– Kenellehän soitan eniten? Varmaan äidille, Amanda Hiltunen, 21, sanoo.
– Minä soitan myös eniten äidille, kaveri Henna Koivula, 21, vahvistaa vieressä.
Suomalaiset nuoret ovat vähentäneet selvästi puhelimen käyttöä soittamiseen. Alle 25-vuotiaista suomalaisista vain joka toinen soittaa päivittäin puhelimella. Yli 65-vuotiaista näin tekee neljä viidestä.
Tiedot selviävät Elisan teettämästä Näin Suomi kommunikoi -tutkimuksesta, johon vastasi yli 1 300 suomalaista 15–75-vuotiasta älypuhelimen käyttäjää. Saman ilmiön vahvistavat myös muut asiantuntijat.
"Ei edes viikoittain"
Tamperelaisille nuorille ilmiö on tuttu.
– Ei läheskään edes viikoittain tule soitettua puhelimella, 21-vuotias Miikka Seppänen sanoo.
– Mitä äiti soittelee, sen verran. Whatsappit sun muut toimivat luonnollisemmin ja kätevämmin, Roosa Käsmä, 22, sanoo.
Kaikkien suomalaisten puhelimessa puhuminen on vähentynyt. Erot ikäluokkien välillä ovat tosin suuret. Siinä missä yli nelikymppiset soittavat enemmän, tätä nuoremmat taas lähettävät pikaviestejä.
Elisan puheliittymien liiketoimintajohtaja Jan Virkki sanoo, että viiden viime vuoden aikana puhelumäärät ovat vähentyneet noin neljänneksellä.
– Ilmiö on laajentunut myös ikäryhmiin, jotka aiemmin soittelivat ja vastaanottivat puheluita aktiivisemmin. Jonkinlainen jakaja löytynee noin 25-vuotiaista.
Saman 25 vuoden rajapyykin on huomannut myös DNA:n kuluttajamyynnin johtaja Sami Aavikko. Muu viestintä ihmisten välillä on kasvanut, Aavikko ja Virkki korostavat.
Kyse ei ole siitä, etteivätkö nuoret käyttäisi puhelinta. DNA:n selvityksen mukaan 15–24-vuotiaista 41 prosenttia käyttää puhelintaan yli kaksi tuntia päivässä. Määrä on kasvanut nopeasti. Puhelimella vain tehdään lähes kaikkea muuta kuin puhutaan.
Puheluiden tilalle ovat tulleet pikaviestit, erityisesti WhatsAppin, Facebookin Messengerin, Instagramin ja Snapchatin kautta.
– Puhelu luotiin kahden ihmisen väliseen kommunikaatioon. Nyt on siirrytty enemmän kirjalliseen viestintään, ja keskusteluja käydään monessa eri ryhmässä samaan aikaan. Nuoret tahtovat keskustella nyt myös videon, valokuvien, meemien ja hymiöiden kautta, mikä tehostaa kommunikaatiota, Sami Aavikko sanoo.
Tuleeko Kiinasta uusi hitti?
Videopuheluista ja ääniviesteistä on tullut arkipäivää.
– Ääniviestien laittaminen on nopeampaa ja kätevämpää kuin kirjoittaminen tai soittaminen. Jos soittaa jollekulle, kukaan ei edes vastaa, 21-vuotias Amanda Hiltunen sanoo.
– On helpompi laittaa viesti, koska siihen ei tarvitse heti vastata. Voit laittaa viestin, oletko sitten bussissa tai missä. Paikalla ei ole väliä, Elisa Moilanen, 26, sanoo.
WhatsApp on vakiinnuttanut asemansa eri-ikäisten keskuudessa. Monet uusista palveluista tulevat ja menevät. Kun vanhemmat ovat ehtineet sen omaksua, nuoret ovat jo siirtyneet uusiin palveluihin.
Elisan puheliittymien liiketoimintajohtaja Jan Virkki sanoo, että esimerkiksi Kiinassa hallitsee WeChat, joka on toimii globaalisti pikaviestimenä WhatsAppin tavoin.
– WeChatin käyttö voisi potentiaalisesti kasvaa myös Suomessa ja muissa länsimaissa, vaikka ei vielä tällä hetkellä juurikaan nouse pintaan.
Keskusteluyhteys auki koko ajan
Jyväskylän yliopiston viestinnän professorille Anu Sivuselle ilmiö ei ole yllätys. Älypuhelin kulkee jatkuvasti mukana ja nuoret käyttävät laajasti eri viestintäalustoja.
