Viime viikonloppuna paljastui, että kymmenien miljoonien amerikkalaisten Facebook-käyttäjien tietoja on käytetty heidän tietämättään vaikuttamaan Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulokseen. Analytiikka- ja sosiaalisen median profilointiyritys Cambridge Analytica ei noudattanut Facebookille antamaansa lupausta tuhota palvelun käyttäjiä koskevat tiedot, jotka se oli kerännyt sovelluksen avulla.
Mitä Facebook-käyttäjän pitäisi tapauksesta ajatella?
Yllättävintä on se, että Facebookilta on näin helppo napata tietoja. Facebook kyllä tietää kaiken meistä, mutta että näin valtavan ihmisjoukon tiedot on saatu vietyä ulos, on yllättävää. Pitkään on ajateltu, että Facebook kerää tietoja käyttäjistä vain kohdennettua mainostamista varten. Nyt on nähty, että tietoja voi käyttää myös kansainvälisessä politiikassa ja vaaleissa.
Mitä Facebook sitten tietää minusta, kun en juuri mitään edes julkaise?
Facebook käyttää paljon muitakin tietojasi kuin vain ne, joita vapaaehtoisesti kerrot siellä. Tietovuotaja Edward Snowden twiittasi viikonloppuna tapauksesta näin: “Facebook tekee rahansa hyväksikäyttämällä ja myymällä miljoonien ihmisten yksityiselämän intiimejä yksityiskohtia, jotka menevät paljon pidemmälle kuin ne niukat tiedot, jotka julkaiset vapaaehtoisesti. Ihmisten elämien yksityiskohtaisia tietoja kerääviä ja myyviä yrityksiä kutsuttiin aikoinaan valvontayrityksiksi. Niiden brändäys sosiaaliseksi mediaksi on onnistuinen huijaus sen jälkeen, kun sotaministeriö muutettiin puolustusministeriöksi.”
Mitä väliä sillä on, että tietoni vuotavat? Eihän minulla ole mitään salattavaa
Yksilön kannalta ei olekaan merkitystä, mutta poliittisena voimana laajassa mittakaavassa sillä on paljonkin väliä. Trumpista ei olisi luultavasti tullut presidenttiä, jos someanalytiikkaa ei olisi ollut.
Yksittäisten ihmisten vastaukset eivät ole niinkään kiinnostavia kuin laajat tietomassat. Massakyselyistä kuten Facebook-testeistä pystytään vetämään hämmästyttävän laajoja johtopäätöksiä, joiden avulla voidaan tuottaa sisältöä, joka ohjaa ihmisiä tiettyyn suuntaan. Valtavaa massaa on käytetty nyt poliittiseen vaikuttamiseen. Kohdennettu mainostaminen tiedetään jo, mutta käyttäminen maailmanpolitiikan välineenä presidentin valintaan on uusi suuntaus.
Testin yhteydessä annettuja tietoja, esimerkiksi sähköpostiosoitteita, voidaan myydä eteenpäin, eikä ole tietoa, minne ja missä tarkoituksessa. Tiedoille voidaan tehdä mitä vain.
Poista Facebookin sovellus puhelimesta. Äläkä nyt ainakaan tee niitä testejä!
Petteri Järvinen
Esimerkiksi nyt 50 miljoonan käyttäjän tietoja kerättiin thisisyourdigitallife-nimisen sovelluksen avulla. Sovellusta on aluksi käytetty persoonallisuustesteissä, joissa käyttäjille maksettiin palkkio ja kysyttiin suostumus tietojen käyttöön. Noin 270 000 käyttäjää on Facebookin mukaan ladannut sovelluksen. Seuraavaksi sovellus kuitenkin luikerteli testikäyttäjien Facebook-kavereiden profiileihin ja keräsi sieltä tietoa kenenkään tietämättä.
Hyvä esimerkki suuren tietomäärän eli niin sanotun big datan mahdista nähtiin tammikuussa, kun Yhdysvaltain sotilaat julkaisivat vahingossa arkaluonteista tietoa lenkkeilemällä. Sotilaiden käyttämän liikuntasovellus Stravan julkaisemat GPS-tiedot näyttivät yllättävän paljon liikettä sellaisissa paikoissa, joissa esimerkiksi Googlen kartoissa ei näy mitään. Liikuntasovelluksen kartta paljasti Yhdysvaltain tukikohtien sijainteja.
Miksi Facebook sallii tällaisen tiedonkalastelun?
Facebook on parantanut jo paljon tietoturvaansa. Samalla on jouduttu siirtymään suorempaan käyttäjien lähestymiseen; pitää esimerkiksi haksahtaa vastaamaan kyselyyn tai testiin, joka naamioidaan hyväntahtoiseksi ajanvietteeksi. Taustalla voi olla raadollisia tavoitteita kartoittaa ihmisten mielipiteitä ja ajatuksia.
Eikö Facebook tee mitään asioiden parantamiseksi?
Facebookin perustaja Mark Zuckerberg on luvannut laittaa Facebookin kuntoon tänä vuonna. Se on todella vaikea lupaus, ja Facella onkin eksistentiaalinen kriisi. Bisnesmalli pohjautuu isoveli-yhteiskuntaan, valvontaan ja seurantaan, ja sen muutos voi merkitä pörssikurssin romahdusta.
Facebook on joutunut viime aikoina myös Yhdysvalloissa tulilinjalle siitä, että sillä on liian paljon kontrolloimatonta valtaa.
Eivätkö Facebookia koske mitkään lait?
EU:n uusi tietosuojasetus tulee voimaan toukokuun lopussa. Se koskee kaikkia henkilörekistereitä. Sen myötä tällaisista tapauksista voidaan langettaa sanktioita. Tapauksessa on tosin rikottu nykyistäkin tietosuojalakia. Koska Cambridge Analytica on brittiläinen yritys, riippuu Iso-Britannian kansallisista laeista mihin suuntaan tapaus kehittyy.
Trumpista ei olisi luultavasti tullut presidenttiä, jos someanalytiikkaa ei olisi ollut.
Petteri Järvinen
Kannattaako Facebookin käyttö lopettaa?
Jos käytät Facebookia älypuhelimen sovelluksella, Facebook kerää niin sijainnin osoitetiedot kuin kontaktisi. Siis koko elämän. Sovelluksen poistaminen puhelimesta parantaa jo oleellisesti tietoturvaa ja Facebookin saamia tietoja. Kun Facea käyttää vain tietokoneen selaimella, Facebook on tavallaan selaimen vanki.
Facebookin käyttö on kääntynyt vast’ikään ensimmäistä kertaa laskuun. Moni on siis jo lopettanut sen käytön kokonaan.
Mitä kaikkea ihmisten tiedoilla voidaan tehdä?
Facebookilla on todennäköisesti valtavat tulevaisuuden odotukset ja suunnitelmat, miten tietoja voi hyödyntää ihan uusilla tavoilla. Niitä ei osata edes vielä kuvitella. Data on uusi öljy; niin moni asia tulevaisuudessa liittyy datan hyödyntämiseen esimerkiksi terveydenhuollossa tai liikkumisessa.
Juttua varten on haastateltu tietokirjailija ja tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvistä ja Qvikin business designeria Antti Erosta.
Juttua muokattu 20.3. kello 21.10. Otsikko korjattu muotoon Facebookista käytettiin tietoja, vaalien ennustaminen muotoon vaaleihin vaikuttaminen. Vaihdettu tietojen varastaminen tietojen nappaamiseksi sekä puhelujen seuraaminen osoitetietojen keräämiseksi.
Lue myös: