. Putin puolestaan piti viime viikolla puheen, jossa pörhisteltiin aseteknologialla ja talouslupauksilla.
Moshes pitää näitä vaaleja tylsimpinä sitten neuvostoajan, sillä hänestä Putinin vastaehdokkaat ovat mukana vain näön vuoksi.
Heillä on kuitenkin omat roolinsa presidentinvaaleissa.
Kakkossijan jahtaaja
Mansikkasovhoosilla rikastunut miljonääri Pavel Grudinin ei mainitse Itä-Ukrainaa ja Krimiä vaaliohjelmassaan sanallakaan.
Hän on kritisoinut Venäjän politiikkaa, mutta ei ole vakavasti otettava vastus Putinille.
Grudininin vaalikampanjaa ovat varjostaneet väitteet Espanjasta (siirryt toiseen palveluun) hankitusta miljoonahuoneistosta. Myös pankkitileistä ulkomailla (siirryt toiseen palveluun) on kirjoitettu mediassa.
Grudinin on kuitenkin saanut jatkaa kampanjointia. Grudinin on itse kertonut tienanneensa viimeisten kuuden vuoden aikana noin 2,2 miljoonaa euroa.
Kommunistista puoluetta edustavan Grudininin ennustetaan selvittävän tiensä vaalien kakkossijalle vajaan 10 prosentin kannatuksella.
Veteraanipopulisti
Liberaalidemokraattisen puolueen LDPR:n ehdokas, 71-vuotias Vladimir Žirinovski on ehdolla jo kuudetta kertaa. Hän on Kremlille myönteinen populisti, joka tuskin tekisi mitään toisin Itä-Ukrainan ja Krimin suhteen.
Tänä vuonna Žirinovski nousi otsikoihin riideltyään suorassa lähetyksessä toisen ehdokkaan Ksenija Sobtšakin kanssa. Žirinovski sai sananvaihdon jälkeen päälleen Sobtšakin heittämän lasillisen vettä.
Tutkija Moshesin mukaan Žirinovski on hyödyllinen Kremlille, sillä hän auttaa purkamaan paineita, joita Putinin hallintoa kohtaan esitetään.
– Tietenkin häntä ja hänen puoluettaan kiitetään myöhemmin osallistumisesta ja vaalikilpailun olemassaolon esittämisestä.
Venäjän valtion tutkimuslaitoksen VTsIOMin maanantaina julkaiseman mittauksen mukaan Žirinovskin kannatus olisi viiden prosentin paikkeilla.
Liberaali jumbo
Liberaalien ja nuorten ääniä hamuava tv-julkkis ja tosi-tv-juontaja Ksenija Sobtšak on vaalien ainoa naisehdokas. Häntä on kutsuttu myös Venäjän Paris Hiltoniksi.
Sobtšak on esimerkiksi arvostellut Krimin valtausta ja puolustanut seksuaalivähemmistöjen oikeuksia. Vaikka Sobtšak on kritisoinut Krimin valtausta, hänellä ei ole tarkkaa näkemystä, mitä Krimin tai Itä-Ukrainan kanssa pitäisi tehdä.
Sobtšakin ehdokkuutta epäillään Kremlin kanssa sovituksi tempuksi, jonka tavoitteena on presidentinvaalien demokraattisen imagon kohentaminen. Hänen katsotaankin olevan presidenttiehdokkaista inhotuin (siirryt toiseen palveluun).
Sobtšakin edesmennyt isä Anatoli oli Putinin läheinen kumppani Pietarissa. Myös tämän seikan arvellaan olevan haitaksi, sillä äänestäjät ajattelevat Sobtšakin olevan liian linkittynyt Kremliin.
BBC:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) Anatoli Sobtšakin hautajaiset olivat yksi harvoista tilaisuuksista, joissa Putinin on nähty itkevän julkisesti.
Sobtšakin kannatus on vakavasti otettavista ehdokkaista pienin, noin pari prosenttia. Tutkija Moshesin mukaan Sobtšak ei edes yritä laajentaa kannattajakuntaansa, toisin kuin esimerkiksi oppositiopoliitikko Navalnyi.
Sobtšak kisaa presidentinvaaleissa itsenäisenä ehdokkaana.
Varma voittaja
Venäjän istuva presidentti ei ole suostunut osallistumaan vaaliväittelyihin muiden ehdokkaiden kanssa. Tutkija Moshesin mukaan Putinin ei tarvitsekaan tehdä mitään voittaakseen vaalit.
Suomen Pankin Solanko arvelee, että Venäjän talouden käännös 1,5 prosentin kasvuun on ollut Putinille eduksi.
– Jos vaalit olisivat olleet vuosi sitten, olisi ollut paljon tuskaisempi paikka.
Vaalipäivänä jännitetään vain sitä, mikä on äänestysprosentti ja miten Putinin kannatus saadaan riittävän suureksi.