– Puhelinta käytetään jatkuvasti johonkin muuhun kuin puhumiseen, ja nämä viestintätavat voivat olla monessa tilanteessa käyttäjälleen helpompia tai parempia kuin puhuminen. Ryhmäviesteillä esimerkiksi WhatsAppissa tai Facebookin Messengerissä voi keskustella useamman ihmisen kanssa kerralla.
Nuorilla kyse ei ole aina helppoudesta tai nopeudesta.
– Viiden minuutin intensiivisen puhumisen sijaan voi olla tärkeämpää, että keskusteluyhteys on auki kavereihin koko ajan. Muilla viestintäalustoilla voi lähettää vaikka pelkkiä hymiöitä, kuvia tai gif-animaatioita heti kun siltä tuntuu. Kaveri tai kokonainen ryhmä ystäviä voi vastata niihin silloin kun ehtii tai useammassa erässä pitkin päivää. Tällainen lyhyt teksti- ja kuvapohjainen viestintä on mahdollista myös muiden tehtävien lomassa, Sivunen kertoo.
Puhumisella eri tarkoitus
Soittamisen vähentymiseen on myös muita syitä. Monet ajanvaraukset, neuvonta- tai virastopalvelut ovat siirtyneet verkkoon. Palveluita on kehitetty niin, että niitä voi hoitaa myös puhelimen näytöllä. Myös sähköposti on vähentänyt puheluita.
Kynnys soittamiseen on noussut myös muista syistä.
Sosiaalisen median tutkija, sosiaalipsykologi Suvi Uski kertoi aiemmin Ylelle, että puhuminen puhelimessa palvelee nykyään erilaista tarkoitusta. Pitkissä puhelinkeskusteluissa käsitellään usein asioita ja tunteita tasolla, johon pelkät sanat eivät aina riitä.
– Viestin lähettäminen on paljon puhelimessa puhumista taloudellisempaa, sillä aivoenergiaa ei juuri kulu. Asia saadaan pelkillä sanoilla perille.
Eemeli Hiekkataipale, 16, tunnistaa tämän.
– Jos en näe kaveria, voin puhua kolme tuntia puhelimessa. Koen, että harvemmin meidän ikäiset puhuvat puhelimessa. Itse selaan yleensä puhelimella Instagramia.
Viestintäviraston mukaan puheluiden määrät vähenevät, mutta pituudet kasvavat. Telian liiketoimintapäällikkö Petri Lindqvist sanoo, että puhelinlaskujen perusteella nuorten puhelut eivät ole vähentyneet dramaattisesti.
– On oikeastaan pienoinen myytti, että suomalaisnuoret eivät enää soittaisi perinteisiä puheluita. 18– 25-vuotiaat puhuvat keskimäärin 180 minuuttia kuukaudessa, vain 10 minuuttia vähemmän kuin muu väestö.
"Puhelin aina värinällä"
Nuorten tavat viestiä ovat levinneet myös vanhempiin ikäluokkiin. Esimerkiksi 65–75-vuotiaista suomalaisista yli 40 prosenttia lähettää jo ainakin yhden pikaviestin viikoittain.
Työelämässä kirjallinen viestintä on professori Anu Sivusen mukaan korvannut soittamista, koska tekstejä on helppo tallettaa ja muokata.
– Kun asian kirjoittaa, sitä on helpompi jatkotyöstää. Tehdystä työstä jää mustaa valkoiselle. Toisaalta tekstipohjaisen viestinnän viivästeisyys esimerkiksi sähköpostissa aiheuttaa sen, että asioita ei saa välttämättä hoidettua heti. Viestintä voi olla lopulta hitaampaa ja työläämpää kuin puhelimessa puhuttuna.
Nuorten puhelimeen vastaamiseen nihkeyteen on myös käytännön syy. Soittoa ei läheskään aina kuulla. Nuorista kaksi kolmesta pitää kännykän yleensä äänettömällä, ja yhdellä kolmasosalla ei ole päällä edes värinähälytys
– Minulla on aina puhelin värinällä. Koulussa on pakko olla näin, ja värinä jää päälle, Miikka Seppänen, 21, sanoo.
Lue myös:
"Ootko pahassa paikassa?" Puhelin soi yhä harvemmin, koska meistä on tullut laiskoja, sanoo tutkija (14.2.2018)