Migrin linja kansainvälistä suojelua hakevien, irakilaisten 18–34 vuotiaitten nuorten aikuisten turvapaikkapäätöksissä on jyrkentynyt rajusti vain muutamassa vuodessa.
Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin sekä Yhdenvertaisuusvaltuutetun tutkimus on selvittänyt Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevia myönteisiä ja kielteisiä päätöksiä. Tutkimus kertoo, että ratkaisuissa on tapahtunut linjan muutos vuosien 2015 ja 2017 välillä.
"Viime kädessä kyse oikeudesta elämään"
Kansainvälistä suojelua Suomesta hakevien oikeudellinen asema näyttää heikentyneen merkittävästi. Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro sanoo, että syy Migrin linjan kiristymiseen ja muutokseen ei voi olla ulkomaalaislainsäädännön muuttuminen.
– Lainsäädäntö ei selitä muutoksia. Muutokset johtuvat Maahanmuuttoviraston tulkintalinjojen tiukentumisesta. Tämä on merkittävä ongelma sekä oikeusvaltion että perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta.
On kyse valtavan isoista asioista: jopa elämästä ja kuolemasta. Turvapaikkaprosessissa tehdään yksilön oikeusasemaan vaikuttavia päätöksiä. Tutkijaryhmän tulokset selittävät osin kielteisten turvapaikkapäätösten määrän kasvua.
– Viime kädessä on kysymys oikeudesta elämään. Tässä suhteessa näiden ihmisten oikeusasema on heikentynyt merkittävästi. Ja se on lähtenyt nimenomaan Maahanmuuttoviraston lain tulkintalinjojen muutosten kautta.
Oikeusvaltiossa muutokset linjoihin tekee lainsäätäjä, sanoo professori Lavapuro.
– Viranomaiset eivät saisi muuttaa tulkintalinjoja näin merkittävästi. Eivät edes hallinnollisen tai poliittisen ohjauksen myötä. Vaan jotakin tällaista on nyt tapahtunut.
Hakijoita ei uskota
Kansainvälisen oikeuden ja valtiosääntöoikeuden professori Elina Pirjatanniemi lyö lisää löylyä. Migrin linjan muutoksesta hän puhuu Lavapuron kanssa samoin sanankääntein, mutta sanoo myös, että ihmisten kertomuksia ei uskota samalla lailla kuin aiemmin.
– Maahanmuuttoviraston tulkintalinjat ovat tiukentuneet. Muutokset, joita tällä välillä on tehty ulkomaalaislakiin, eivät selitä linjan tiukentumista. Kyse on siitä, että hakijoita ei uskota samalla tavoin kuin vuonna 2015.
Julkisessa keskustelussa on pohdittu ja kiivailtu siitä, ovatko myöhemmin Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat jollain lailla erilaisia kuin aiemmin suojaa hakeneet. On väitetty, että yksin tulleiden miesten määrän kasvu selittäisi kielteisten päätösten kasvanutta määrää. Tutkijat eivät tällaista muutosta havainneet.
Pirjatanniemi pitää ryhmän tuloksia turvapaikanhakijoiden oikeudellisen aseman heikentymisestä hätkähdyttävänä.
– Jään ihmettelemään, saavatko turvapaikkaa hakevat yksilöllisen arvion omasta tilanteestaan?
Tutkimusryhmän jäsen Elsa Saarikkomäki (VTT) tiivistää yhden keskeisen tuloksen.
– Myöhemmin turvapaikkaa hakeneita ei enää uskottu. Esimerkiksi hakijoiden esittämissä oikeudenloukkauskertomuksissa, kuten siinä, onko kokenut väkivaltaa tai tullut siepatuksi, ei havaittu eroja. Mutta me havaitsimme eroja siinä, miten Maahanmuuttovirasto on uskonut hakijoiden ilmoituksia. Eli linja on tiukentunut.
Pelko katsottiin usein perusteettomaksi
Kun ihminen hakee kansainvälistä suojaa, päätöksentekijä arvioi, joutuisiko hakija vainon tai vakavan vaaran kohteeksi lähtömaassaan. Pelkkä aiemmin koettu vaino ei ole peruste kansainväliselle suojelulle, vaikka EU:n direktiivi sanoo, että se on vahva ennuste tulevaisuuden vainosta tai vaarasta.
Nea Oljakka (OTM) kertoo, että vuosina 2015 ja 2017 ihmisten oikeudenloukkaukset olivat melko samanlaisia.
– Hakijat vetosivat kidutukseen, siepatuksi tulemiseen ja muuhun väkivaltaan. Vuonna 2015 vielä katsottiin, että tällaiset oikeudenloukkaukset ennustavat sitä, että tulevaisuudessakin on vaara joutua kohtaamaan samanlaista uhkaa.
Maahanmuuttovirasto katsoi kuitenkin toisin vuonna 2017.
– Oikeudenloukkaukset eivät enää ennustaneet riskiä kidutukseen tai väkivallan kohteeksi joutumiseen.
Maahanmuuttovirasto arvioi myös hakijan pelkoja. Ne katsottiin vuonna 2017 perusteettomiksi, mikäli hakija ei osannut kertoa tarkasti, kuka uhkaa sekä miksi ja miten oikeudenloukkaukset liittyvät vainoojiin. Vuonna 2017 hakijalta siis vaadittiin yksityiskohtaisempia todisteita kuin aiemmin.
Hus poliittinen ja hallinnollinen ohjaus!
Koko tutkimusryhmä pitää Suomessa näkyvää kehitystä huolestuttavana sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen että oikeusvaltion kannalta.
– Oikeuksien toteutuminen ei saa riippua näin voimakkaasti viranomaisten tulkintalinjauksista ja niiden taustalla mahdollisesti vaikuttavasta poliittisesta ja hallinnollisesta ohjauksesta.
Tutkimus on laadittu yhdenvertaisuusvaltuutetun toiveesta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu halusi selvittää, millaisia lainsäädännöllisiä muutoksia kansainvälistä suojaa hakevien asemaan on viime aikoina tullut.
Oikeussosiologian professori Anne Alvesalo–Kuusi kertoo, että hätkähdyttäviäkin tuloksia kertova tutkimus on ainutlaatuinen.
– Tutkimus on kansainvälisesti ja kansallisesti ainutlaatuinen. Ensimmäistä kertaa on ollut mahdollisuus tehdä systemaattinen analyysi Maahanmuuttoviraston päätöksistä.
lue lisää:
Analyysi: Miksi 21 000 irakilaista haki turvapaikkaa juuri Suomesta? Tässä 6 syytä