Maanantaina julkaistun mittauksen mukaan Putin saisi 69 prosentin kannatuksen. Moshesin mukaan vähempikin riittää.
– Olisi tietenkin mukavaa, jos tuleva presidentti saisi kansan enemmistön hyväksynnän. Joten hieman yli 50 prosenttia koko maassa olisi hyväksyttävä tulos.
Tarkkailijajärjestö Golos odottaa, että vaaleissa nähdään tänäkin vuonna laajamittaista vilppiä.
Tuulimyllyjä vastaan taistelija
Venäjän vallanpitäjien korruptiosta paljastuksia tehnyt Aleksei Navalnyi ei ole virallinen ehdokas. Navalnyi on suljettu vaaleista talousrikostuomion vuoksi. Hän itse pitää tuomiota poliittisena.
Navalnyi tunnetaan äänekkäänä Putinin vastustajana, mutta hänkin on ollut epäselvä sen suhteen, mitä tekisi Krimille.
– Krim ei ole vain voileipä, jonka voi ottaa ja palauttaa. Hän ei luultavasti näe kovin realistisena Krimin palauttamista Ukrainalle, tutkija Moshes sanoo.
Vaalien alla Navalnyi on jatkanut korruptiopaljastuksiaan ja kehottanut äänestäjiä boikotoimaan vaaleja sekä asettumaan vaalitarkkailijoiksi (siirryt toiseen palveluun) vaalivilpin takia. Boikotoinnin ei kuitenkaan katsota vaikuttavan vaalien lopputulokseen mitenkään.
Navalnyin asema on vaikeutunut viime aikoina entisestään. Moshesin mukaan poliisi saattaa pidättää Navalnyin milloin vain, hänen kampanjaväkeään pidätetään jatkuvasti ja rahoituskin on vaakalaudalla. Lisäksi myös hänen veljensä on vankilassa.
– Uskon, että hän silti jatkaa äänestäjäkuntansa laajentamista ja uudenlaisten puoluerakenteiden rakentamista, sanoo Moshes.
Navalnyi ei ole osoittanut halua lähteä Venäjältä pois. Moshes kuitenkin toteaa, että koskaan ei tiedä, milloin ihmiselle tulee eteen se hetki, jolloin hän alkaa pitää taisteluaan turhana.
Huomio seuraajaan, talouteen ja Itä-Ukrainaan
Vaalien jälkeen Putin pysyy vallassa ainakin vuoteen 2024. Mutta entä sen jälkeen?
Ensi presidenttikaudella odotetaan jonkinlaista poikkeuslakia, jolla varmistetaan Putinin valtakauden jatko. Toinen vaihtoehto on, että Putin nimeäisi seuraajansa.
– Putin ei voi vain lopettaa, koska järjestelmä on riippuvainen hänestä. Hän on nimittänyt kaikki, sanoo Moshes.
Moshes muistuttaa, että Putinin yritys jättää osittain paikkansa vuosina 2008–12 ei ollut suuri menestys.
Suomen Pankin Solanko puolestaan arvioi pienenkin talouskasvun luultavasti riittävän siihen, että nykyhallinto pysyy vallassa.
– Kaikki luvatut asiat saadaan maksettua ja ihmisten suhteellinen elintaso kohenee pikku hiljaa.
Hän arvelee, että Venäjän talous voi jatkaa tämänhetkistä 1,5 prosentin vuosittaista kasvua seuraavan kuusivuotiskauden ajan, jos öljyn hinta pysyy nykytasollaan.
Putinin taannoisessa puheessaan lupaamaan seitsemän prosentin kasvuun on kuitenkin mahdotonta päästä. Solangon mukaan siihen ei yllettäisi edes tilanteessa, jossa länsimaiden pakotteet olisivat poissa.
Solanko uskoo, että pakotteet pysyvät voimassa puolin ja toisin, sillä Itä-Ukrainan tilanteeseen ei ole näkyvissä ratkaisua.
Viimeksi Itä-Ukrainan umpisolmua on yritetty avata ehdotuksella YK:n rauhanturvajoukosta alueelle. Moshesin mukaan sopimuksesta ollaan kuitenkin vielä kaukana.
Ukraina ja Venäjä ovat erimielisiä muun muassa siitä, mikä raja mahdollisessa operaatiossa olisi käytössä. Moshesin mukaan yhdessä amerikkalaisten taannoin ehdottamassa ratkaisussa Itä-Ukrainan tilanteeseen oli 29 kohtaa, joista venäläiset hyväksyivät vain kolme.
**Lue myös: **
Venäläiset valmistautuvat presidentinvaaleihin – "Haluaisin nähdä naisen tämän maan johdossa"
Analyysi: Super-Putin uhoaa laittavansa Venäjän kuntoon – Ja tarvittaessa koko maailman
CNN: Will Vladimir Putin ever release his grip on Russia? (siirryt toiseen palveluun)