Turun keskustassa sijaitsevan pienen yksiön sisustuselementtejä ovat piano ja ukulele. Soittimet ovat tulleet tutuksi tuhansille ihmisille, jotka ovat löytäneet tiensä huoneistoon verkkopiuhoja pitkin. Musiikki on osa Jusa Tunturin elämää, ja se saa kernaasti näkyä myös hänen pelistriimissään.
Pelistriimien maailmassa Tunturi tunnetaan nimellä TurunMarkku. Hänen suoraa lähetysvirtaansa Twitch-palvelussa on katsottu pari miljoonaa kertaa. Seuraajia TurunMarkulla on noin 20 000. Varteenotettavat – mutta suosituimpiin striimeihin nähden maltilliset – luvut ovat huimassa kasvussa. TurunMarkulle se on tärkeää, sillä pelien pelaaminen suorassa lähetyksessä on hänelle kokopäivätyötä.
– Tienaan sen verran, että pärjään pienessä kämpässä ja pystyn elättämään itseni ihan tarpeeksi hyvin, Jusa Tunturi kertoo.
Ammattimainen striimaaminen edellyttää sopimusta suoratoistopalvelun kanssa. Tulot kertyvät sponsoreilta, mainoksista, lahjoituksista ja kanavan tilauksista. Palkka juoksee Suomen lakien mukaan.
– Perustin reilu vuosi sitten toiminimen. Mulla on kirjanpitäjä ja hoidan kaikki asiat sitä kautta, Tunturi sanoo.
Tässä tapauksessa työ ei todellakaan tunnu työltä.
– Harrastus se oli mullakin pitkään, enkä mä vieläkään kutsu sitä työksi. Striimaaminen on älyttömän kivaa.
Tällä hetkellä TurunMarkku pelaa striimissään lähes pelkästään Runescapea eli vanhaa roolipeliä, joka ei mässäile näyttävillä grafiikoilla tai 3d-efekteillä. Sen sijaan pelin tempo on juuri sopiva: striimaajalle tärkeintä on, että ruudun takana on elämää. Sitä syntyy vuorovaikutuksesta katsojien ja pelaajan välillä.
– Joissain striimeissä kysymys on huumorista. Toisissa se on ihan vain se yhteisöllisyys: ihmiset kommunikoivat livenä chatissa. Se on tavallaan foorumi, jossa porukka hengaa, Tunturi selittää.
TurunMarkun lähetyksissä on välitön tunnelma. Vahva Turun murre värittää kokonaisuutta, jossa Tunturi pelaa hitaanpuoleista roolipelinaksuttelua, juttelee mukavia ja hörppii kahvia.
– Sanotaan niin, että TurunMarkku on osittain minä itse. Välillä ei. En siis ole luonut mitään roolia, mutta välillä ehkä reagoin voimakkaammin kuin jos pelaisin ilman striimiä. Se kuuluu tietenkin asiaan, Tunturi kertoo.
Toisen pelaamista on katseltu pitkään
Toisen pelaamisen katseleminen on ollut suosittu harrastus ainakin siitä saakka, kun Commodoret, Amigat, PC:t ja Nintendot yleistyivät kotitalouksissa 1980- ja 1990-luvuilla. Aina ei ollut kaksinpeliä tarjolla tai ohjaimia riittävästi saatavilla. Oli siis tyydyttävä eläytymään mukana, kun perheenjäsen tai kaveri oli puikoissa.
Tällä vuosikymmenellä vanhan harrastuksen päivitti nykypäivään ja vei uudelle tasolle ruotsalainen Felix Kjellberg eli PewDiePie. Hänen pelivideoitaan on katseltu Youtubessa miljardeja kertoja. Kjellbergin tulot lasketaan miljoonissa euroissa, ja vuonna 2016 Time-lehti valitsi hänet maailman 100 vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon.
Nykyään pelivideot Youtubessa haiskahtavat vanhanaikaisilta Twitch-palvelussa julkaistavien pelistriimien rinnalla, eikä ihme, että myös PewDiePie on vaihtanut osittain alustaa.
Ammatikseen kilpaa pelaavien, puoliammattilaisten ja harrastajien yhteisö elää Twitchissä, jonka verkkokauppa Amazon osti palvelun kehittäjiltä vajaalla 800 miljoonalla eurolla vuonna 2014.
Muun sisällön ohella Twitch lähettää maailman suurimmat pelitapahtumat ja -turnaukset suorina, valtavina tuotantoina. Pelistriimit ovat synnyttäneet miljardibisneksen.
Yhteisö on valtava (DMR). Twitchissä vierailee päivittäin 15 miljoonaa ihmistä, ja heistä lähes puolet katselee lähetyksiä yli 20 tuntia viikossa. Sisältöä palveluun julkaisee kuukaudessa yli kaksi miljoonaa striimaajaa. Yli puoli miljardia ihmistä maailmassa käyttää säännöllisesti aikaansa pelistriimien katselemiseen verkossa.
Ei siis ihme, että ilmiön suosio on valtavassa kasvussa myös Suomessa.
Pelistriimit ovat käytännössä keskustelualustoja
Jenzkiwr-nimellä pelaava Jenna Keränen on monille striimaajille tutussa tilanteessa: striimaaminen on harrastus opintojen ja muun elämän ohessa, mutta samalla se on haaveammatti.
