Lähes joka kymmenes Euroopan unionin alueella asuva työssäkävijä elää köyhyysvaarassa.
EU:n tilastotoimiston Eurostatin mukaan Suomessa on köyhiä työtä tekeviä kansalaisia jäsenmaista kaikkein vähiten – 3,1 prosenttia täysi-ikäisestä työvoimasta.
Suomen taakse jäävät komeasti lähialueen Ruotsi (6,7 prosenttia) ja Viro (9,6 prosenttia). Ruotsissa suhteellinen köyhyysriskin alla olevien työssäkävijöiden osuus on Suomeen verrattuna yli kaksinkertainen ja Virossa yli kolminkertainen.
Useat Euroopan unionin suurimmista maista, kuten Ranska, Iso-Britannia ja Saksa asettuvat tilaston keskivaiheille. EU-keskiarvo on tarkalleen 9,6 prosenttia.
Suurista maista Puola, Italia ja Espanja jäävät vertailun häntäpäähän.
Ylivoimaisesti kaikkein heikoin tilanne on kuitenkin Romaniassa, joka painii aivan omassa sarjassaan. Romaniassa peräti 18,9 prosenttia aikuisesta työvoimasta elää köyhyysvaarassa.
Luxemburg yllättäen tilaston hännillä
Yksi tilaston kummajainen on vauras Luxemburg. Siellä köyhyysriskin alla elävien työntekijöiden osuus on peräti 12,0 prosenttia, eli Luxemburgissa on EU-jäsenmaiden neljänneksi heikoin tilanne tässä suhteessa.
Suomalainen Juha Niemi työskentelee Euroopan unionin tuomioistuimessa ja hän on asunut Luxemburgissa vuodesta 1997. Hän arvioi, että tärkeä syy Luxemburgin huonoon sijoitukseen on se, että maassa on paljon hyvätuloista työvoimaa, mikä taas nostaa kustannustasoa. Samalla kuitenkin erityisesti Portugalista on Luxemburgiin muuttanut paljon siirtotyöläisiä, jotka tekevät matalapalkkaisia töitä.
– Luxemburg on kuin pieni maalaiskylä, jolla on suuren metropolin kustannustaso.
Niemi kertoo myös, että monet portugalilaiset lähettävät vielä pienestäkin palkastaan osan vanhaan kotimaahansa perheenjäsenille ja suvulle.
– Luxemburgin bruttokansantuote on aivan EU:n kärkeä, ja lisäksi täällä on valtava rakennusbuumi meneillään ainakin päätellen rakennusnosturien määrästä. Pienipalkkaisille maa on hyvin kallis.
Köyhyysvaarassa katsotaan olevan sellaisten henkilöiden, jotka elävät köyhyysrajalla olevissa kotitalouksissa. Köyhyysraja taas on määritelty 60 prosenttiin valtakunnallisista mediaaninettotuloista. Eli kun maan kaikkien työntekijöiden käteen jäävät ansiot laitetaan jonoon, 60 prosenttia keskimmäiseksi asettuvan henkilön ansiosta on kunkin maan köyhyysraja.
Eurostat on vertaillut EU:n jäsenmaiden koko aikuisen työvoiman reaaliansiotasoa, joten mukana ovat myös sellaiset työntekijät, jotka tekevät osapäivätyötä tai joiden työsuhteet ovat pätkätyösopimuksia.
Osa-aikaista työtä tekevät joutuvat selvästi helpommin köyhyysrajalle kuin kokopäivätyötä tekevät. Suomessa osa-aikatyön tekeminen on huomattavasti harvinaisempaa kuin monissa muissa EU-maissa.
Sukupuolten välillä on vain pieni ero köyhyysriskissä. Suomessa köyhyys uhkaa 3,3 prosenttia työtä tekevistä miehistä ja 2,9 prosenttia naisista.
Nyt julkaistu tutkimus tehtiin vuonna 2016. Eurostat teki edellisen työntekijöiden köyhyysriskiä mittaavan tutkimuksen 2010.
Edellisestä mittauksesta huonoin kehityssuunta on ollut Unkarissa, jossa köyhyysriski on lähes tuplaantunut. Paras kehitys on ollut puolestaan Liettuassa.
18.3.2018 kello 16:54 juttuun lisätty köyhyysvaaran eli -riskin määritelmä.
Lue myös:
180 astetta: "Onnellisuus ei välttämättä ole sitä, mitä tutkijat ovat päättäneet sen olevan"
YK:n raportti: Suomi on maailman onnellisin maa
Suomi julistettiin maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta Twitter äityi huumoriin