Viime viikon perjantaina (9.3.2018) Jäämeren rataselvitystä esiteltiin ja kommentoitiin innostuneesti Helsingissä liikenneministerin tiedotustilaisuudessa. Arktinen alue, logistisena linkkinään Suomi, halutaan liittää Eurooppaan Jäämeren radan ja Tallinnan tunnelin avulla.
Tilaisuudessa selvitystä esittelivät liikenneministeri Anne Berner ja Liikenneviraston johtaja Matti Levomäki.
Ministerin ja Liikenneviraston mukaan rata voi olla valmis jo vuonna 2030. Junat kulkisivat siis jo kahdentoista vuoden päästä.
– Arviomme on, että tämä olisi valmis vuoteen 2030 mennessä, sanoi liikenneministeri Anne Berner Yle Uutisten haastattelussa tiedotustilaisuudessa.
Liikenneviraston johtaja Matti Levomäen mukaan uuden radan suunnittelu ja rakentaminen vievät vuosia.
Ministeriö julkaisi nettisivuillaan (siirryt toiseen palveluun) selvityksestä tiedotteen ja linkit Liikenneviraston selvityksen lisäksi konsulttiyhtiö Sitowisen linjausselvitykseen, konsulttiyhtiö Rambollin kannattavuusselvitykseen ja Norjan osuutta koskevan Norconsultin selvitykseen.
Rambollin täystyrmäys radalle
Konsulttiyhtiö Rambollilla selvitytettiin Jäämeren radan kannattavuus. Selvityksen johtopäätösten valossa rata on kannattamaton kaikissa realistisesti nähtävissä tulevaisuusskenaarioissa.
Liikenneministeri Anne Bernerin ja Liikenneviraston johtaja Matti Levomäen tilaisuudessa esittämät näkemykset radan kannattavuudesta olivat paljon optimistisemmat.
Poliitikon, virkamiehen ja konsulttien näkemysero hämmästyttää monia selvitykset lukeneita. Esimerkiksi Kauppalehden pääkirjoitus (14.3.2018) toteaa: ”Rambollin raportti tyrmäävää luettavaa.”
Ministeri ja viraston johtaja totesivat kannattamattomuuden nykytiedon valossa, mutta korostivat ennustamisen suurta epävarmuutta. Niiden mukaan tulevaisuus voi muuttaa radan ja Koillisväylän kannattavaksi. Ministeriö ja virasto pitkälle sivuuttavat konsulttien epäilyksiä täynnä olevat perustelut.
Rambollin mukaan kommentointi kiellettiin - Liikennevirasto kiistää
Halusimme selvitysten ilmeisten ristiriitojen takia kysyä Rambollilta kannattavuusselvityksestä ja sen eroista ministeriön ja Liikenneviraston visioihin. Ramboll ilmoitti, ettei suostu haastatteluun, koska Liikennevirasto kielsi vastaamasta haastatteluun.
Liikenneviraston johtaja Matti Levomäki kiistää viraston kieltäneen Rambollia vastaamasta haastatteluun. Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäjohtaja Susanna Niinivaara jätti vastaamatta kysymykseen, onko ministeriön kanta konsultin haastatteluun kielteinen.
Vertaillaan siis vähäsen itse tiedotteiden ja selvitysten tekstiversioita.
Rambollin tekemä Jäämeren radan kannattavuusselvitys on jääkylmä suihku taloudelliselta kannalta. Sen mukaan mikään ratavaihtoehdoista ei kannata. Ei edes vaikka Koillisväylä joskus tulisi rahtiväyläksi Euroopan ja Aasian välille.
Rahti vietäisiin laivalla perille asti eikä rahdin purkamisessa laivasta ja lastaamisessa kesken matkan junaan ole järkeä. Mitä kauemmaksi Eurooppaan kuljetuksesta on kyse sitä kannattamattomampaa on Jäämeren radan vaihtoehto.
