Ylioppilastutkintolautakunta on saanut yhteydenottoja sekä opettajilta että opiskelijoilta menneen perjantain pitkän englannin kokeesta.
Varsinainen ylioppilaskokeen palautekysely on vielä käynnissä, joten palautetta on varmasti tulossa vielä lisää.
– Palaute on ollut sekä positiivista että negatiivista. Osa pitää vaikeustasoa hyvänä ja osa on kiinnittänyt huomiota joihinkin erityisen vaikeisiin kohtiin, ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kuvailee.
Koetta on puitu muun muassa Ylen Abitreenit-sivustolla. Yli puolet kokeen vaikeutta selvittäneen kyselyn 6 000 vastaajasta pitää koetta aivan liian vaikeana.
Englantia äidinkielenään puhuva Tracy Lipp: Koe oli todella vaikea
Pitkään Suomessa asunut, englantia äidinkielenään puhuva, alunperin yhdysvaltalainen ja kielen parissa työskentelevä Tracy Lipp on tutustunut kokeeseen netin kautta.
Hän pitää sitä poikkeuksellisen vaikeana.
– Kokeessa oli helppojakin osia, mutta jotkut kohdat olivat täysin mahdottomia. Esimerkiksi fey-sana. Sitä käytetään yleensä fantasiakirjallisuudessa henkilöstä, joka näkee tulevaisuuteen. Siitä ei kuitenkaan tässä kokeessa ollut kysymys.
Lippin mielestä monessa muussakin monivalintatehtävässä oli epätarkkuuksia.
– Vähän tuli sellainen olo, että kokeen laatijakaan ei ihan täysin hallitse kieltä. Opiskelijan oli valittava vastaus vaihtoehdoista, joista mikään ei ollut täysin oikein, Lipp ihmettelee.
Osa kouluista kärsi lisäksi teknisistä ongelmista pitkän kielen ylioppilaskokeen aikana. Vaikean kokeen ja teknisten ongelmien yhdistelmä on Lippin mielestä ollut ylioppilaskokelaiden kannalta epäreilu.
– Jos minun lapseni olisi ollut tässä kokeessa mukana, niin vaatisin rahani takaisin!
Opettaja: Sähköinen koe toi lisähaastetta
Englannin kielen ylioppilaskoe toteutettiin tänä keväänä ensimmäistä kertaa sähköisessä muodossa. Toteutustapa ja siihen liittyvät tekniset ongelmat ovat hyvinkin saattaneet tuoda lisähaastetta koetilanteeseen.
– Kun kuuntelukoe on yhtä aikaa kirjallisen kokeen kanssa, niin kirjallisen osuuden tekemiseen on tavallaan entistä vähemmän aikaa, Suomen englanninopettajien yhdistyksen puheenjohtaja Eija Venäläinen huomauttaa.
Venäläisen koulussa Kuopiossa koe sujui kuitenkin ilman suurempia hankaluuksia. Kokeen sisältöön hän ei ole vielä perehtynyt muutamia yksityiskohtia lukuun ottamatta.
– Julkisuudessa on jonkin verran puhuttu kokeessa käytetystä fey-sanasta. Täytyy myöntää, että itsekin jouduin tarkistamaan sen sanakirjasta.
Myös Venäläinen pitää fey-sanan sisältänyttä kysymystä liian vaikeana. Yleensä oikean vastauksen voi päätellä asiayhteydestä, mutta tässä tapauksessa näin ei Venäläisen mukaan ollut.
Englantia osataan niin hyvin, että vaatimukset ovat korkealla
Englannin kielen kokeen todellinen vaikeusaste selviää sitten, kun kokeet on arvosteltu toukokuun 22. päivään mennessä. Eri arvosanoihin vaadittavia pistemääriä muutetaan tarvittaessa suuntaan tai toiseen valtakunnallisen osaamistason mukaan.
– Suomalaiset nuoret osaavat erinomaisen hyvin englantia ja opetussuunnitelman perusteissa taitotasotavoite on aika korkealla, ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä toteaa.
Pitkän englannin ylioppilaskokeeseen on tänä keväänä ilmoittautunut 20 700 opiskelijaa. Muiden pitkien kielien suorittaminen ylioppilaskokeissa on suhteellisen harvinaista. Esimerkiksi pitkän saksan kokeeseen on ilmoittautunut vajaa 400 opiskelijaa. Muut kielivaihtoehdot ovat espanja, ranska ja venäjä.
Englannin kielen kokeeseen voi tutustua täällä (siirryt toiseen palveluun).