– Sehän olisi unelma, että tämä olisi työtä, koska tämä on juuri sitä, mitä tykkään tehdä, Oulun seudulta kotoisin oleva Keränen sanoo.
Osa striimaamisen viehätyksestä liittyy sen helppouteen. Kuka tahansa voi ryhtyä striimaajaksi. Alkuun ei tarvita kuin halvat kuulokkeet, mikrofoni ja kamera sekä jonkin verran teknistä osaamista asetusten säätämiseen.
Massasta voi erottua vaikkapa valtavirrasta poikkeavilla puheenaiheilla, sillä pelisuoritusten vuoksi kiinnostavia striimejä lähettävät pääsääntöisesti ammattipelaajat.
– En ole itse mikään hyvä pelaaja, mutta paljon tulee ihmisiä katsomaan striimiä jo sillä, että on hyvä ja rento meininki.
Keränen on TurunMarkun kanssa samaa mieltä siitä, että pelistriimissä tärkeintä on yhteisöllisyys.
– Striimissä voi jutella ja saada uusia kavereita. Mulla on pieni yhteisö mutta kaikki ovat kavereita keskenään.
Yhteisö kasvaa ajan mittaan luonnostaan, kunhan striimi on kiinnostava. Lisäksi on erilaisia keinoja uusien katselijoiden houkuttelemiseksi. Keräsen mielestä tärkeintä on kuitenkin se, että striimaaja on tilanteessa mukavuusalueellaan.
– Pitää oikeasti tykätä striimaamisesta. Kaikki näkevät, jos et oikeasti tykkää siitä, ja silloin kukaan ei tilaa kanavaasi.
Trollit mukana pilaamassa iloa
Lait, asetukset ja säädökset pyristelevät nettimaailman ilmiöiden perässä välttävästi. Pelistriimaamisessa on vielä omat kompastuskivensä (IL), joista toivottavasti päästään ajan myötä eroon.
Myös alan sisältä löytyy varjopuolensa. Striimaaja ei esimerkiksi voi välttyä huonosti käyttäytyviltä ihmisiltä.
– Tietenkin välillä tulee niitä, jotka sanovat hyvinkin ilkeitä kommentteja, mutta ei niistä kannata välittää, Jenna Keränen toteaa.
Jusa Tunturi on yhtä mieltä.
– Siinä pitää vain ajatella, että tämä on internet. Pitää olla ottamatta itseensä. Täytyy vain nielaista ja olla antamatta liikaa huomiota ja sen jälkeen siivota ne pois chatista, hän sanoo.
Trolleja riittänee niin pitkään kuin internet on pystyssä. Joidenkin mielestä toisten ilon pilaaminen tai sen yrittäminen on yksinkertaisesti uskomattoman hauskaa ja koukuttavaa puuhaa.
– Se on melkein jokapäiväistä, ja sitä tapahtuu kaikille striimaajille ja tubettajille. Sama ongelma on kaikkialla, eikä sille valitettavasti voi mitään tehdä kuin ehkä puhua striimissä hetken siitä, ettei kaikki käyttäytyminen ole ok, vaikka ollaankin nimimerkkien takana anonyymejä, Tunturi toteaa.
Toinen striimaamiseen läheisesti liittyvä ongelma on pelisessioiden venyminen pitkälle yöhön. Yle uutisoi hiljattain, kuinka pelaamiseen koukuttuneet opiskelijat ovat uusi ilmiö kouluissa.
Jusa Tunturi tunnistaa ongelman, joskin hänelle pelitunnit ovat työtunteja, eikä kouluun tarvitse herätä.
– Unirytmi on ainoa striimaamiseen liittyvä ongelma, mikä tulee mieleen. Sessio saattaa välillä venyä pikkutunneille asti, jos vain intoa riittää, Tunturi sanoo.
Keränen pitää unirytminsä kurissa, vaikka striimissä yleisö maanittelisi pitämään lähetystä pystyssä pidempään.
– Aina tulee jotain, että pliis, 24 tunnin striimi, mutta väsyneenä en jaksa striimata. Jos väsyttää, niin kyllä mä lopetan striimin ja menen nukkumaan, Keränen sanoo.
Lähetysvirta korvaa television?
Tietokonepelaajien keski-ikä on 35 vuotta (ESA), ja myös pelistriimeissä viihtyvät kaikenikäiset ihmiset.
Jusa Tunturi, 24, arvioi, että hänen yhteisössään ihmiset ovat nuoria ja nuoria aikuisia.
– Keski-ikää on todella hankala arvioida, mutta tietenkin keskustelun perusteella pystyy vähän päättelemään. Mullakin on striimissä paljon ihmisiä, jotka ovat käyneet armeijan. Sitten on keskusteltu armeijasta, Tunturi kertoo.
Pelistriimit vievät mukanaan kuin vanhanaikainen televisio. Itse asiassa perinteinen töllö on sekä Keräselle että Tunturille varsin vieras laite.
– Itse en ole vuosiin katsonut telkkaria, vaan menen Twitchiin ja katson, kun joku pelaa jotakin, Keränen toteaa.