Ramboll: Hyvin kustannustehoton
Selvityksen mukaan öljyn, kaasun, kaivos- ja metsäteollisuustuotteiden, muiden teollisuustuotteiden sekä Norjan kalan rahtaus Suomen, Euroopan, Jäämeren ja/tai Aasian välillä on halvempaa ja varmempaa laivoilla tai rekoilla.
Rambollin selvityksessä johtopäätökset tiivistetään näin:
”Kokonaisuutena Jäämeren ratayhteyttä voidaan pitää tiedossa olevaan kuljetustarpeeseen nähden hyvin kustannustehottomana investointina. Pohjois-Suomen nykyisten ja mahdollisten uusien kuljetusten taloudellisuutta voidaan parantaa huomattavasti kustannustehokkaammin kehittämällä nykyistä väyläverkkoa”, todetaan Rambollin johtopäätöksissä.
Ministeriö: Potentiaalisia ovat mineraalit, kalat, öljy, kaasu
Liikenneministeriön tiedotteessa annetaan ymmärtää että selvitykset näkivät Jäämeren radalla laajan tuotepotentiaalin:
”Selvityksissä arvioidaan, että Jäämeren radan kuljetukset koostuisivat pääasiassa mineraaleista, kalatuotteista, raakapuusta ja metsäteollisuuden jalostustuotteista. Potentiaalisia kuljetuksia ovat myös Barentsin alueen luonnonvarat sekä tulevaisuudessa muut Koillisväylän kautta kulkevat tuotteet.”
Jäljempänä ministeriön tiedotteessa todetaan kannattamattomuus, mutta heti perään että tulevaisuus kaiken muuttaa voi:
”Laadituilla kuljetusennusteilla kaikki linjausvaihtoehdot ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomia. Toisaalta esimerkiksi muutokset eri liikennemuotojen kustannuksissa tai alueen elinkeinotoiminnassa voivat muuttaa tilannetta merkittävästi.”
Rambollin selvityksestä esimerkiksi kalasta, öljystä ja kaasusta todetaan laivakuljetukset yksiselitteiseksi kannattavimmaksi vaihtoehdoksi myös tulevaisuudessa.
Huoltovarmuus ja strategiset syyt vaativat jatkoselvityksen
Tähän asti Jäämeren radan edellytyksenä on tähdennetty taloudellista hyötyä. Sitä että pitää olla kuljetettavaa pohjoisesta etelään ja/tai Aasiasta Eurooppaan ja toisinpäin. Alun perin Jäämeren rata edellytti kannattavaa Koillisväylää. Enää kaupallisesti kannattava Koillisväylä ei ole liikenneministeriön visioissa radan välttämätön edellytys.
Kannattamattomuuden paljastaneiden selvitysten julkistamisen jälkeen ratahankkeen muut perustelut, kuten Suomen oma huoltovarmuus tai ”strateginen merkitys” näyttävät nousseen kannattavuutta tärkeämmiksi perusteiksi. Siksi Jäämeren radan selvitystä Norjan kanssa jatketaan. Ministeri puhuu ”strategisesta merkityksestä”.
– Jäämerenradalla on myös niin sanottua strategista merkitystä. Eli esimerkiksi jos meillä ei olisi syystä tai toisesta pääsyä Itämeren satamista, niin meillä on mahdollisimman lyhyt yhteys pohjoisessa satamaan. Nämä ovat arvioita, joita Suomessa laajasti tehdään sen puolelta, että mikä on meidän strateginen asemointi osana meidän logistiikkaa, sanoi liikenneministeri Anne Berner maanantaina (12.3.2018) Yle Lapin tv-uutisten puhelinhaastattelussa.
Liikenneministeri valitsi Rovaniemi-Kirkkoniemi ratalinjauksen. Rambollin selvityksen mukaan huoltovarmuusnäkökohdasta Kolari-Skibotn/Tromssa vaihtoehto on paras.
