TUKHOLMA Toissapäivänä ruotsalaiset pysäytti uutinen, jonka mukaan laulaja Anne Sophie von Otter on peruuttanut konserttikiertueensa Australiassa miehensä kuoleman vuoksi. Eilen maanantaina kerrottiin, että hänen miehensä oli tehnyt itsemurhan.
Hän on Ruotsin klassisen musiikin kirkkaimpia tähtiä, vähän niinkuin Karita Mattila Suomessa.
Hänen miehensä on Benny Fredriksson, 58-vuotias Tukholman kaupunginteatterin entinen johtaja. Itsemurha ei ollut uutinen vain siksi, että hän laulajatähden mies eikä siksi, että hänet tunnetaan teatterinjohtajana.
Fredriksson on yksi niistä nimistä, jotka #metoo-kampanja nosti esiin viime syksynä Ruotsissa. Tai kuten nyt mediassa sanotaan, hän oli sivuaallon kohde, jonka toiminnassa ei ollut kysymys seksuaalisesta häirinnästä vaan väärästä ja kovasta johtamisesta.
Fredrikssoniin kohdistuvan arvostelun paljasti Aftonbladet-lehti, joka oli haastatellut runsasta neljääkymmentä kaupunginteatterin palveluksessa olevaa tai ollutta henkilöä. He esiintyivät paljastusjutussa nimettöminä, vain yksi entinen työntekijä nimellään.
Olin mukana Tukholman Sergelin torilla, kun #metoo-kampanja polkaistiin käyntiin viime syksynä.
Kuulun itse sukupolveen, jolle nuorena työelämässä sanottiin, että pitää kestää ja vaieta, olla hyvä jätkä. Jos valitti kohtelusta, oli tosikko tai hankala akka.
Minua koskettivat torilla haastattelemani nuoren naisen sanat siitä, että “nyt meidän ei enää tarvitse hävetä - häpeä siirtyy niille, jotka ahdistelevat”.
Sergelin torin jälkeen #metoo oli päivittäin ruotsalaisen median etusivulla. Media- ja kulttuurialan näkyviä nimiä julkistettiin ja eri alojen naiset keräsivät yksilöityjen aihetunnisteiden taakse tarinoita oman alansa toimintatavoista.
Kampanja oli voimakas, mutta samalla raju. Paljastettuja diagnosoitiin narsisteiksi ja nimiteltiin despooteiksi.
Itsemurhaan päätynyttä Benny Fredrikssonia eräs nimetön lähde kutsui julkisuudessa pikku-Hitleriksi. Siis vertasi yhteen maailmanhistorian julmimpaan diktaattoriin.
Eilen Fredrikssonia muisteltiin lehtikirjoituksissa. Osin samat henkilöt, jotka häntä arvostelivat syksyllä tai vaikenivat, kertoivat nyt millainen edelläkävijä hän oli alallaan ollut, uskaltanut uudistaa teatterialaa ja organisaatiota. Hänen sanottiin omistautuneen liekehtivästi omaan työhönsä.
**Tukholman kaupunginteatteri **aloitti syksyllä oman selvityksensä Benny Fredrikssonin toiminnasta ja vain osa raportista julkistettiin tiistaina iltapäivällä. Sen mukaan kukaan ei ole syyttänyt Fredrikssonia seksuaalisesta häirinnästä.
Ei ole varmaa julkistetaanko koko raporttia koskaan vai jääkö Fredrikssonista suuren yleisön tietoon vain nimettömien lähteiden antama kuva ihmisenä ja teatterinjohtajana.
Suomessa #metoo-kampanja on ehkä vasta alkamassa. Ruotsissa on siirrytty toiseen vaiheeseen.
Siinä uskotaan edelleen #metoo-kampanjan uudistavaan voimaan, mutta tv-lähetyksissä, blogeissa ja sosiaalisessa mediassa puhutaan nyt siitä, miten paljastettuja kohdellaan ja millainen vastuu medialla on keskustelun ohjaamisessa.
Ruotsin television uutislähetyksessä Aftonbladetin kulttuuritoimituksen päällikkö Åsa Linderborg perusteli (siirryt toiseen palveluun) ja puolusti tarvetta tutkia kaupunginteatterin johtajan toimintaa. Virheenä hän mainitsi lööpin, jossa väitettiin Fredrikssonin pakottaneen näyttelijän aborttiin. Niin ei ollut, se oli naisen vastuulla, hän totesi.
Metoo-kampanjan mukanaolijoiden vastuulla on myös se, ettei keskustelu kampanjan vyöryessä mene överiksi.
Juttua korjattu 21.3.2018 kello 7.30: Ruotsin television uutislähetyksessä Aftonbladetin näkökantaa perusteli kulttuuritoimituksen päällikkö, ei päätoimittaja kuten jutussa aiemmin mainittiin.